Greenpeacen metsäkampanjajohtaja: Suomen vähennettävä hakkuita, luovuttava puun energiakäytöstä ja lisättävä puurakentamista
Metsäteollisuuden tavoiteltava korkeamman jalostusasteen tuotteita
Metsien merkitystä ilmastomuutoksen torjunnassa Rosoman pitää merkittävänä. – On arvioitu, että jopa neljännes päästöistä voidaan sitoa metsiin hyvän metsän hoidon avulla. Metsien hiilensidonta on kustannustehokas luonnon oma tarjoama ratkaisu. Kun emme pysty pysäyttämään ilmastomuutosta pelkästään lopettamalla fossiilisten käyttöä, meidän on hoidettava metsiä ja muuta maapohjaa hyvin hiilen varastointiin.
-Metsät ovat osaratkaisu ilmastomuutoksen torjunnan työkaluna, mutta samalla merkittävä hiilen sidonnan nielu. Kyse on myös luonnon monimuotoisuudesta, mihin ilmastomuutos linkittyy monin tavoin.
Metsiä ja hyvää metsän hoitoa tulee Rosomanin mukaan lisätä kaikissa maissa, tropiikissa, Etelä-Euroopassa, Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä. - Tunnistamme kyllä metsänhoidon käytänteiden erot eri maissa ja maanosissa. Eri maissa metsien ongelmat kuten metsäpalot ja taudit ovat erilaisia.
-Tiedän että metsäteollisuus on Suomessa hyvin tehokasta puumateriaalien talteenotossa ja prosessoinnissa. Teillä on paljon metsänhoidon huippuosaajia, teillä on laadukasta metsänhoitoa, käytätte metsää ja puupohjaisia materiaaleja hiilinieluina ja tuotatte korkeatasoisia tuotteita. On hyvä tapa lisätä metsän määrää istutuksilla samalla kun sitä harvennetaan. Hyvään metsänhoitoon kuuluvat myös lahopuut, mitkä lisäävät monimuotoisuutta. On siis olemassa ratkaisuja hyvälle metsänhoidolle.
Vaikka Suomen metsien peitealaa Rosoman pitää suurena, hän muistuttaa Greenpeacen olevan huolissaan kasvavista hakkuista. - Me haluaisimme lisätä metsien kykyä sitoa hiiltä hakkuiden kasvattamisen sijaan. Erityisesti kannamme huolta hakkuista, jotka johtavat matalan jalostusasteen tuotteisiin kuten selluun tai paperiin, joista hiili palautuu ilmakehään hyvin nopeasti.
Hiilivero rakentamiseen
Rosomanin mukaan puun käyttö mekaanisen puun kohteissa kuten puurakentamisessa tuottaa etuja enemmän. – Oma taloni on rakennettu täysin puusta. Meidän tulisi ehdottomasti rakentaa enemmän puusta, jotta voimme korvata betonin ja teräksen aiheuttamia päästöjä. Hiilen sidonta onnistuu myös puurakennuksissa. Onneksi monissa Euroopan maissa ja Kanadassa rakennetaan puusta myös kerrostaloja koko ajan enemmän ja toivomme lisää niitä.
-Yritimme rakentaa maanjäristyksen tuhoaman Christchurchin kaupungin uudelleen puusta, mutta se kaatui kustannuksiin. Meillä oli valmis suunnitelma, puurakentamisen asiantuntijoita Euroopasta ja liimapuuta varattuna. Hankkeen kaatuminen oli suuri pettymys, koska se olisi toiminut hyvänä esimerkkinä monikerroksisesta puurakentamisesta kaupungissa.
Rosomanin mukaan aikaa on 10-30 vuotta aikaa korjata tilanne ja löytää mahdollisimman monia ratkaisuja hiilen varastoimiseen joko metsässä tai tuotteissa, eikä päästää sitä takaisin nopeasti ilmakehään.
-Tavoitteena tulee olla tuottaa puusta puurakentamisen rinnalla fossiilipohjaisia korvaavia tuotteita. Me voimme korvata muovisia kertakäyttötuotteita muun muassa pakkausteollisuudessa. Haluamme kuitenkin vähentää tuotantoa ja kuluttamista, koska haluamme päästä eroon kertakäyttötuotteista. Kierrättäminen on hyvä asia, mutta vielä parempi on materiaalin uudelleen käyttö ja kertakäyttötuotteista luopuminen.
Rosoman toivoo hiilijalanjäljen laskentaa kauttaaltaan rakentamiseen, josta tietoja on nyt vaikea saada. – Kun ei ole mitään taloudellista kannustinta oikeiden materiaalien valintaan, tulisi ottaa käyttöön hiilivero. Se muuttaisi kaiken ja ohjaisi rakentamista vähähiilisten materiaalien käyttöön.
Metsänkeskustelun politisoituminen kertoo erilaisista metsään liittyvistä arvoista
Metsäkeskustelusta on Rosomanin mukaan tullut poliittinen, koska metsään liittyy paljon erilaisia arvoja ja historiaa. - Kun eri ihmisillä metsäsuhde vaihtelee, se näkyy vastakkaisina asenteina myös metsäkeskustelussa.
-Ympäristöjärjestöjen ja metsäteollisuuden vuoropuhelussa on yhteistä maaperää. Me haluamme paljon samoja asioita, kuten löytää tapoja varastoida hiiltä joko metsään tai tuotteisiin. Suurin erottava tekijä meidän ja teollisuuden välillä on metsähakkuiden määrä ja puun energiakäyttö, koska se on puun käytön arvoketjussa alhaisimmalla tasolla.
Korkeamman arvon tuotteina Rosoman mainitsee puutuotteet, jotka korvaavat muovia ja fossiilisia. - Haluamme löytää metsän jalostuksesta syntyville tuotteille korkeimman arvon, emmekä käyttää puuta energian tuottamiseen. On olemassa myös muita puhtaita tapoja tuottaa energiaa, sitä varten ei tarvitse polttaa puuta.
*****
Grant Rosoman: Uusseelantilainen Grant Rosoman työskentelee Greenpeace Internationalissa vanhempana metsätalouden maailmanlaajuisena kampanja- neuvonantajana. Rosoman on erikoistunut trooppisiin metsiin ja metsittämiseen Indonesiassa ja Malesiassa. Viimeiset kahdeksan vuotta Rosoman on työskennellyt teknisen metsänhoidon parissa julkisen sektorin ja yritysten kanssa tavoitteena kestävän metsänhoidon periaatteiden noudattaminen metsämaissa. Rosoman vieraili Suomessa osallistuen mm. Kuusamossa pidettyyn World Bioeconomy Forumiin.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Satelliittiseurannalla ajantasaista tietoa metsätuhojen seurantaan3.7.2025 10:58:26 EEST | Artikkeli
Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja. –Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi. Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoittee
MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli
Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol
Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli
Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi
Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli
Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks
Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli
Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme