Haitallinen rahapelaaminen ja sosiaalietuudet, kuten toimeentulotuki, kytkeytyvät selvästi toisiinsa
Tuoreen tutkimusartikkelin mukaan rahapeliongelma ja riskitasolla pelaaminen ovat yhteydessä sosiaalietuuksien saamiseen. Tarkasteltavat sosiaalietuudet sisälsivät työttömyysetuuden, sairauspäivärahan, työkyvyttömyyseläkkeen sekä toimeentulotuen.
Haitallinen rahapelaaminen ja sosiaalietuudet, kuten toimeentulotuki, kytkeytyvät selvästi toisiinsa
Tuoreen tutkimusartikkelin mukaan rahapeliongelma ja riskitasolla pelaaminen ovat yhteydessä sosiaalietuuksien saamiseen. Tarkasteltavat sosiaalietuudet sisälsivät työttömyysetuuden, sairauspäivärahan, työkyvyttömyyseläkkeen sekä toimeentulotuen.
Artikkelin mukaan joka kolmas (31 %) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Rahapelikyselyyn vastannut, jolla oli rahapeliongelma tai joka pelasi riskitasolla, oli saanut vähintään yhtä Kelan sosiaalietuutta vuonna 2016. Kaikkien vastaajien osalta vastaava osuus oli 21 prosenttia.
Rahapeliongelma on yleisempi työttömillä
Rahapeliongelma ja riskitason pelaaminen olivat yleisempiä työttömillä kuin työssäkäyvillä. Työttömyysetuutta saaneista 16 prosentilla ilmeni rahapeliongelma tai riskitason pelaamista.
Toisaalta haitallinen rahapelaaminen korostui myös niillä vastaajilla, jotka olivat työelämän ulkopuolella sairauden takia. Työkyvyttömyyseläkettä saaneista 22 prosentilla oli peliongelma tai riskipelaamista, sairauspäivärahaa saaneista 19 prosentilla.
Niistä vastaajista, jotka olivat saaneet toimeentulotukea, joka neljännellä (25 %) oli rahapeliongelma tai riskitason pelaamista. Kelan toimeentulotukea voi saada, jos omat tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin päivittäisiin menoihin.
Yhteys ongelmallisen rahapelaamisen, työttömyyden ja etuuksien saamisen välillä säilyi voimakkaana myös silloin, kun huomioitiin vastaajan sukupuoli, ikä ja perhetausta, sekä koulutus ja asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot.
”On sanomattakin selvää, että rahapelaamiseen hävityt rahat olisivat monelle sosiaalietuuksia tarvitsevalle elintärkeitä. Viimeisten rahojen upotessa rahapeleihin ollaan tilanteessa, jossa ongelmat uhkaavat kasaantua entisestään ja pelissä saattaa olla ihmisen terveys, hyvinvointi ja jopa elämä”, toteaa THL:n erikoistutkija Tiina Latvala.
Rahapelaaminen ylläpitää sosioekonomista epätasa-arvoa
Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että rahapeliongelma heikentää entisestään jo lähtötilanteessa heikommassa asemassa olevien taloudellista tilannetta. Tämä puolestaan ylläpitää ja lisää yhteiskunnan sosioekonomista epätasa-arvoa.
”Rahapelaamisen tuotot ovat pelaajien häviämiä rahoja, ja tämä on hyvä myös poliittisten päättäjien huomioida. On pysäyttävää havaita, että nämä rahat tulevat osittain heikommassa asemassa olevilta, jonka lisäksi haitallinen rahapelaaminen kytkeytyy myös Kelan sosiaalietuuksiin”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Anne Salonen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa sosiaalietuuksien ja rahapelaamisen yhteyttä. THL:n toteuttamaan väestötutkimukseen yhdistettiin sosiaalietuuksia koskevia rekisteritietoja Tilastokeskuksen hallinnoimista rekistereistä.
Havainnot täydentävät THL:n aikaisempia tutkimuksia, joiden mukaan huomattava osa rahapeleihin käytetystä rahasta tulee pelaajilta, joilla on peliongelma.
Rahapelaamisen haitallisuutta, mukaan lukien riskitason pelaaminen ja rahapeliongelma, arvioitiin kansainvälisellä Problem and Pathological Gambling Measure -mittarilla (PPGM). Riskitason rahapelaamisella tarkoitetaan pelaamista, joka aiheuttaa yksittäisiä haittoja. Rahapelihaitat voivat liittyä esimerkiksi talouteen, ihmissuhteisiin, terveyteen sekä työhön tai opiskeluun. Riskitason pelaaminen edeltää usein vakavampaa peliongelmaa.
Tulokset on julkaistu European Journal of Public Health -lehden artikkelissa: ”Social disadvantege and gambling severity: a population-based study with register linkage”. Tutkimuksessa hyödynnettiin THL:n Rahapelikyselyä, johon vastasi 7186 Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa asuvaa ihmistä. Kyselyaineisto kerättiin Tilastokeskuksen toimesta vuonna 2017.
Lisätietoja
Tiina Latvala
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8398
etunimi.sukunimi@thl.fi
Anne Salonen
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8125
etunimi.sukunimi@thl.fi
Aiemmin aiheesta
Anne Salonen, ym., Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007–2019. Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, raportti 18/2020.
Huomattava osa rahapeleihin käytetystä rahasta tulee pelaajilta, joilla on peliongelma (THL, Tiedote 15.12.2020)
Salonen AH, Kontto J, Alho H, Castrén S. 2017. Suomalaisten rahapelikulutus – keneltä rahapeliyhtiöiden tuotot tulevat? Analyysit. Yhteiskuntapolitiikka 82; 5, 549-559.
Roukka T & Salonen AH. The winners and the losers: Tax incidence of gambling in Finland. Journal of Gambling Studies (2019).
Selin J, Raisamo S, Heiskanen, M & Toikka, A. (2018). Onko hajasijoitettujen rahapeliautomaattien suhteellinen määrä suurempi sosioekonomisesti haavoittuvilla asuinalueilla? Yhteiskuntapolitiikka 83; 3, 294-302.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Pysy terveenä uimarannalla: seuraa tiedotuksia uimaveden laadusta ja huolehdi hygieniasta1.7.2022 10:03:29 EEST | Tiedote
Pääsääntöisesti Suomessa on turvallista uida, mutta hyvälaatuinenkin uimavesi voi saastua. Vatsatautiepidemiat voivat levitä uimarannoilla erityisesti silloin, kun rannalla on paljon ihmisiä – kuten viime päivien helteissä.
Matkustamiseen liittyvät koronatoimet päättyvät Suomen rajoilla – 1.7. alkaen rajoilla ei tarvitse esittää todistuksia tai käydä testeissä30.6.2022 09:52:06 EEST | Tiedote
Koronapandemiaan liittyvät terveysturvallisuustoimet Suomen rajanylityspisteillä päättyvät. Perjantaista 1.7. lähtien matkustajien ei enää tarvitse esittää koronarokotuksiin tai sairastettuun tautiin liittyviä todistuksia maahan tultaessa eikä käydä koronatestissä. Koronaan liittyvien terveysturvallisuustoimien päättymien koskee sekä Suomen sisä- että ulkorajoja. Sisäraja tarkoittaa Suomen ja muun EU- tai Schengen-alueen välistä rajaa ja ulkoraja Suomen ja EU- tai Schengen-alueen ulkopuolisen alueen rajaa. Terveystoimet sisärajoilla perustuivat tartuntatautilain pykäliin, joiden voimassaolo päättyy 30.6. Pykälien voimassaoloa ei enää jatketa, sillä niillä ei enää ole merkitystä koronapandemian leviämisen ehkäisyssä. Myös ulkorajojen koronarajoitukset päättyvät. Ulkorajoja koskevat kuitenkin tavanomaiset maahantulorajoitukset, jotka tulee tarkistaa rajavartiolaitoksen verkkosivuilta. Rajavartiolaitoksen koronaneuvontapuhelin kansalaisille sulkeutuu 15.7. Vaikka terveysturvallisuustoimet
Koronaepidemia on Suomessa edelleen laskusuunnassa – rokotukset vähentävät erityisesti vakavaa tautia28.6.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
Koronaepidemia on Suomessa edelleen selvässä laskusuunnassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekisteritietojen mukaan koronan aiheuttamat erikoissairaanhoidon, tehohoidon ja kuolemien määrät sekä ilmaantuvuudet ovat merkitsevästi vähentyneet kaikissa ikäryhmissä maalis-huhtikuun huipun jälkeen.
THL viikolla 26/202223.6.2022 13:06:26 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 23.6. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Lähipäiville ennustettu tukalaa hellettä – kuuma sää on terveysriski erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairauksista kärsiville23.6.2022 05:45:00 EEST | Tiedote
Lähipäiville on ennustettu voimakasta hellettä. Kuumasta säästä ja helleaalloista voi aiheutua vakavia terveyshaittoja erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairauksista kärsiville. Myös vauvat ja pienet lapset, raskaana olevat sekä kuumissa olosuhteissa työskentelevät ja urheilevat ovat alttiita kuumuuden haitoille. Helteellä kannattaa karttaa auringonpaahdetta ja kuumia paikkoja sekä ylimääräistä fyysistä rasitusta. Hikoilusta johtuvan neste- ja suolavajauksen välttämiseksi nauti riittävästi vettä ja muista myös syödä. Hyviä viilentymiskeinoja ovat uimaan pulahtamisen lisäksi viileät suihkut ja kylmäkääreet. Lisäksi kannattaa pukeutua kevyesti. Muista kuitenkin suojautua auringon UV-säteilyltä. Alkoholia on hyvä välttää helteellä, sillä se kuivattaa elimistöä. Jos käytät alkoholia, kannattaa pitäytyä kohtuukäytössä ja miedoissa juomissa sekä muistaa juoda myös vettä. Pidä sisätilat viileänä Helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tärkeää pyrkiä pitämään sisätilat viileinä. Kotie
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme