Greenpeacen metsäkampanjajohtaja: Suomen vähennettävä hakkuita, luovuttava puun energiakäytöstä ja lisättävä puurakentamista
Metsäteollisuuden tavoiteltava korkeamman jalostusasteen tuotteita
Metsien merkitystä ilmastomuutoksen torjunnassa Rosoman pitää merkittävänä. – On arvioitu, että jopa neljännes päästöistä voidaan sitoa metsiin hyvän metsän hoidon avulla. Metsien hiilensidonta on kustannustehokas luonnon oma tarjoama ratkaisu. Kun emme pysty pysäyttämään ilmastomuutosta pelkästään lopettamalla fossiilisten käyttöä, meidän on hoidettava metsiä ja muuta maapohjaa hyvin hiilen varastointiin.
-Metsät ovat osaratkaisu ilmastomuutoksen torjunnan työkaluna, mutta samalla merkittävä hiilen sidonnan nielu. Kyse on myös luonnon monimuotoisuudesta, mihin ilmastomuutos linkittyy monin tavoin.
Metsiä ja hyvää metsän hoitoa tulee Rosomanin mukaan lisätä kaikissa maissa, tropiikissa, Etelä-Euroopassa, Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä. - Tunnistamme kyllä metsänhoidon käytänteiden erot eri maissa ja maanosissa. Eri maissa metsien ongelmat kuten metsäpalot ja taudit ovat erilaisia.
-Tiedän että metsäteollisuus on Suomessa hyvin tehokasta puumateriaalien talteenotossa ja prosessoinnissa. Teillä on paljon metsänhoidon huippuosaajia, teillä on laadukasta metsänhoitoa, käytätte metsää ja puupohjaisia materiaaleja hiilinieluina ja tuotatte korkeatasoisia tuotteita. On hyvä tapa lisätä metsän määrää istutuksilla samalla kun sitä harvennetaan. Hyvään metsänhoitoon kuuluvat myös lahopuut, mitkä lisäävät monimuotoisuutta. On siis olemassa ratkaisuja hyvälle metsänhoidolle.
Vaikka Suomen metsien peitealaa Rosoman pitää suurena, hän muistuttaa Greenpeacen olevan huolissaan kasvavista hakkuista. - Me haluaisimme lisätä metsien kykyä sitoa hiiltä hakkuiden kasvattamisen sijaan. Erityisesti kannamme huolta hakkuista, jotka johtavat matalan jalostusasteen tuotteisiin kuten selluun tai paperiin, joista hiili palautuu ilmakehään hyvin nopeasti.
Hiilivero rakentamiseen
Rosomanin mukaan puun käyttö mekaanisen puun kohteissa kuten puurakentamisessa tuottaa etuja enemmän. – Oma taloni on rakennettu täysin puusta. Meidän tulisi ehdottomasti rakentaa enemmän puusta, jotta voimme korvata betonin ja teräksen aiheuttamia päästöjä. Hiilen sidonta onnistuu myös puurakennuksissa. Onneksi monissa Euroopan maissa ja Kanadassa rakennetaan puusta myös kerrostaloja koko ajan enemmän ja toivomme lisää niitä.
-Yritimme rakentaa maanjäristyksen tuhoaman Christchurchin kaupungin uudelleen puusta, mutta se kaatui kustannuksiin. Meillä oli valmis suunnitelma, puurakentamisen asiantuntijoita Euroopasta ja liimapuuta varattuna. Hankkeen kaatuminen oli suuri pettymys, koska se olisi toiminut hyvänä esimerkkinä monikerroksisesta puurakentamisesta kaupungissa.
Rosomanin mukaan aikaa on 10-30 vuotta aikaa korjata tilanne ja löytää mahdollisimman monia ratkaisuja hiilen varastoimiseen joko metsässä tai tuotteissa, eikä päästää sitä takaisin nopeasti ilmakehään.
-Tavoitteena tulee olla tuottaa puusta puurakentamisen rinnalla fossiilipohjaisia korvaavia tuotteita. Me voimme korvata muovisia kertakäyttötuotteita muun muassa pakkausteollisuudessa. Haluamme kuitenkin vähentää tuotantoa ja kuluttamista, koska haluamme päästä eroon kertakäyttötuotteista. Kierrättäminen on hyvä asia, mutta vielä parempi on materiaalin uudelleen käyttö ja kertakäyttötuotteista luopuminen.
Rosoman toivoo hiilijalanjäljen laskentaa kauttaaltaan rakentamiseen, josta tietoja on nyt vaikea saada. – Kun ei ole mitään taloudellista kannustinta oikeiden materiaalien valintaan, tulisi ottaa käyttöön hiilivero. Se muuttaisi kaiken ja ohjaisi rakentamista vähähiilisten materiaalien käyttöön.
Metsänkeskustelun politisoituminen kertoo erilaisista metsään liittyvistä arvoista
Metsäkeskustelusta on Rosomanin mukaan tullut poliittinen, koska metsään liittyy paljon erilaisia arvoja ja historiaa. - Kun eri ihmisillä metsäsuhde vaihtelee, se näkyy vastakkaisina asenteina myös metsäkeskustelussa.
-Ympäristöjärjestöjen ja metsäteollisuuden vuoropuhelussa on yhteistä maaperää. Me haluamme paljon samoja asioita, kuten löytää tapoja varastoida hiiltä joko metsään tai tuotteisiin. Suurin erottava tekijä meidän ja teollisuuden välillä on metsähakkuiden määrä ja puun energiakäyttö, koska se on puun käytön arvoketjussa alhaisimmalla tasolla.
Korkeamman arvon tuotteina Rosoman mainitsee puutuotteet, jotka korvaavat muovia ja fossiilisia. - Haluamme löytää metsän jalostuksesta syntyville tuotteille korkeimman arvon, emmekä käyttää puuta energian tuottamiseen. On olemassa myös muita puhtaita tapoja tuottaa energiaa, sitä varten ei tarvitse polttaa puuta.
*****
Grant Rosoman: Uusseelantilainen Grant Rosoman työskentelee Greenpeace Internationalissa vanhempana metsätalouden maailmanlaajuisena kampanja- neuvonantajana. Rosoman on erikoistunut trooppisiin metsiin ja metsittämiseen Indonesiassa ja Malesiassa. Viimeiset kahdeksan vuotta Rosoman on työskennellyt teknisen metsänhoidon parissa julkisen sektorin ja yritysten kanssa tavoitteena kestävän metsänhoidon periaatteiden noudattaminen metsämaissa. Rosoman vieraili Suomessa osallistuen mm. Kuusamossa pidettyyn World Bioeconomy Forumiin.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin johtaja Annakaisa Heikkonen: Lapin metsänomistaja suojelun ja mainehaittojen ristipaineessa4.11.2025 11:46:57 EET | Artikkeli
Metsäomistajat ajettu ahtaalle Metsähoitoyhdistys Metsä-Lapin johtaja Annakaisa Heikkonen kuvaa Lapin metsätalouden olevan keskellä monikerroksista murrosta. – Samalla kun valtaosa erityisesti Ylä-Lapin alueen metsistä on jo suojeltu, yksityismetsien omistajat kamppailevat epävarmuuden, ristiriitaisten odotusten ja metsätalouden käytössä olevien alueiden pienenemisen kanssa. –Tilannetta mutkistaa, että metsätalouden rinnalla kulkevat poronhoito, saamelaiskulttuuri, matkailu ja kaivosteollisuus. Tuloksena on vyyhti, jossa yksittäinen metsänomistaja joutuu tasapainoilemaan monenlaisten paineiden alla. Heikkosen mukaan Lapin metsäkeskustelu on kärjistynyt tavalla, joka syö luottamusta ja vaikeuttaa arjen työtä. – Metsäkeskustelu on turhauttavaa ja kuplautunutta. Siinä on vastakkainasettelua ja poteroihin kaivautumista, mikä ei vie yhteisiä asioita eteenpäin. Välillä tuntuu, että kärjistäminen on jopa tarkoitushakuista. –Ylä-Lapin FSC-sertifiointiin liittynyt kiista toi tämän näkyvästi esi
Metsä360 palkintoehdokas Woodio - Suomalainen biomateriaali haastaa keramiikan22.10.2025 08:15:00 EEST | Artikkeli
Lahtelainen Woodio on tullut tunnetuksi siitä, että se valmistaa puupohjaisia kylpyhuonekalusteita. –Yhdistämällä materiaaliteknologia, muotoilu ja vastuullisuus voidaan luoda täysin uusi teollinen kategoria. Puu voi olla osa modernia ja kestävää elämää myös märkätiloissa kuten kylpyhuoneissa, kuvailee Woodio Oy:n toimitusjohtaja Terja Koskenoja. –Uuden puupohjaisen komposiittimateriaalin lisäksi olemme kehittäneet uudenlaisen tavan ajatella designia, jossa hiilineutraalius ja estetiikka ovat yhtä tärkeitä. Tulevaisuuden kuluttajat ja suunnittelijat haluavat tuotteita, jotka näyttävät hyviltä, kestävät aikaa ja tukevat planeetan hyvinvointia. Suomalaisen metsän sivuvirtojen jalostaminen korkealaatuisiksi tuotteiksi saa vastakaikua etenkin ympäristötietoisissa kuluttajaryhmissä. Koskenojan mukaan yrityksen ydininnovaatio on maailman ensimmäinen täysin vedenpitävä puukomposiitti, joka valmistetaan pääosin puuhakkeesta. –Materiaali on kevyempi ja lämpimämpi kuin perinteinen kivi tai keram
Metsä360 palkintoehdokas Nordtreat Biopohjainen palonsuoja-aine edistää puurakentamista15.10.2025 08:56:17 EEST | Artikkeli
Puurakentamisen tiukat paloluokkavaatimukset olivat kannustin kemianyhtiö Nordtreatille biopohjaisen palosuojausteknologian kehittämiseen. – Halusimme kehittää palonsuojaratkaisun, mikä mahdollistaa puun käytön rakennusmääräysten mukaisesti vaativissakin rakennuskohteissa, sanoo toimitusjohtaja Outi Kallio. –Kehittämämme palosuojakäsittelyt täyttävät eurooppalaiset paloluokitukset säilyttäen puun luonnollisen kauneuden ja kestävyyden. Tuote tarjoaa rakennuttajille, arkkitehdeille ja urakoitsijoille varmuutta, joka edistää ekologista ja kestävää puurakentamista. Kehitys-, sertifiointi- ja testausvaiheen jälkeen tuote on nyt Kallion mukaan kasvu- ja kansainvälistämisvaiheessa. – Kehittämämme tuote on biopohjainen ja täysin myrkytön ilman fossiilisia haitallisia aineita, ja se sopii ekologisen massiivipuun käyttöön vaativissakin teollisuus- ja infrastruktuurikohteiden rakentamisessa. – Yksi palonsuojatuote yhdistää palosuojauksen ja esteettisen puun luonteen säilyttävän pintakäsittelyn, m
Metsä360 palkintoehdokas VVR Wood – Teollisen puurakentamisen edelläkävijä8.10.2025 09:49:50 EEST | Artikkeli
Heinolassa toimiva VVR Wood on edelläkävijä suurimittakaavaisten puurakennushankkeiden toteuttamisessa. Yrityksen erikoisosaaminen kattaa muun muassa monikerroksisten puutalojen, koulurakennusten ja varhaiskasvatuksen tilojen suunnittelun ja toteutuksen.
Taloustutkimus tutki: Metsäammattilaisten tyytymättömyys metsäuutisointiin kasvanut merkittävästi2.10.2025 09:32:36 EEST | Artikkeli
Kielteinen metsäuutisointi romahduttanut metsäalalla työskentelevien työhyvinvoinnin Taloustutkimuksen metsäammattilaisten keskuudessa tekemä ”Metsät ja media” tutkimus osoittaa valtamedian negatiivisen metsäuutisoinnin vaikuttavan heikentävästi heidän työhyvinvointiinsa. – Metsäuutisoinnin ja -keskustelun sävy koetaan ammattilaisia syyllistäväksi. Yksittäisiä virheitä pelätään ja ne paisuvat julkisuudessa koko ammattikuntaa leimaaviksi. Omasta ammatista jopa vaietaan ja työntekijöiden saannista alalle kannetaan huolta, tulkitsee tutkimustuloksia Taloustutkimus Oy:ssä tutkimuksen toteutuksesta vastannut tutkimusjohtaja Kari-Pekka Töyrylä. –Työhyvinvoinnin heikentyminen on romahtanut edelliseen kyselyyn verrattuna. Tämä vaikuttaa ihmisten haluun ja kykyyn työskennellä alalla sekä vähentää halukkuutta osallistua julkiseen keskusteluun. Pelko maalittamisesta sosiaalisessa mediassa on todellinen. Vastausten suuri määrä osoittaa tilanteen ahdistavan alalla työskenteleviä. Töyrylän mukaan me
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme