Fyysikot taivuttivat nesteet neliön, ristikon ja donitsin muotoon

Kun kaksi ainetta tuodaan yhteen, ne asettuvat lopulta vakaaseen tilaan, jota kutsutaan termodynaamiseksi tasapainoksi. Esimerkiksi öljy kelluu veden päällä, ja maito sekoittuu tasaisesti kahviin.
Ryhmä Aalto-yliopiston fyysikoita halusi selvittää, mitä tapahtuu, kun tasapaino häiriintyy. He halusivat myös ymmärtää, voisiko epätasapainoisista järjestelmistä olla hyötyä tulevaisuuden materiaalien suunnittelussa.
Tutkijat onnistuivat luomaan kahden öljyn seoksesta hallittuja ja monimutkaisia rakenteita, joita voidaan kytkeä päälle ja pois sähköjännitteen avulla.
”Tasapainossa olevat asiat ovat vähän tylsiä. On mielenkiintoista ajaa järjestelmiä pois tasapainosta ja nähdä, voiko epätasapainoisia rakenteita hallita tai hyödyntää. Biologinen elämähän on hyvä esimerkki todella monimutkaisesta käytöksestä molekyylijoukossa, joka ei ole termodynaamisessa tasapainotilassa”, sanoo professori Jaakko Timonen.
Tutkijat käyttivät kokeissa öljy-yhdistelmiä, joilla on erilaiset sähkönjohtavuudet ja eristeominaisuudet. Tutkijat pakottivat öljyseokset sähkökentän avulla erilaisiin muotoihin ja kokoonpanoihin.
”Kun aktivoimme sähkökentän seoksen läpi, öljyjen rajapintaan muodostui sähkövaraus. Tämä varaus pakotti rajapinnan pois termodynaamisesta tasapainosta ja loi mielenkiintoisia muodostelmia”, kertoo tutkijatohtori Nikos Kyriakopoulos.
Sähkökentän häiritsemisen lisäksi tutkijat eristivät nesteet ohueksi, näennäisen kaksiulotteiseksi levyksi. Tämä johti siihen, että öljyt muovautuivat monenlaisiksi täysin odottamattomiksi pisaroiksi ja kuvioiksi, joita voitiin hallita sähkökentällä.
Tutkijat saivat pisarat järjestymään suorasivuisiksi neliöiksi ja kuusikulmioiksi, mikä on luonnossa lähes mahdotonta. Siellä pienet kuplat ja pisarat muodostavat palloja. Öljyt saatiin myös muodostamaan toisiinsa liittyviä hiloja; ristikkokuvioita, joita ilmenee säännöllisesti kiinteissä aineissa, mutta jotka ovat ennenkuulumattomia nestemäisissä seoksissa.
Nesteet muodostivat jopa tooruksen eli geometrisen muodon, joka muistuttaa donitsia. Se oli vakaa ja piti muotonsa sähkökentän ollessa käytössä. Tämä ei ole luonnollista, sillä luonnossa nesteillä on vahva taipumus romahtaa ja täyttää keskellä oleva aukko.
Lisäksi nesteet voivat muodostaa säikeitä, jotka kiertyvät ja pyörivät keskuksen ympärillä.
”Kaikki nämä erikoiset muodot syntyvät ja pysyvät muodossaan siksi, että niiden romahtaminen takaisin tasapainoon estetään rajapinnassa syntyvän sähköisen varauksen liikkeellä”, sanoo Geet Raju.
Tutkimuksen avulla voidaan tulevaisuudessa myös luoda vuorovaikutteisia mikropisaroiden ja pyörivien mikrofilamenttien populaatioita, jotka jäljittelevät bakteerien ja mikrolevien kaltaisten mikro-organismien dynamiikkaa ja kollektiivista käyttäytymistä. Lisäksi jatkossa tutkijoiden tavoite on luoda jännitteellä ohjattuja optisia komponentteja ja laitteita ilmiöön perustuen.
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Fyysikot taivuttivat nesteet neliön, ristikon ja donitsin muotoon
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaakko Timonen
Apulaisprofessori
Aalto-yliopisto
jaakko.timonen@aalto.fi
puh. 044 230 5820
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Aalto-yliopiston tutkija ratkoi väitöskirjassaan Newtonin ajoista asti kutkuttanutta matematiikkapulmaa23.10.2025 10:30:00 EEST | Tiedote
Tutkija löysi sivuamisluvulle (engl. kissing number) kolme uutta alarajaa korkeissa ulottuvuuksissa. Pulma on kiehtonut mieliä jo vuosisatoja, ja viimeisimmätkin parannukset sivuamislukujen alarajoille alle 16-ulotteisissa avaruuksissa ovat yli 20 vuoden takaa.
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa16.10.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa14.10.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Aalto-yliopiston tutkijat YK:n COP30-ilmastokokouksessa9.10.2025 10:45:00 EEST | Tiedote
Tarvitsetko asiantuntijahaastateltavaa ilmastoon liittyvistä teemoista? Aalto-yliopiston tutkijoiden ja professorien asiantuntemus on käytettävissä ennen YK:n ilmastokokousta ja sen aikana. Tutkijoitamme osallistuu myös kokoukseen Brasiliassa. Energiamurros Mika Järvinen (professori) taitaa energiamurroksen ison kuvan: minkä pitää muuttua ja miten. Hän keskittyy tutkimuksessaan hiilidioksidin talteenottoon, vedyn tuotantoon eri menetelmillä, sekä kestävien polttoaineiden valmistukseen. Opetuksessaan Järvinen keskittyy muun muassa uusiutuvan energian tuottamiseen tuuli- ja aurinkovoimalla. Järvinen on myös juuri julkaissut aiheesta laajan suosion saaneen oppikirjan, ja osaa esittää monimutkaiset asiat ymmärrettävästi. Järvinen on paikalla ilmastokokouksessa Brasiliassa 10.–16.11. Hänet tavoittaa numerosta +358 40 754 2171 ja sähköpostista mika.jarvinen@aalto.fi Rakentamisen tulevaisuus Matti Kuittinen (professori) tutkii kestävää rakentamista. Hänen johtamansa tutkimusryhmä tutkii sitä,
Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa6.10.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
