Fivan päätös laskea pääomavaatimuksia lisää pankkien luotonantokykyä
”Ratkaisulla tuetaan sitä, että pankit voivat vastata koronaepidemian aiheuttamaan epävarmuuteen markkinoilla ja jatkaa talouden rahoittamista. Suomen pankkisektori on kohdannut nykyisen kriisin aiheuttamat riskit vakavaraisena. Tarvitsemme kuitenkin viranomaisten käsissä olevia toimia, jotka auttavat pankkeja jatkamaan luotonantoaan yrityksille ja kotitalouksille”, korostaa FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
”Tämän lisäksi tarvitsemme täydentäviä toimia valtiolta. Nyt on tarvetta uudelle takaustuotteelle, jonka valtion omistama erityisrahoituslaitos Finnvera toisi tuotevalikoimiinsa mahdollisimman nopeasti. Lähtökohtana on, että takaus myönnettäisiin yrityksille, joiden liikevaihto ja kannattavuus ovat heikentyneet tai heikentymässä huomattavasti pandemian vuoksi. Yritysten on oltava lähtökohtaisesti terveitä eli ennen pandemiaa niiden liiketoiminta ja kannattavuus ovat olleet terveellä pohjalla”, Mattila toteaa.
Fivan johtokunnan tiistaina 17.3. tekemä päätös pääomavaatimusten laskusta toteutetaan poistamalla järjestelmäriskipuskuri ja muuttamalla luottolaitoskohtaisia vaatimuksia siten, että kaikkien luottolaitosten rakenteelliset puskurivaatimukset laskevat kokonaisuudessaan yhdellä prosenttiyksiköllä.
Rakenteelliset makrovakauspuskurit on asetettu ensi sijassa pankkisektorin vakavien ongelmien varalle kriisitilanteissa. Nykyisissä erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa puskureita on kuitenkin perusteltua alentaa, jotta luottolaitosten kyky myöntää luottoja erityisesti yrityssektorille ei heikkenisi. Rahoitusjärjestelmän toiminnan varmistamiseksi luottolaitossektorin riskinkantokyky on tärkeää säilyttää riittävänä myös jatkossa.
”Myös EU-tasolla tarvitaan nopeita toimia. Maksukyvyttömyyttä koskevan uuden määrittelyn käyttöön ottoa pitäisi siirtää vähintään vuodella eteenpäin. Samoin on syytä viivästää järjestämättömistä saamisista tehtäviä varauksia koskevien uusien säännösten voimaantuloa. Tällä tavoin estetään se, että uudet määrittelyt ja säännökset rasittavat pankkeja sinä aikana, kun pandemian aikaiset maksulykkäykset ja muut asiakkaille myönnetyt helpotukset ovat käytössä”, FA:n Mattila toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaPääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote
Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote
Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
200 miljardin rajaa kolkutellaan – rahastoihin lokakuussa 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia11.11.2025 11:16:24 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa yhteensä 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 199 miljardia euroa
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme