Fivan päätös laskea pääomavaatimuksia lisää pankkien luotonantokykyä
18.3.2020 09:22:26 EET | Finanssiala ry | Tiedote
”Ratkaisulla tuetaan sitä, että pankit voivat vastata koronaepidemian aiheuttamaan epävarmuuteen markkinoilla ja jatkaa talouden rahoittamista. Suomen pankkisektori on kohdannut nykyisen kriisin aiheuttamat riskit vakavaraisena. Tarvitsemme kuitenkin viranomaisten käsissä olevia toimia, jotka auttavat pankkeja jatkamaan luotonantoaan yrityksille ja kotitalouksille”, korostaa FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
”Tämän lisäksi tarvitsemme täydentäviä toimia valtiolta. Nyt on tarvetta uudelle takaustuotteelle, jonka valtion omistama erityisrahoituslaitos Finnvera toisi tuotevalikoimiinsa mahdollisimman nopeasti. Lähtökohtana on, että takaus myönnettäisiin yrityksille, joiden liikevaihto ja kannattavuus ovat heikentyneet tai heikentymässä huomattavasti pandemian vuoksi. Yritysten on oltava lähtökohtaisesti terveitä eli ennen pandemiaa niiden liiketoiminta ja kannattavuus ovat olleet terveellä pohjalla”, Mattila toteaa.
Fivan johtokunnan tiistaina 17.3. tekemä päätös pääomavaatimusten laskusta toteutetaan poistamalla järjestelmäriskipuskuri ja muuttamalla luottolaitoskohtaisia vaatimuksia siten, että kaikkien luottolaitosten rakenteelliset puskurivaatimukset laskevat kokonaisuudessaan yhdellä prosenttiyksiköllä.
Rakenteelliset makrovakauspuskurit on asetettu ensi sijassa pankkisektorin vakavien ongelmien varalle kriisitilanteissa. Nykyisissä erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa puskureita on kuitenkin perusteltua alentaa, jotta luottolaitosten kyky myöntää luottoja erityisesti yrityssektorille ei heikkenisi. Rahoitusjärjestelmän toiminnan varmistamiseksi luottolaitossektorin riskinkantokyky on tärkeää säilyttää riittävänä myös jatkossa.
”Myös EU-tasolla tarvitaan nopeita toimia. Maksukyvyttömyyttä koskevan uuden määrittelyn käyttöön ottoa pitäisi siirtää vähintään vuodella eteenpäin. Samoin on syytä viivästää järjestämättömistä saamisista tehtäviä varauksia koskevien uusien säännösten voimaantuloa. Tällä tavoin estetään se, että uudet määrittelyt ja säännökset rasittavat pankkeja sinä aikana, kun pandemian aikaiset maksulykkäykset ja muut asiakkaille myönnetyt helpotukset ovat käytössä”, FA:n Mattila toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaPääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Talousvaliokunta otti historiallisen kannan – päätöksillä edesautetaan suomalaispankkien kykyä rahoittaa kasvua12.6.2026 13:19:37 EEST | Tiedote
Eduskunnan talousvaliokunta on päätynyt luottolaitosdirektiivin kansallista toimeenpanoa käsitellessään moniin kannanottoihin, jotka laiksi päätyessään edesauttavat suomalaispankkien luototuskykyä. Finanssiala ry pitää talousvaliokunnan mietintöä perusteltuna. Valiokunta käytti hyväksi direktiiviin sisältyvää joustovaraa, jolla voidaan edistää rahoituksen saatavuutta ja sitä kautta koko talouden kilpailukykyä. Talousvaliokunta käsitteli kotimaiseen pankkilainsäädäntöön ehdotettuja muutoksia, jotka perustuvat EU:n päivitettyyn luottolaitosdirektiiviin. Direktiivin muutokset vuorostaan pohjautuvat kansainvälisiin pankkeja koskeviin Basel III-säännöksiin.
Euroopassa pääomia riittää – ne vain pitäisi saada liikkeelle järkevöittämällä pääomavaateita ja poistamalla sääntelyn päällekkäisyyttä10.6.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Eurooppalainen pankkialan kattojärjestö EBF on teettänyt selvityksen, kuinka sääntelyä keventämällä voisi auttaa pankkeja kohentamaan Euroopan kilpailukykyä. Konsulttiyhtiö Oliver Wymanin raportissa on muun muassa pääomavaateisiin ja vakavaraisuusvaatimuksiin liittyviä ehdotuksia. Myös Finanssiala ry (FA) esittää pääomavaateiden uudelleenarviointia ja sääntelyn päällekkäisyyksien poistamista.
Rahastopääoma kasvoi toukokuussa 219 miljardiin euroon huolimatta Lähi-idän tilanteen ja teknologiasektorin ristiaallokosta9.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin toukokuussa yhteensä 1,2 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 219 miljardia euroa.
Kansa tukee lasten sijoitustiliä, päättäjät värssyn verran perässä8.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kansalaistuki vastasyntyneiden sijoitustilille on selvästi vahvempi kuin poliittisten päättäjien: 61 prosenttia suomalaisista kannattaa vastasyntyneen sijoitustiliä, mutta päättäjistä vain 42 prosenttia kannattaa Lapsen Säästöstarttia, joka on yksi malli vastasyntyneiden sijoitustilin toteuttamiseen. Lapsen Säästöstartti on Finanssiala ry:n (FA) malli, jossa valtion esimerkiksi 300 euron alkupääoma ja mahdolliset lisäsijoitukset sijoitettaisiin olemassa olevien palveluntarjoajien kautta eri sijoitustuotteisiin. Tavoitteena on edistää varallisuuden kerryttämistä ja tuoda sijoittaminen kaikkien ulottuville. Valtiovarainministeriö on nimittänyt selvityshenkilön selvittämään mahdollisia toteuttamismalleja vastasyntyneiden sijoitustilille. FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi odottaa jännityksellä näillä näkymin loppukesästä tulevaa selvitystä. Hänen mukaansa sijoitustili sopisi hyvin tulevan hallituksen ohjelmaan ja demokratisoisi sijoittamista ja vastaisi kansalaiskannatukseen. FA:n Aula R
Puheet eläkeyhtiöiden määrästä otettava vakavasti – päättäjien kannasta uusia tuloksia3.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Päättäjistä 57 prosenttia pitää eläkejärjestelmän hajautettua toimeenpanoa tärkeänä. Käytännössä kysymys on siitä, montako eläkeyhtiötä tai -laitosta eläkkeitä hoitaa. Neljässä vuodessa hajautetun järjestelmän tuki on laskenut. Vuonna 2022 hajautettua järjestelmää piti erittäin tai jokseenkin tärkeänä 76 prosenttia päättäjistä. Näkemys on otettava vakavasti. Usean yhtiön toimeenpano on suomalaisen eläkejärjestelmän vahvuus, ei heikkous.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme