Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Haitallinen rahapelaaminen ja sosiaalietuudet, kuten toimeentulotuki, kytkeytyvät selvästi toisiinsa

Jaa

Tuoreen tutkimusartikkelin mukaan rahapeliongelma ja riskitasolla pelaaminen ovat yhteydessä sosiaalietuuksien saamiseen. Tarkasteltavat sosiaalietuudet sisälsivät työttömyysetuuden, sairauspäivärahan, työkyvyttömyyseläkkeen sekä toimeentulotuen.

Kuvio 1. Haitallisesti pelaavien osuus (%) oli suurempi henkilöillä, jotka olivat saaneet sosiaalietuuksia.
Kuvio 1. Haitallisesti pelaavien osuus (%) oli suurempi henkilöillä, jotka olivat saaneet sosiaalietuuksia.

Haitallinen rahapelaaminen ja sosiaalietuudet, kuten toimeentulotuki, kytkeytyvät selvästi toisiinsa

Tuoreen tutkimusartikkelin mukaan rahapeliongelma ja riskitasolla pelaaminen ovat yhteydessä sosiaalietuuksien saamiseen. Tarkasteltavat sosiaalietuudet sisälsivät työttömyysetuuden, sairauspäivärahan, työkyvyttömyyseläkkeen sekä toimeentulotuen.

Artikkelin mukaan joka kolmas (31 %) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Rahapelikyselyyn vastannut, jolla oli rahapeliongelma tai joka pelasi riskitasolla, oli saanut vähintään yhtä Kelan sosiaalietuutta vuonna 2016. Kaikkien vastaajien osalta vastaava osuus oli 21 prosenttia.

Rahapeliongelma on yleisempi työttömillä

Rahapeliongelma ja riskitason pelaaminen olivat yleisempiä työttömillä kuin työssäkäyvillä. Työttömyysetuutta saaneista 16 prosentilla ilmeni rahapeliongelma tai riskitason pelaamista.

Toisaalta haitallinen rahapelaaminen korostui myös niillä vastaajilla, jotka olivat työelämän ulkopuolella sairauden takia. Työkyvyttömyyseläkettä saaneista 22 prosentilla oli peliongelma tai riskipelaamista, sairauspäivärahaa saaneista 19 prosentilla.
Niistä vastaajista, jotka olivat saaneet toimeentulotukea, joka neljännellä (25 %) oli rahapeliongelma tai riskitason pelaamista. Kelan toimeentulotukea voi saada, jos omat tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin päivittäisiin menoihin.

Yhteys ongelmallisen rahapelaamisen, työttömyyden ja etuuksien saamisen välillä säilyi voimakkaana myös silloin, kun huomioitiin vastaajan sukupuoli, ikä ja perhetausta, sekä koulutus ja asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot.

”On sanomattakin selvää, että rahapelaamiseen hävityt rahat olisivat monelle sosiaalietuuksia tarvitsevalle elintärkeitä. Viimeisten rahojen upotessa rahapeleihin ollaan tilanteessa, jossa ongelmat uhkaavat kasaantua entisestään ja pelissä saattaa olla ihmisen terveys, hyvinvointi ja jopa elämä”, toteaa THL:n erikoistutkija Tiina Latvala.

Rahapelaaminen ylläpitää sosioekonomista epätasa-arvoa

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että rahapeliongelma heikentää entisestään jo lähtötilanteessa heikommassa asemassa olevien taloudellista tilannetta. Tämä puolestaan ylläpitää ja lisää yhteiskunnan sosioekonomista epätasa-arvoa.

”Rahapelaamisen tuotot ovat pelaajien häviämiä rahoja, ja tämä on hyvä myös poliittisten päättäjien huomioida. On pysäyttävää havaita, että nämä rahat tulevat osittain heikommassa asemassa olevilta, jonka lisäksi haitallinen rahapelaaminen kytkeytyy myös Kelan sosiaalietuuksiin”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Anne Salonen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa sosiaalietuuksien ja rahapelaamisen yhteyttä. THL:n toteuttamaan väestötutkimukseen yhdistettiin sosiaalietuuksia koskevia rekisteritietoja Tilastokeskuksen hallinnoimista rekistereistä.

Havainnot täydentävät THL:n aikaisempia tutkimuksia, joiden mukaan huomattava osa rahapeleihin käytetystä rahasta tulee pelaajilta, joilla on peliongelma.

Rahapelaamisen haitallisuutta, mukaan lukien riskitason pelaaminen ja rahapeliongelma, arvioitiin kansainvälisellä Problem and Pathological Gambling Measure -mittarilla (PPGM). Riskitason rahapelaamisella tarkoitetaan pelaamista, joka aiheuttaa yksittäisiä haittoja. Rahapelihaitat voivat liittyä esimerkiksi talouteen, ihmissuhteisiin, terveyteen sekä työhön tai opiskeluun. Riskitason pelaaminen edeltää usein vakavampaa peliongelmaa.

Tulokset on julkaistu European Journal of Public Health -lehden artikkelissa: ”Social disadvantege and gambling severity: a population-based study with register linkage”. Tutkimuksessa hyödynnettiin THL:n Rahapelikyselyä, johon vastasi 7186 Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa asuvaa ihmistä. Kyselyaineisto kerättiin Tilastokeskuksen toimesta vuonna 2017.

Lähde: Latvala, Lintonen, Browne, Rockloff & Salonen (2021) Social disadvantage and gambling severity: a population-based study with register-linkage. European Journal of Public Health.

Lisätietoja

Tiina Latvala
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8398
etunimi.sukunimi@thl.fi

Anne Salonen
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8125
etunimi.sukunimi@thl.fi

Aiemmin aiheesta

Anne Salonen, ym., Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007–2019. Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, raportti 18/2020.

Huomattava osa rahapeleihin käytetystä rahasta tulee pelaajilta, joilla on peliongelma (THL, Tiedote 15.12.2020) 

Kelan tuet

Salonen AH, Kontto J, Alho H, Castrén S. 2017. Suomalaisten rahapelikulutus – keneltä rahapeliyhtiöiden tuotot tulevat? Analyysit. Yhteiskuntapolitiikka 82; 5, 549-559.

Roukka T & Salonen AH. The winners and the losers: Tax incidence of gambling in Finland. Journal of Gambling Studies (2019).

Selin J, Raisamo S, Heiskanen, M & Toikka, A. (2018). Onko hajasijoitettujen rahapeliautomaattien suhteellinen määrä suurempi sosioekonomisesti haavoittuvilla asuinalueilla? Yhteiskuntapolitiikka 83; 3, 294-302.

Avainsanat

Kuvat

Kuvio 1. Haitallisesti pelaavien osuus (%) oli suurempi henkilöillä, jotka olivat saaneet sosiaalietuuksia.
Kuvio 1. Haitallisesti pelaavien osuus (%) oli suurempi henkilöillä, jotka olivat saaneet sosiaalietuuksia.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Koronapassin lukijasovellus nyt saatavissa sovelluskaupoista toiminnanharjoittajien ja tapahtumien järjestäjien käyttöön15.10.2021 17:10:26 EEST | Tiedote

Eduskunta on hyväksynyt valtioneuvoston esityksen koronapassin käyttöönotosta Suomessa. Suomessa koronapassina toimii EU:n koronatodistus, joka on saatavilla Omakannasta tai tarvittaessa terveydenhuollosta tulosteena. EU:n koronatodistukseen sisältyy kolme todistusta: todistus koronarokotuksesta, todistus koronatestituloksesta tai todistus sairastetusta koronasta. Koronatodistus luetaan sovelluksella, joka ei kerää tai tallenna todistusten tietoja eikä se näytä terveystietoja. Lukijasovellus on tarkoitettu toiminnanharjoittajien, kuten ravintoloiden, yökerhojen, yleisötilaisuuksien sekä muiden tapahtumajärjestäjien käyttöön. Sovellus antaa välittömästi tuloksena joko vihreän eli hyväksynnän tai punaisen eli hylkäämisen. Hyväksytyn tuloksen yhteydessä ruudulle tulee näkyviin myös henkilön nimi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa koronatodistuksen QR-koodin lukijasovelluksen teknisestä toteutuksesta STM:n rahoituksella ja ohjaamana. Sovelluksen teknisestä kehityksestä vastaa S

Kiireettömään sairaalahoitoon yli puoli vuotta jonottaneiden määrä on vähentynyt viime vuodesta8.10.2021 08:55:00 EEST | Tiedote

Kiireettömään sairaalahoitoon yli puoli vuotta jonottaneiden määrä on vähentynyt useilla tuhansilla viime vuodesta. Vuoden 2020 elokuussa yli puoli vuotta odottaneita oli 17 728, kun heitä oli 9 539 elokuussa 2021. Terveydenhuoltolain mukaan hoito on aloitettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Kaikkiaan hieman yli 140 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään sairaalahoitoon elokuun 2021 lopussa. Kiireetöntä sairaalahoitoa odottavien potilaiden kokonaismäärä lähti lievään laskuun vuoden 2020 lopussa. Suurimmillaan määrä oli joulukuussa 2020, jolloin reilut 141 000 ihmistä odotti pääsyä hoitoon. ”Koronaepidemia on hidastanut hoitoonpääsyä. Erityisesti yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden hoitoonpääsyä on pyritty nopeuttamaan. Tässä on myös onnistuttu hyvin. Uusia potilaita tulee kuitenkin koko ajan lisää, ja uudetkin potilaat on hoidettava heidän hoidon tarpeensa kiireellisyyden mukaan ”, kertoo kehittämispäällikkö Pia Tuominen. ”Lisäksi henkilökuntapula se

THL ohjeistaa tarjoamaan alle 30-vuotiaille miehille vain Comirnaty-koronarokotetta – Spikevaxin yhteyttä sydänlihastulehdukseen arvioidaan7.10.2021 18:05:43 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistaa kuntia tarjoamaan alle 30-vuotiaille miehille ja pojille toistaiseksi ainoastaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-koronarokotetta. Pohjoismaisen seurantatutkimuksen mukaan sydänlihastulehduksia ilmenee suhteellisesti enemmän Modernan Spikevax-rokotteen kuin Biontech-Pfizerin Comirnatyn saaneilla ja riski saada sydänlihastulehdus rokotuksen jälkeen on nuorilla miehillä suurempi kuin naisilla. Tutkimuksen mukaan koronarokotettujen sydänlihastulehdukset ovat ylipäätään harvinaisia. Sydänlihastulehduksia ilmenee jatkuvasti erilaisten infektioiden seurauksena myös rokottamattomilla. Rokotuksen jälkeen havaittuja sydänlihastulehduksia on todettu eniten nuorilla miehillä kahden viikon sisällä toisen mRNA-rokoteannoksen saamisesta. Riski on naisilla ja vanhemmilla miehillä huomattavasti pienempi kummankin mRNA-rokotteen kohdalla. Spikevaxia voidaan THL:n ohjeistuksen mukaan tarjota kaikille 30 vuotta täyttäneille sekä alle 30-vuotiaille naisille. Com

Rokottamattoman riski joutua sairaalaan on todellinen – vain rokote suojaa vakavalta koronavirustaudilta, kun yhteiskunta avautuu6.10.2021 16:00:25 EEST | Tiedote

Valtaosa koronatapauksista sekä koronan takia sairaala- tai tehohoidossa olevista potilaista on tällä hetkellä rokottamattomia. Vain hyvin pieni osuus sairaalahoitoon joutuneista tulee rokotettujen suuresta joukosta. Rokottamattoman riski joutua sairaalahoitoon on moninkertainen täyden rokotussarjan saaneihin verrattuna ja 50–79-vuotiailla rokottamattomilla sairaalahoitoon joutumisen riski onkin jopa 18-kertainen.

Vierastyöläisillä todettu koronatartuntaryppäitä – tartuntojen estäminen vaatii tehokasta testausta ja rokotuksia5.10.2021 09:16:44 EEST | Tiedote

Useammalla paikkakunnalla on todettu koronatartuntoja hiljattain Suomeen saapuneilla vierastyöläisillä. Osa tartunnan saaneista on joutunut sairaala- tai tehohoitoon. Töihin saapuneet vierastyöläiset asuvat usein yhteismajoituksissa ja kulkevat yhteiskuljetuksilla, mikä tekee tartuntaketjujen katkaisusta sekä sopivien eristys- ja karanteenitilojen järjestämisestä vaikeaa. Rokotteet ovat paras keino ehkäistä paikallisia tartuntoja Työntekijöiden työturvallisuudesta huolehtiminen on aina työnantajan vastuulla. Turvallisten työolojen varmistamisen lisäksi työnantajien kannattaa kannustaa työntekijöitään ottamaan koronarokote sekä käymään testeissä vähäisistäkin oireista. Suomeen töihin saapuvat henkilöt voivat saada koronarokotteen työskentelykunnassaan. Tartuntaryppäät saadaan parhaiten hallintaan tehokkaalla testauksella työpaikoilla. Hyviä kokemuksia on saatu työnantajien järjestämästä ja paikallisten viranomaisten tukemasta testauksesta sekä säännöllisistä seulonnoista antigeeni- tai

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme