Greenpeacen metsäkampanjajohtaja: Suomen vähennettävä hakkuita, luovuttava puun energiakäytöstä ja lisättävä puurakentamista
Metsäteollisuuden tavoiteltava korkeamman jalostusasteen tuotteita
Metsien merkitystä ilmastomuutoksen torjunnassa Rosoman pitää merkittävänä. – On arvioitu, että jopa neljännes päästöistä voidaan sitoa metsiin hyvän metsän hoidon avulla. Metsien hiilensidonta on kustannustehokas luonnon oma tarjoama ratkaisu. Kun emme pysty pysäyttämään ilmastomuutosta pelkästään lopettamalla fossiilisten käyttöä, meidän on hoidettava metsiä ja muuta maapohjaa hyvin hiilen varastointiin.
-Metsät ovat osaratkaisu ilmastomuutoksen torjunnan työkaluna, mutta samalla merkittävä hiilen sidonnan nielu. Kyse on myös luonnon monimuotoisuudesta, mihin ilmastomuutos linkittyy monin tavoin.
Metsiä ja hyvää metsän hoitoa tulee Rosomanin mukaan lisätä kaikissa maissa, tropiikissa, Etelä-Euroopassa, Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä. - Tunnistamme kyllä metsänhoidon käytänteiden erot eri maissa ja maanosissa. Eri maissa metsien ongelmat kuten metsäpalot ja taudit ovat erilaisia.
-Tiedän että metsäteollisuus on Suomessa hyvin tehokasta puumateriaalien talteenotossa ja prosessoinnissa. Teillä on paljon metsänhoidon huippuosaajia, teillä on laadukasta metsänhoitoa, käytätte metsää ja puupohjaisia materiaaleja hiilinieluina ja tuotatte korkeatasoisia tuotteita. On hyvä tapa lisätä metsän määrää istutuksilla samalla kun sitä harvennetaan. Hyvään metsänhoitoon kuuluvat myös lahopuut, mitkä lisäävät monimuotoisuutta. On siis olemassa ratkaisuja hyvälle metsänhoidolle.
Vaikka Suomen metsien peitealaa Rosoman pitää suurena, hän muistuttaa Greenpeacen olevan huolissaan kasvavista hakkuista. - Me haluaisimme lisätä metsien kykyä sitoa hiiltä hakkuiden kasvattamisen sijaan. Erityisesti kannamme huolta hakkuista, jotka johtavat matalan jalostusasteen tuotteisiin kuten selluun tai paperiin, joista hiili palautuu ilmakehään hyvin nopeasti.
Hiilivero rakentamiseen
Rosomanin mukaan puun käyttö mekaanisen puun kohteissa kuten puurakentamisessa tuottaa etuja enemmän. – Oma taloni on rakennettu täysin puusta. Meidän tulisi ehdottomasti rakentaa enemmän puusta, jotta voimme korvata betonin ja teräksen aiheuttamia päästöjä. Hiilen sidonta onnistuu myös puurakennuksissa. Onneksi monissa Euroopan maissa ja Kanadassa rakennetaan puusta myös kerrostaloja koko ajan enemmän ja toivomme lisää niitä.
-Yritimme rakentaa maanjäristyksen tuhoaman Christchurchin kaupungin uudelleen puusta, mutta se kaatui kustannuksiin. Meillä oli valmis suunnitelma, puurakentamisen asiantuntijoita Euroopasta ja liimapuuta varattuna. Hankkeen kaatuminen oli suuri pettymys, koska se olisi toiminut hyvänä esimerkkinä monikerroksisesta puurakentamisesta kaupungissa.
Rosomanin mukaan aikaa on 10-30 vuotta aikaa korjata tilanne ja löytää mahdollisimman monia ratkaisuja hiilen varastoimiseen joko metsässä tai tuotteissa, eikä päästää sitä takaisin nopeasti ilmakehään.
-Tavoitteena tulee olla tuottaa puusta puurakentamisen rinnalla fossiilipohjaisia korvaavia tuotteita. Me voimme korvata muovisia kertakäyttötuotteita muun muassa pakkausteollisuudessa. Haluamme kuitenkin vähentää tuotantoa ja kuluttamista, koska haluamme päästä eroon kertakäyttötuotteista. Kierrättäminen on hyvä asia, mutta vielä parempi on materiaalin uudelleen käyttö ja kertakäyttötuotteista luopuminen.
Rosoman toivoo hiilijalanjäljen laskentaa kauttaaltaan rakentamiseen, josta tietoja on nyt vaikea saada. – Kun ei ole mitään taloudellista kannustinta oikeiden materiaalien valintaan, tulisi ottaa käyttöön hiilivero. Se muuttaisi kaiken ja ohjaisi rakentamista vähähiilisten materiaalien käyttöön.
Metsänkeskustelun politisoituminen kertoo erilaisista metsään liittyvistä arvoista
Metsäkeskustelusta on Rosomanin mukaan tullut poliittinen, koska metsään liittyy paljon erilaisia arvoja ja historiaa. - Kun eri ihmisillä metsäsuhde vaihtelee, se näkyy vastakkaisina asenteina myös metsäkeskustelussa.
-Ympäristöjärjestöjen ja metsäteollisuuden vuoropuhelussa on yhteistä maaperää. Me haluamme paljon samoja asioita, kuten löytää tapoja varastoida hiiltä joko metsään tai tuotteisiin. Suurin erottava tekijä meidän ja teollisuuden välillä on metsähakkuiden määrä ja puun energiakäyttö, koska se on puun käytön arvoketjussa alhaisimmalla tasolla.
Korkeamman arvon tuotteina Rosoman mainitsee puutuotteet, jotka korvaavat muovia ja fossiilisia. - Haluamme löytää metsän jalostuksesta syntyville tuotteille korkeimman arvon, emmekä käyttää puuta energian tuottamiseen. On olemassa myös muita puhtaita tapoja tuottaa energiaa, sitä varten ei tarvitse polttaa puuta.
*****
Grant Rosoman: Uusseelantilainen Grant Rosoman työskentelee Greenpeace Internationalissa vanhempana metsätalouden maailmanlaajuisena kampanja- neuvonantajana. Rosoman on erikoistunut trooppisiin metsiin ja metsittämiseen Indonesiassa ja Malesiassa. Viimeiset kahdeksan vuotta Rosoman on työskennellyt teknisen metsänhoidon parissa julkisen sektorin ja yritysten kanssa tavoitteena kestävän metsänhoidon periaatteiden noudattaminen metsämaissa. Rosoman vieraili Suomessa osallistuen mm. Kuusamossa pidettyyn World Bioeconomy Forumiin.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Metsä360 palkinnon voittanut Woodio tähtää vientiin3.12.2025 08:45:00 EET | Artikkeli
Euroopassa tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille Puukomposiitista valmistetuista design- kylpyhuonekalusteista tunnettu Woodio Oy voitti tämän vuoden Metsä360 palkinnon. Yrityksen kehittämä maailman ensimmäinen vedenkestävä puukomposiitti on yhdistelmä metsäteollisuuden sivuvirroista syntyvää puuhaketta ja hartsipohjaista sidosainetta. –Seuraava kehitysvaihe on se, että me lähdemme vahvasti kansainvälistymään. Meillä on Lahdessa uusi tehdas, kapasiteettia ja uskottavuutta lähteä vientimarkkinoille, sanoo Woodio Oy:n toimitusjohtaja Terja Koskenoja. Englanti, saksankielinen Eurooppa ja Benelux maat ovat Koskenojan mukaan ensisijaisia viennin kohdemaita. – Euroopassa on monia maita, jotka ovat edistyneitä viherrakentamisessa ja asettaneet tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille, mikä suosii puurakentamista. Uskomme, että meidän tuotteemme kulkevat käsi kädessä ekologisen rakentamisen kasvun kanssa. –Ekologisuuden ja pienen hiilijalanjäljen lisäksi tuotteen design ja esteettis
Johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi: Metsäsektorilta tarvitaan ratkaisuja uuteen aikaan26.11.2025 10:16:19 EET | Artikkeli
Lisää kansainvälisiä kumppanuuksia ja korkeampaa jalostusarvoa Suomalainen metsäsektori on käännekohdassa, jonka mittakaavaa ei ole vielä täysin ymmärretty, sanoo pitkän uran metsäsektorilla tehnyt johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi. –Muutos on ollut hidas ja on aika ryhtyä rakentamaan ratkaisuja, jotka vievät toimialaa uuteen aikaan – kuluttajamarkkinoille, kansainvälisiin kumppanuuksiin ja korkeamman jalostusarvon tuotteisiin. Koipijärven mukaan kyse ei ole syklistä, vaan pysyvästä muutoksesta. – Olen nähnyt metsäsektorilla kolmen vuosikymmen aikana monta sykliä, mutta nyt metsäsektori elää hetkessä, jossa vanhat menestystarinat eivät kanna. Paperin ja sellun varaan rakentunut volyymibisnes on ollut omassa ajassaan vahva ja sen varaan on rakennettu yhteiskuntaa, mutta nyt kestävä kasvu vaatii uutta kulttuuria synnyttämään menestystä. –Suomalainen metsäteollisuus kohtaa haasteita globaaleilla markkinoilla, koska se on yhä monimutkaisempi ja arvaamattomampi ja vaatii yhä laajempaa k
Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppi (emer.): Suomen ilmastotavoitteiden aikajänne liian lyhyt19.11.2025 08:24:02 EET | Artikkeli
Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppia (emer.) pidetään kansainvälisessä tiedeyhteisössä metsien ”hiilinielun löytäjänä”. Kauppi on osallistunut vuosikymmenen ajan hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC: n työskentelyyn. -Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista hiilinieluja kasvattamalla, jos fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu entiseen tapaan. Vaikka metsien hiilen nieluilla on merkitystä, niiden voima ei riitä, ellei ongelman ytimeen puututa. Maailman päästöt kohoavat edelleen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee ennätysvauhtia hiilen nieluista huolimatta. Kaupin mukaan metsäkeskustelu on politisoitunut ja kärsinyt polarisaatiosta. –Tutkimus on pirstoutunut, media yksinkertaistaa ja somessa haetaan klikkejä faktojen sijaan. Vaikka puusto tunnetaan hyvin, ymmärrys kokonaisuudesta hämärtyy, kun keskustelu kaventuu mielipiteiksi. Suomen metsien nielujen kehitys muutaman vuoden tähtäyksellä on saanut kotima
Metsäbiotalouden tiedepaneelin pj. Antti Asikainen: EU:n sääntelyviidakko luo epävarmuutta metsäalalle12.11.2025 09:10:44 EET | Artikkeli
EU:n metsiin vaikuttavien 80 aloitteen yhteisvaikutuksia ei arvioitu Metsäbiotalouden tiedepaneeli selvitti EU:n ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkojen vaikutuksia metsäbiotalouteen Suomessa, EU:ssa ja globaalisti. – Ongelma on se, että sääntelyviidakko luo ylimääräistä epävarmuutta metsänomistajien ja investorien keskuudessa. Sääntelyn kansallinen toimeenpano tuottaa toivottujen vaikutusten lisäksi myös kielteisiä vaikutuksia. –Tämä on seurausta siitä, että EU:n metsien käyttöön liittyvien yli 80 politiikkatoimen yhteisvaikutuksia metsäbiotalouteen ei ole systemaattisesti arvioitu, sanoo Tiedepaneelin puheenjohtaja, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen. EU:n velvoittava metsiä koskeva sääntely on Asikaisen mukaan lisääntynyt vuodesta 2019 alkaen, kun ilmasto- ja ympäristötavoitteet ovat nousseet sääntelyn keskiöön. – EU - sääntelyn kohteet ja tavoitteet eivät nouse ensi sijassa metsäbiotalouden tarpeista, vaan maataloussektorilta. Tämä näkyy esimerkiksi metsäk
Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin johtaja Annakaisa Heikkonen: Lapin metsänomistaja suojelun ja mainehaittojen ristipaineessa4.11.2025 11:46:57 EET | Artikkeli
Metsäomistajat ajettu ahtaalle Metsähoitoyhdistys Metsä-Lapin johtaja Annakaisa Heikkonen kuvaa Lapin metsätalouden olevan keskellä monikerroksista murrosta. – Samalla kun valtaosa erityisesti Ylä-Lapin alueen metsistä on jo suojeltu, yksityismetsien omistajat kamppailevat epävarmuuden, ristiriitaisten odotusten ja metsätalouden käytössä olevien alueiden pienenemisen kanssa. –Tilannetta mutkistaa, että metsätalouden rinnalla kulkevat poronhoito, saamelaiskulttuuri, matkailu ja kaivosteollisuus. Tuloksena on vyyhti, jossa yksittäinen metsänomistaja joutuu tasapainoilemaan monenlaisten paineiden alla. Heikkosen mukaan Lapin metsäkeskustelu on kärjistynyt tavalla, joka syö luottamusta ja vaikeuttaa arjen työtä. – Metsäkeskustelu on turhauttavaa ja kuplautunutta. Siinä on vastakkainasettelua ja poteroihin kaivautumista, mikä ei vie yhteisiä asioita eteenpäin. Välillä tuntuu, että kärjistäminen on jopa tarkoitushakuista. –Ylä-Lapin FSC-sertifiointiin liittynyt kiista toi tämän näkyvästi esi
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme