Glyfosaatin käytön jatkosta ei vieläkään päätöstä

Ympäristön kannalta on tärkeää vähentää erityisesti eloperäisen maan muokkausta. Se on yleisin keino maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen maailmalla. Suomessa muokkauksen vähentäminen ja talviaikainen kasvipeitteisyys ovat myös erittäin tärkeä keino vähentää maatalouden vesistökuormitusta. Yleistynyt suorakylvötekniikka ja kevennetty muokkaus vaativat torjunta-aineiden käyttöä, koska peltoa ei kynnetä syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Kyntämättä jättämisen seurauksena etenkin juuririkkakasvit kuten juolavehnä saavat tilaa ja valtaavat nopeasti peltoja. Tämä taas pienentää peltojen sadontuottokykyä ja ravinteiden tehokasta hyödyntämistä. Rikkakasvit on torjuttava jollakin tavalla, ja glyfosaatin käyttö ennen kylvöjä tai viljan orastumista on tehokkain tapa hoitaa asia. Glyfosaatin täyskielto olisi siten karhunpalvelus maatalouden ilmasto- ja ympäristötyölle.

Glyfosaatin myynti on vuosikymmenien aikana kasvanut merkittävästi ja se on edelleen maailman eniten myyty torjunta-aine. EFSA (Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto) ja EU:n kemikaalivirasto ovat todenneet glyfosaatin käytön turvalliseksi. Glyfosaatti-valmisteiden ostamista on lisäksi rajoitettu Suomessa ja ammattilaisilta vaaditaan voimassa oleva kasvinsuojelututkinto. Glyfosaatin käyttö on lisäksi vähentänyt torjunta-aineiden kokonaiskäyttöä, kun yhdellä käsittelykerralla on voitu korvata muiden aineiden käyttöä. Mikäli glyfosaatin käyttö kielletään, markkinoille tulee varmasti ajan kanssa uusia korvaavia aineita. Vaarana on kuitenkin se, että niiden tehokkuus ei ole samaa luokkaa kuin glyfosaatilla. Lisäksi uusien aineiden hinta on huomattavan paljon korkeampi.

Aineen käyttö on maataloudessa kielletty leipäviljojen pakkotuleennuttamiseen eli kuivaamiseen ennen puintia. Myös monet rehuviljan ostajat vaativat samaa ostosopimuksissaan ja vain harva torjunta-aineen myyntilupa antaa mahdollisuuden aineen käyttöön ennen sadonkorjuuta. Monessa muussa maassa glyfosaattia käytetään tähän tarkoitukseen hyvin yleisesti. Samalla glyfosaatti on syystäkin herättänyt voimakkaita mielipiteitä, kun markkinointi keskittyi mahdollisuuteen käyttää torjunta-ainetta yhdessä glyfosaattia kestävän gmo-lajikkeen kanssa. Käyttö muualla maailmassa eroaa siis merkittävästi eurooppalaisista käyttötavoista ja erityisesti Suomen käytännöistä.

Mikäli glyfosaatin käyttö kielletään Euroopassa olisi perusteltua vaatia, että glyfosaatti-käsitellyt tuotteet ja niiden jatkojalosteet merkittäisiin asianmukaisesti. Tällä tavalla kuluttajille ja myös viljelijöille luotaisiin mahdollisuuksia valita glyfosaatti-vapaita tuotteita. Mikäli käyttö kielletään EU:ssa, mutta samalla sallitaan glyfosaatti-käsiteltyjen tuotteiden ja raaka-aineiden tulo EU:n sisämarkkinoille, annettaisiin tuontituotteille merkittävää kilpailuetua. Samalla tämä olisi todiste siitä, että huoli kuluttajien terveydestä ja turvallisuudesta ei ole aito.

Lisätietoja:
maatalousjohtaja Johan Åberg, MTK, puh. 040 5233 864
johtaja Juha Ruippo, MTK:n Brysselin toimisto, puh. +32 476 502 704
ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK, puh. 050 438 4014
kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen, MTK, puh. 0400544 728