Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

FRESHABIT LIFE IP -hanke päättymässä - vesistökunnostuksista on saatu lupaavia tuloksia

Jaa

Valtakunnallinen EU:n Life-rahoitteinen FRESHABIT LIFE IP -hanke (2016–2022) päättyy tämän vuoden syyskuussa. Kohdevesistöjä pohjalaismaakuntien alueella hankkeessa ovat Ähtävänjoki, Lapväärtin-Isojoki ja Karvianjoki. Hankkeessa tehdyistä vesistökunnostuksista on saatu lupaavia tuloksia, joiden perusteella kunnostuksilla on ollut monia hyviä vaikutuksia virtavesien ja niiden valuma-alueiden sekä lintuvesien tilaan ja monimuotoisuuteen. Työtä alueemme vesistöjen hyväksi jatketaan uusissa ja jo käynnissä olevissa hankkeissa.

Purokunnostusta Isojoen Riitaluomalla.
Purokunnostusta Isojoen Riitaluomalla.

Meritaimenten vaellus varmistettu Lapväärtin-Isojoen latvoille

FRESHABIT-hankkeen yksi merkittävimmistä yksittäisistä toimenpiteistä oli kunnostaa Villamon patoalue Isojoella. Pato oli viimeinen joen täydellinen vaelluseste. Pato aukaistiin vesieliöille vuoden 2017 syksyllä ja kunnostus valmistui vuonna 2018. Kunnostuksen jälkeen meritaimenilla on jälleen mahdollisuus nousta vesistön latvaosille kutualueilleen.

Vuosina 2019–2020 toteutettu radiotelemetriaseuranta on tuottanut runsaasti tietoa meritaimenien vaelluksesta ja levittäytymisestä Lapväärtin-Isojoen eri osiin. Telemetriaseurannan merkittävin havainto on meritaimenien nousu Villamon kunnostetun alueen yläpuolisille vesialueille. Nämä taimenet kutivat Isojoen kirkonkylän alueella. Yläosille nousseiden taimenten keskipituus on yli 65 cm ja suurin laskurin läpi uinut taimen oli 90 cm pituinen painaen reilusti yli 6 kiloa. Suurin osa kaloista nousi lokakuun aikana. Radiotelemetriaseurannalla saatiin uutta tietoa myös Lapväärtin - Isojoen eri osien merkityksestä taimenien kutualueena. Lapväärtin-Isojoen pääuoman lisäksi merkittäväksi meritaimenen lisääntymisalueeksi paljastui Karijoki ja aivan erityisesti sen sivujoki Metsäjoki. Lisäksi radiotaimenia hakeutui verraten runsaasti myös Heikkilänjokeen, joen yläjuoksua myöten. Merkittäviä nousuvaelluksen hidasteita ovat joessa olevat patoalueet, joiden ohi taimenten on vaikea päästä varsinkin vähällä vedellä. Isojoen taimenten radiolähetinseuranta toteutettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyönä.

Elinympäristö- eli habittaattikunnostukset luovat lisääntymis- ja elinalueita mm. meritaimenelle ja muille vesieliöille. Hankkeessa virtavesiä ja puroja on kunnostettu Isojoen ja Karvianjoen latvaosilla sekä Ähtävänjoella. Yhteensä kunnostettuja alueita on yli 5 kilometriä. Lisäksi hankkeessa on tehty tutkimusta erilaisten kunnostusmenetelmien vaikutuksesta purojen palautumiseen ja monimuotoisuuteen. Purokunnostusten seurantaa tehtiin Oulun yliopiston toimesta 16 Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan purokohteella. Alustavien tulosten mukaan puukunnostusmenetelmä, jossa puuaineista lisätään luonnontilaisen kaltaisesti perattuun ja hiekoittuneeseen puroon, parantaa tehokkaasti metsäpurojen toipumista. Myös perinteinen kivi-/puukunnostus parantaa puroekosysteemiä merkittävästi. Metsäpurot toimivat mm. taimenten elinalueena.

Lintuvesien kunnostusta jatketaan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa

Lintuvesien tilan parantaminen on yksi keskeinen tavoite hankkeessa. Lintuvesien kunnostaminen auttaa laajaa joukkoa uhanalaisia ja taantuneita lintulajeja, kuten punasotkia ja heinätaveja, nokikanoja ja monia kahlaajalajeja. Kunnostuksilla parannetaan myös lukuisten kosteikoilla elävien uhanalaisten kasvien ja hyönteisten elinmahdollisuuksia. Pohjanmaan jokien alueella näitä kohteita ovat Evijärven Jokisuunlahti ja Blomträsket Kristiinankaupungissa. Vesilinnuston määrissä on tapahtunut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana romahdus, jonka kaikkia syitä ei ole tiedossa. Yksi merkittävä tekijä on kuitenkin elinalueiden väheneminen ja tuhoutuminen sekä olemassa olevien lintujärvien rehevöityminen ja umpeenkasvu.

Jokisuunlahdella ja Blomträsketissä laadittiin kunnostussuunnitelma yhteistyössä paikallisen työryhmän kanssa. Suunnitelmissa huomioitiin linnuston tilan parantaminen sekä paikalliset olosuhteet ja järven muu käyttö. Linnuston kannalta merkittäviä toimenpiteitä ovat mm. vesialueiden (lampien ja uomien) niitto ja ruoppaus sekä suojaisten pesäpaikkojen rakentaminen (mm. keinosaaret ja luodot). FRESHABIT-hankkeessa aloitettuja toimenpiteitä jatketaan osana ympäristöministeriön rahoittamaa HELMI-ohjelmaa vuoteen 2030 saakka.

Jokihelmisimpukat, virtavesiemme avainlaji, eivät katoakaan

Ähtävänjoella toimenpiteet ovat tähdänneet joen ikääntyneen ja radikaalisti vähentyneen jokihelmisimpukka- eli raakkukannan elvyttämiseen. Jokihelmisimpukat ovat virtavesiemme avainlajeja, joiden olemassaolo kertoo vesien hyvästä tilasta. Syksyllä 2016 ja 2017 huonokuntoisia raakkuja siirrettiin kuntoutukseen Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Hyvän ravinnon ja parempien olosuhteiden ansiosta syksyllä 2018 raakut alkoivat lisääntymään. Lisääntyminen onnistuikin useana vuonna peräkkäin. Raakun poikasia on jatkokasvatettu herkimpien elinvuosiensa yli kasvatuslaitoksissa Norjassa ja Konnevedelle sekä kotijoessaan soralaatikoissa ja levyillä. Useampi kasvatustapa mahdollistaa paremman elossasäilyvyyden.

Seurannan perusteella pikkuraakut ovat selvinneet hyvin (mm. hyvä kasvu, suhteellisen alhainen kuolleisuus). Noin 2–5 vuoden ikäisinä pikkuraakut voidaan vapauttaa kasvamaan jokeen niitä varten kunnostetuille kohteille. Menetelmä on ollut Ähtävänjoella niin toimiva, että sitä jatketaan uudessa Life-rahoitteisessa Life Revives-hankkeessa (2021–2027) myös Lapväärtin-Isojoen jokihelmisimpukoiden pelastamiseksi.

Soiden ennallistaminen ja metsätalouden luonnonhoitohankkeet

Soiden ennallistamisen tavoitteena on ollut palauttaa ojitettu suo luonnontilaiseksi. Metsähallituksen luontopalvelut on ennallistanut useita suoalueita vesistöjen latva-alueilla, Isojoen valuma-alueella yhteensä noin 125 hehtaaria ja Karvianjoen valuma-alueella noin 55 hehtaaria. Molemmilla alueilla jatketaan ennallistamistöitä HELMI-ohjelmaan liittyen näillä näkymin vuoteen 2030 saakka. Suomen metsäkeskus puolestaan on pyrkinyt vähentämään metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta eli kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin suunnittelemalla yksityismailla tehtäviä vesiensuojelu- ja ennallistamistoimenpiteitä, jotka on toteutettu Kemera-rahoituksella.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ryhmäpäällikkö Jyrki Latvala, puh. 0295 027 861
Vesitalousasiantuntija Miia Honka, puh. 0295 028 038
Vesitaloussuunnittelija Teemu Huovinen, puh. 0295 027 807
sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuvat

Purokunnostusta Isojoen Riitaluomalla.
Purokunnostusta Isojoen Riitaluomalla.
Lataa
Freshabitin logo
Freshabitin logo
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Pohjalaisvesistöissä tehty sinilevähavaintoja etenkin merialueilla (Pohjalaismaakunnat)11.8.2022 12:29:19 EEST | Tiedote

Viikolla 32 Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sijaitsevista ELY-keskuksen virallisista levähavaintopaikoista sinilevää havaittiin kuudessa havaintopisteessä. Sinilevää havaittiin hieman Luodonjärvellä Pohjoisen luodontien itäpuolella, Kuortaneenjärvellä Länsirannan läheisyydessä, Alajärvellä Pynttärinniemessä Hauta-ahon uimarannalla, Ähtärinjärvellä Kylmälahden levähdyspaikan rannalla sekä Peränteen venevalkaman havaintopisteellä Ähtärissä.

Observationer av blågröna alger särskilt i havsområdena i Österbotten (landskapen i Österbotten)11.8.2022 12:29:18 EEST | Tiedote

Under vecka 32 observerades blågröna alger vid sex av NTM-centralens officiella observationsplatser i Österbotten, Södra Österbotten och Mellersta Österbotten. Ringa mängder blågröna alger observerades i Larsmosjön öster om Norra Larsmovägen, i Kuortaneenjärvi nära Länsiranta, i Alajärvi vid Hauta-aho badstrand i Pynttärinniemi, i Ähtärinjärvi vid stranden av rastplatsen i Kylmälahti samt vid Peränne båtstrand i Etseri.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme