Haitallinen rahapelaaminen ja sosiaalietuudet, kuten toimeentulotuki, kytkeytyvät selvästi toisiinsa

Tuoreen tutkimusartikkelin mukaan rahapeliongelma ja riskitasolla pelaaminen ovat yhteydessä sosiaalietuuksien saamiseen. Tarkasteltavat sosiaalietuudet sisälsivät työttömyysetuuden, sairauspäivärahan, työkyvyttömyyseläkkeen sekä toimeentulotuen.

Artikkelin mukaan joka kolmas (31 %) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Rahapelikyselyyn vastannut, jolla oli rahapeliongelma tai joka pelasi riskitasolla, oli saanut vähintään yhtä Kelan sosiaalietuutta vuonna 2016. Kaikkien vastaajien osalta vastaava osuus oli 21 prosenttia.

Rahapeliongelma on yleisempi työttömillä

Rahapeliongelma ja riskitason pelaaminen olivat yleisempiä työttömillä kuin työssäkäyvillä. Työttömyysetuutta saaneista 16 prosentilla ilmeni rahapeliongelma tai riskitason pelaamista.

Toisaalta haitallinen rahapelaaminen korostui myös niillä vastaajilla, jotka olivat työelämän ulkopuolella sairauden takia. Työkyvyttömyyseläkettä saaneista 22 prosentilla oli peliongelma tai riskipelaamista, sairauspäivärahaa saaneista 19 prosentilla.
Niistä vastaajista, jotka olivat saaneet toimeentulotukea, joka neljännellä (25 %) oli rahapeliongelma tai riskitason pelaamista. Kelan toimeentulotukea voi saada, jos omat tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin päivittäisiin menoihin.

Yhteys ongelmallisen rahapelaamisen, työttömyyden ja etuuksien saamisen välillä säilyi voimakkaana myös silloin, kun huomioitiin vastaajan sukupuoli, ikä ja perhetausta, sekä koulutus ja asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot.

”On sanomattakin selvää, että rahapelaamiseen hävityt rahat olisivat monelle sosiaalietuuksia tarvitsevalle elintärkeitä. Viimeisten rahojen upotessa rahapeleihin ollaan tilanteessa, jossa ongelmat uhkaavat kasaantua entisestään ja pelissä saattaa olla ihmisen terveys, hyvinvointi ja jopa elämä”, toteaa THL:n erikoistutkija Tiina Latvala.

Rahapelaaminen ylläpitää sosioekonomista epätasa-arvoa

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että rahapeliongelma heikentää entisestään jo lähtötilanteessa heikommassa asemassa olevien taloudellista tilannetta. Tämä puolestaan ylläpitää ja lisää yhteiskunnan sosioekonomista epätasa-arvoa.

”Rahapelaamisen tuotot ovat pelaajien häviämiä rahoja, ja tämä on hyvä myös poliittisten päättäjien huomioida. On pysäyttävää havaita, että nämä rahat tulevat osittain heikommassa asemassa olevilta, jonka lisäksi haitallinen rahapelaaminen kytkeytyy myös Kelan sosiaalietuuksiin”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Anne Salonen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa sosiaalietuuksien ja rahapelaamisen yhteyttä. THL:n toteuttamaan väestötutkimukseen yhdistettiin sosiaalietuuksia koskevia rekisteritietoja Tilastokeskuksen hallinnoimista rekistereistä.

Havainnot täydentävät THL:n aikaisempia tutkimuksia, joiden mukaan huomattava osa rahapeleihin käytetystä rahasta tulee pelaajilta, joilla on peliongelma.

Rahapelaamisen haitallisuutta, mukaan lukien riskitason pelaaminen ja rahapeliongelma, arvioitiin kansainvälisellä Problem and Pathological Gambling Measure -mittarilla (PPGM). Riskitason rahapelaamisella tarkoitetaan pelaamista, joka aiheuttaa yksittäisiä haittoja. Rahapelihaitat voivat liittyä esimerkiksi talouteen, ihmissuhteisiin, terveyteen sekä työhön tai opiskeluun. Riskitason pelaaminen edeltää usein vakavampaa peliongelmaa.

Tulokset on julkaistu European Journal of Public Health -lehden artikkelissa: ”Social disadvantege and gambling severity: a population-based study with register linkage”. Tutkimuksessa hyödynnettiin THL:n Rahapelikyselyä, johon vastasi 7186 Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa asuvaa ihmistä. Kyselyaineisto kerättiin Tilastokeskuksen toimesta vuonna 2017.

Lähde: Latvala, Lintonen, Browne, Rockloff & Salonen (2021) Social disadvantage and gambling severity: a population-based study with register-linkage. European Journal of Public Health.

Lisätietoja

Tiina Latvala
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8398
etunimi.sukunimi@thl.fi

Anne Salonen
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8125
etunimi.sukunimi@thl.fi

Aiemmin aiheesta

Anne Salonen, ym., Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007–2019. Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, raportti 18/2020.

Huomattava osa rahapeleihin käytetystä rahasta tulee pelaajilta, joilla on peliongelma (THL, Tiedote 15.12.2020) 

Kelan tuet

Salonen AH, Kontto J, Alho H, Castrén S. 2017. Suomalaisten rahapelikulutus – keneltä rahapeliyhtiöiden tuotot tulevat? Analyysit. Yhteiskuntapolitiikka 82; 5, 549-559.

Roukka T & Salonen AH. The winners and the losers: Tax incidence of gambling in Finland. Journal of Gambling Studies (2019).

Selin J, Raisamo S, Heiskanen, M & Toikka, A. (2018). Onko hajasijoitettujen rahapeliautomaattien suhteellinen määrä suurempi sosioekonomisesti haavoittuvilla asuinalueilla? Yhteiskuntapolitiikka 83; 3, 294-302.