Greenpeacen metsäkampanjajohtaja: Suomen vähennettävä hakkuita, luovuttava puun energiakäytöstä ja lisättävä puurakentamista
Metsäteollisuuden tavoiteltava korkeamman jalostusasteen tuotteita
Metsien merkitystä ilmastomuutoksen torjunnassa Rosoman pitää merkittävänä. – On arvioitu, että jopa neljännes päästöistä voidaan sitoa metsiin hyvän metsän hoidon avulla. Metsien hiilensidonta on kustannustehokas luonnon oma tarjoama ratkaisu. Kun emme pysty pysäyttämään ilmastomuutosta pelkästään lopettamalla fossiilisten käyttöä, meidän on hoidettava metsiä ja muuta maapohjaa hyvin hiilen varastointiin.
-Metsät ovat osaratkaisu ilmastomuutoksen torjunnan työkaluna, mutta samalla merkittävä hiilen sidonnan nielu. Kyse on myös luonnon monimuotoisuudesta, mihin ilmastomuutos linkittyy monin tavoin.
Metsiä ja hyvää metsän hoitoa tulee Rosomanin mukaan lisätä kaikissa maissa, tropiikissa, Etelä-Euroopassa, Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä. - Tunnistamme kyllä metsänhoidon käytänteiden erot eri maissa ja maanosissa. Eri maissa metsien ongelmat kuten metsäpalot ja taudit ovat erilaisia.
-Tiedän että metsäteollisuus on Suomessa hyvin tehokasta puumateriaalien talteenotossa ja prosessoinnissa. Teillä on paljon metsänhoidon huippuosaajia, teillä on laadukasta metsänhoitoa, käytätte metsää ja puupohjaisia materiaaleja hiilinieluina ja tuotatte korkeatasoisia tuotteita. On hyvä tapa lisätä metsän määrää istutuksilla samalla kun sitä harvennetaan. Hyvään metsänhoitoon kuuluvat myös lahopuut, mitkä lisäävät monimuotoisuutta. On siis olemassa ratkaisuja hyvälle metsänhoidolle.
Vaikka Suomen metsien peitealaa Rosoman pitää suurena, hän muistuttaa Greenpeacen olevan huolissaan kasvavista hakkuista. - Me haluaisimme lisätä metsien kykyä sitoa hiiltä hakkuiden kasvattamisen sijaan. Erityisesti kannamme huolta hakkuista, jotka johtavat matalan jalostusasteen tuotteisiin kuten selluun tai paperiin, joista hiili palautuu ilmakehään hyvin nopeasti.
Hiilivero rakentamiseen
Rosomanin mukaan puun käyttö mekaanisen puun kohteissa kuten puurakentamisessa tuottaa etuja enemmän. – Oma taloni on rakennettu täysin puusta. Meidän tulisi ehdottomasti rakentaa enemmän puusta, jotta voimme korvata betonin ja teräksen aiheuttamia päästöjä. Hiilen sidonta onnistuu myös puurakennuksissa. Onneksi monissa Euroopan maissa ja Kanadassa rakennetaan puusta myös kerrostaloja koko ajan enemmän ja toivomme lisää niitä.
-Yritimme rakentaa maanjäristyksen tuhoaman Christchurchin kaupungin uudelleen puusta, mutta se kaatui kustannuksiin. Meillä oli valmis suunnitelma, puurakentamisen asiantuntijoita Euroopasta ja liimapuuta varattuna. Hankkeen kaatuminen oli suuri pettymys, koska se olisi toiminut hyvänä esimerkkinä monikerroksisesta puurakentamisesta kaupungissa.
Rosomanin mukaan aikaa on 10-30 vuotta aikaa korjata tilanne ja löytää mahdollisimman monia ratkaisuja hiilen varastoimiseen joko metsässä tai tuotteissa, eikä päästää sitä takaisin nopeasti ilmakehään.
-Tavoitteena tulee olla tuottaa puusta puurakentamisen rinnalla fossiilipohjaisia korvaavia tuotteita. Me voimme korvata muovisia kertakäyttötuotteita muun muassa pakkausteollisuudessa. Haluamme kuitenkin vähentää tuotantoa ja kuluttamista, koska haluamme päästä eroon kertakäyttötuotteista. Kierrättäminen on hyvä asia, mutta vielä parempi on materiaalin uudelleen käyttö ja kertakäyttötuotteista luopuminen.
Rosoman toivoo hiilijalanjäljen laskentaa kauttaaltaan rakentamiseen, josta tietoja on nyt vaikea saada. – Kun ei ole mitään taloudellista kannustinta oikeiden materiaalien valintaan, tulisi ottaa käyttöön hiilivero. Se muuttaisi kaiken ja ohjaisi rakentamista vähähiilisten materiaalien käyttöön.
Metsänkeskustelun politisoituminen kertoo erilaisista metsään liittyvistä arvoista
Metsäkeskustelusta on Rosomanin mukaan tullut poliittinen, koska metsään liittyy paljon erilaisia arvoja ja historiaa. - Kun eri ihmisillä metsäsuhde vaihtelee, se näkyy vastakkaisina asenteina myös metsäkeskustelussa.
-Ympäristöjärjestöjen ja metsäteollisuuden vuoropuhelussa on yhteistä maaperää. Me haluamme paljon samoja asioita, kuten löytää tapoja varastoida hiiltä joko metsään tai tuotteisiin. Suurin erottava tekijä meidän ja teollisuuden välillä on metsähakkuiden määrä ja puun energiakäyttö, koska se on puun käytön arvoketjussa alhaisimmalla tasolla.
Korkeamman arvon tuotteina Rosoman mainitsee puutuotteet, jotka korvaavat muovia ja fossiilisia. - Haluamme löytää metsän jalostuksesta syntyville tuotteille korkeimman arvon, emmekä käyttää puuta energian tuottamiseen. On olemassa myös muita puhtaita tapoja tuottaa energiaa, sitä varten ei tarvitse polttaa puuta.
*****
Grant Rosoman: Uusseelantilainen Grant Rosoman työskentelee Greenpeace Internationalissa vanhempana metsätalouden maailmanlaajuisena kampanja- neuvonantajana. Rosoman on erikoistunut trooppisiin metsiin ja metsittämiseen Indonesiassa ja Malesiassa. Viimeiset kahdeksan vuotta Rosoman on työskennellyt teknisen metsänhoidon parissa julkisen sektorin ja yritysten kanssa tavoitteena kestävän metsänhoidon periaatteiden noudattaminen metsämaissa. Rosoman vieraili Suomessa osallistuen mm. Kuusamossa pidettyyn World Bioeconomy Forumiin.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Tutkimusjohtaja Taija Hämäläinen: Fossiilisten vaihtoehdot löytyvät puusta10.9.2025 09:31:04 EEST | Artikkeli
Suomi on uusiutuvien tuotteiden kehityksen eturintamassa Metsäteollisuuden prosessien sivuvirroissa syntyvistä ligniinistä ja biogeenisestä hiilidioksidista voi LUT yliopiston tutkimusjohtajan Taija Hämäläisen mukaan syntyä uusia teollisuudenaloja, jotka vähentävät riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista. –Maapallon ongelmien kuten ilmastomuutoksen ratkaisemiseen tarvitaan teknologiahyppyjä ja poikkitieteellistä yhteistyötä. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen ja kiertotalouden edistäminen edellyttävät täysin uusia ratkaisuja. Uusien tuotteiden kehittäminen ei tapahdu Hämäläisen mukaan hetkessä. –Isossa mittakaavassa markkinoille pääsy vie helposti yli kymmenen vuotta, vaikka pienempiä sovelluksia nähdään jo aiemmin. –Suomi on tässä kehityksessä etulinjassa. Metsäteollisuuden vahva pohja ja tutkimuslaitosten aktiivisuus ovat tehneet Suomesta suunnannäyttäjän. Jo nyt Suomessa toimii pilottihankkeita, kuten Metsä Groupin Raumalle rakentama laitos, jossa biogeenistä hiilidioksidia o
Metsäkeskuksen Pekka Pennanen: Kaavoitusta ei tule käyttää metsäsuojelun välineenä1.9.2025 13:16:19 EEST | Artikkeli
Suomen tiheimmin asutulla alueella Uudellamaalla metsätaloutta haastavat väestönkasvu, infrarakentaminen, uusiutuvan energian hankkeet ja siirtoverkkojen laajennus. Arvioiden mukaan alueella menetetään vuosittain noin 1 000 hehtaaria metsämaata muuhun käyttöön. Nämä menetykset ovat usein pysyviä, koska rakentamisen alle jäänyt metsä ei palaudu metsätalouskäyttöön. –Metsätalouden ja muun maankäytön yhteensovittaminen on yhä monimutkaisempaa, kun kaavoituksessa on otettava huomioon samanaikaisesti asumisen, liikenteen, energiantuotannon, luonnonsuojelun ja virkistyskäytön tarpeet. Tämä aiheuttaa väistämättä ristiriitoja eri intressiryhmien välillä, sanoo elinkeinopäällikkö Pekka Pennanen Metsäkeskuksesta. Metsien suojeluun kannustetaan Pennasen mukaan vapaaehtoisuuden kautta. –Metsäkeskuksen linja on, että suojelutoimet perustuvat vapaaehtoisuuteen, eivätkä kaavat ole ensisijainen suojelun väline. Tavoitteena on, että metsänomistajalle korvataan taloudellinen menetys, mikä tukee myös oma
Ovatko metsänomistajaperheet valmiita sukupolvenvaihdokseen21.8.2025 09:30:56 EEST | Artikkeli
Opas metsänomistajaperheiden metsäkeskusteluun Yksi Metsämuseo Luston merkittävimmistä viimeaikaisista yhteiskunnallisista avauksista liittyy metsänomistajien sukupolvenvaihdokseen. – Olemme yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa toteuttaneet hankkeen, missä kannustetaan perheitä puhumaan suvun metsistä, niiden merkityksestä, arvosta ja tulevaisuudesta, sanoo toimitusjohtaja Niina Uronen. – Haluamme nostaa esiin metsäomistuksen ylisukupolvisuutta. Se muistuttaa, että jos metsään ei sitouduta tai siitä ei osata keskustella, omaisuus voi päätyä myyntiin ja kadottaa suvun yhteyden metsään. Tämä ei ole vain taloudellinen, vaan myös kulttuurinen ja ekologinen menetys, muistuttaa Uronen. Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorvan johdolla on kehitetty keskustelumenetelmä, jonka avulla metsänomistajuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan käsitellä avoimesti. Keskustelulla haetaan vastauksia kysymyksiin, mitä metsä merkitsee yksilölle, suvulle, yhteisölle tai Suomelle. – Vaikka metsät edelleen siirt
Stora Enson Antto Kauhanen: Suomi putoamassa puurakentamisen kasvavasta valtavirrasta Euroopassa13.8.2025 10:47:20 EEST | Artikkeli
Laki rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvoista jäi torsoksi Stora Enson yhtiön Wood Products -liiketoiminnan kehityspäällikkö Antto Kauhasen mukaan Suomesta puuttuu kunnianhimo puurakentamisen edistämisessä, vaikka samaan aikaan puurakentaminen on kokenut kansainvälisesti renessanssin. – Puurakentaminen on siirtynyt Keski-Euroopassa marginaalista kohti rakentamisen valtavirtaa. Ranska on määrätietoisesti ohjannut regulaatiolla rakentamista vähähiilisyyden suuntaan. Tanska on asettanut kunnianhimoisimmat päästörajat koko rakentamisalalle. Suomessa vastaavaa kunnianhimoa ei ole vielä nähty, me on pudottu siinä tasossa kakkosliigaan. Kauhasen mukaan yhteiskunnan käytännön toimet puurakentamisen edistämiseksi ovat jääneet vaatimattomiksi. – Lainsäädännön tuore ilmastosääntely on jäänyt torsoksi, kun hiilirajat asetettiin tasolle, joka ei pakota muuttamaan nykykäytäntöjä. Tämän seurauksena puurakentaminen ei saa tarvittavaa sysäystä kohti valtavirtaa. –Yksi puun merkittävimmistä vahvuuksi
Seppo Vuokko: Metsäkeskustelussa vallalla yhden totuuden ääni6.8.2025 10:40:43 EEST | Artikkeli
Monen vuosikymmenen uran tunnettuna kasvitieteilijänä tehnyt Seppo Vuokko kokee joutuneensa toisinajattelijan rooliin, jota ei koe omakseen. – Minut on julkisesti siirretty ympäristökeskustelun marginaaliin, kun esitän mediassa valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä. Ympäristökeskustelua hallitsee yksi totuus, aivan kuten 1970-luvun vasemmistolaisesti värittyneessä yhteiskunnassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme