Haitallinen rahapelaaminen ja sosiaalietuudet, kuten toimeentulotuki, kytkeytyvät selvästi toisiinsa
Haitallinen rahapelaaminen ja sosiaalietuudet, kuten toimeentulotuki, kytkeytyvät selvästi toisiinsa
Tuoreen tutkimusartikkelin mukaan rahapeliongelma ja riskitasolla pelaaminen ovat yhteydessä sosiaalietuuksien saamiseen. Tarkasteltavat sosiaalietuudet sisälsivät työttömyysetuuden, sairauspäivärahan, työkyvyttömyyseläkkeen sekä toimeentulotuen.
Artikkelin mukaan joka kolmas (31 %) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Rahapelikyselyyn vastannut, jolla oli rahapeliongelma tai joka pelasi riskitasolla, oli saanut vähintään yhtä Kelan sosiaalietuutta vuonna 2016. Kaikkien vastaajien osalta vastaava osuus oli 21 prosenttia.
Rahapeliongelma on yleisempi työttömillä
Rahapeliongelma ja riskitason pelaaminen olivat yleisempiä työttömillä kuin työssäkäyvillä. Työttömyysetuutta saaneista 16 prosentilla ilmeni rahapeliongelma tai riskitason pelaamista.
Toisaalta haitallinen rahapelaaminen korostui myös niillä vastaajilla, jotka olivat työelämän ulkopuolella sairauden takia. Työkyvyttömyyseläkettä saaneista 22 prosentilla oli peliongelma tai riskipelaamista, sairauspäivärahaa saaneista 19 prosentilla.
Niistä vastaajista, jotka olivat saaneet toimeentulotukea, joka neljännellä (25 %) oli rahapeliongelma tai riskitason pelaamista. Kelan toimeentulotukea voi saada, jos omat tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin päivittäisiin menoihin.
Yhteys ongelmallisen rahapelaamisen, työttömyyden ja etuuksien saamisen välillä säilyi voimakkaana myös silloin, kun huomioitiin vastaajan sukupuoli, ikä ja perhetausta, sekä koulutus ja asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot.
”On sanomattakin selvää, että rahapelaamiseen hävityt rahat olisivat monelle sosiaalietuuksia tarvitsevalle elintärkeitä. Viimeisten rahojen upotessa rahapeleihin ollaan tilanteessa, jossa ongelmat uhkaavat kasaantua entisestään ja pelissä saattaa olla ihmisen terveys, hyvinvointi ja jopa elämä”, toteaa THL:n erikoistutkija Tiina Latvala.
Rahapelaaminen ylläpitää sosioekonomista epätasa-arvoa
Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että rahapeliongelma heikentää entisestään jo lähtötilanteessa heikommassa asemassa olevien taloudellista tilannetta. Tämä puolestaan ylläpitää ja lisää yhteiskunnan sosioekonomista epätasa-arvoa.
”Rahapelaamisen tuotot ovat pelaajien häviämiä rahoja, ja tämä on hyvä myös poliittisten päättäjien huomioida. On pysäyttävää havaita, että nämä rahat tulevat osittain heikommassa asemassa olevilta, jonka lisäksi haitallinen rahapelaaminen kytkeytyy myös Kelan sosiaalietuuksiin”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Anne Salonen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa sosiaalietuuksien ja rahapelaamisen yhteyttä. THL:n toteuttamaan väestötutkimukseen yhdistettiin sosiaalietuuksia koskevia rekisteritietoja Tilastokeskuksen hallinnoimista rekistereistä.
Havainnot täydentävät THL:n aikaisempia tutkimuksia, joiden mukaan huomattava osa rahapeleihin käytetystä rahasta tulee pelaajilta, joilla on peliongelma.
Rahapelaamisen haitallisuutta, mukaan lukien riskitason pelaaminen ja rahapeliongelma, arvioitiin kansainvälisellä Problem and Pathological Gambling Measure -mittarilla (PPGM). Riskitason rahapelaamisella tarkoitetaan pelaamista, joka aiheuttaa yksittäisiä haittoja. Rahapelihaitat voivat liittyä esimerkiksi talouteen, ihmissuhteisiin, terveyteen sekä työhön tai opiskeluun. Riskitason pelaaminen edeltää usein vakavampaa peliongelmaa.
Tulokset on julkaistu European Journal of Public Health -lehden artikkelissa: ”Social disadvantege and gambling severity: a population-based study with register linkage”. Tutkimuksessa hyödynnettiin THL:n Rahapelikyselyä, johon vastasi 7186 Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa asuvaa ihmistä. Kyselyaineisto kerättiin Tilastokeskuksen toimesta vuonna 2017.
Lisätietoja
Tiina Latvala
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8398
etunimi.sukunimi@thl.fi
Anne Salonen
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8125
etunimi.sukunimi@thl.fi
Aiemmin aiheesta
Anne Salonen, ym., Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007–2019. Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, raportti 18/2020.
Huomattava osa rahapeleihin käytetystä rahasta tulee pelaajilta, joilla on peliongelma (THL, Tiedote 15.12.2020)
Salonen AH, Kontto J, Alho H, Castrén S. 2017. Suomalaisten rahapelikulutus – keneltä rahapeliyhtiöiden tuotot tulevat? Analyysit. Yhteiskuntapolitiikka 82; 5, 549-559.
Roukka T & Salonen AH. The winners and the losers: Tax incidence of gambling in Finland. Journal of Gambling Studies (2019).
Selin J, Raisamo S, Heiskanen, M & Toikka, A. (2018). Onko hajasijoitettujen rahapeliautomaattien suhteellinen määrä suurempi sosioekonomisesti haavoittuvilla asuinalueilla? Yhteiskuntapolitiikka 83; 3, 294-302.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL:n seuranta: Joka kolmas vanhuspalvelujen yksikkö on jo saavuttanut 0,7:n henkilöstömitoituksen23.3.2023 02:00:00 EET | Tiedote
Kolmannes vanhuspalvelujen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköistä on jo saavuttanut joulukuussa voimaan tulevan henkilöstömitoituksen 0,7 asiakastyötä tekevää työntekijää asukasta kohti.
Nuoret toivovat mutkattomia matalan kynnyksen palveluita – pahoinvointi ja palveluihin pääsyn vaikeus korostuvat tietyissä ryhmissä23.3.2023 01:59:00 EET | Tiedote
Nuoret toivovat, että oman paikkakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut löytyisivät helposti yhdestä paikasta ja apua voisi saada ilman ajanvarausta.
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät laskivat hieman edellisvuodesta - kansallinen rokotusohjelma laajenee Espoon Suvisaaristoon20.3.2023 10:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2022 THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 123 puutiaisaivotulehdustapausta, mikä on hieman vähemmän kuin huippuvuonna 2021, jolloin tapauksia oli 148. Aiempina vuosina tapauksia on ollut alle sata. ”Trendi raportoitujen TBE-tapausten määrässä on ollut nousujohteinen jo yli kymmenen vuotta. Tätä selittää useampikin seikka. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja ihmisten tietoisuus puutiaisvälitteisistä taudeista voivat osaltaan selittää tapausmäärien kasvua”, sanoo THL:n tutkija Henna Mäkelä. Vuosien 2018–2022 seurantatietojen perusteella puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on ollut korkein rannikkoseutujen kunnissa Paraisilla (46 tapausta 100 000:ta asukasta kohden) ja Kustavissa (41/100 000) sekä Ahvenanmaan maakunnassa (38/100 000) ja Lohjalla (16/100 000). Lähes kaikki tartunnat on todettu henkilöillä, joilla ei ollut rokotussuojaa. Rokotussuojasta onkin tärkeää huolehtia erityisesti silloin, jos asuu alueella, joka kuuluu kansallisen rokotusohjelman piiriin. Uusi alu
Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa hyvä – joidenkin rokotteiden kattavuuksissa kuitenkin pientä laskua14.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote
Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä. Joidenkin rokotteiden kattavuuksissa on kuitenkin havaittavissa pientä laskua parin viime vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä. Vuonna 2020 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen Sen kattavuus on vuonna 2019 ja 2020 syntyneillä hieman matalampi kuin aiemmissa ikäluokissa, jolloin kattavuus on ollut lähes 99 prosenttia. Useilla hyvinvointialueella päästään kuitenkin edelleen 99 prosentin kattavuuteen. Noin 94 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen. Myös MPR-rokotuskattavuus on valtakunnallisesti ollut hitaassa laskussa viime vuosien aikana. Joillakin hyvinvointialueilla kattavuus on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla tai jopa noussut. ”Syitä rokotuskatta
THL:n kysely: Suurin osa suomalaisista nykyisen alkoholipolitiikan kannalla13.3.2023 08:13:00 EET | Tiedote
Suomalaisista 53 prosenttia on nykyisen alkoholipolitiikan kannalla, selviää THL:n tammikuussa 2023 teettämästä mielipidekyselystä. Tiukempaa politiikkaa halusi yhdeksän prosenttia vastaajista. Väljempää alkoholipolitiikkaa kannatti 29 prosenttia suomalaisista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme