Hallittu työmarkkinakierros paras keino työllisyyden vahvistamiseksi

- Neuvotteluja vasta aloitellaan, mutta julkisuudessa puheet ovat kovia ja asioita lukitaan ennen kuin neuvottelupöytään on kunnolla istuttu. Kun keskeiset vientialat neuvottelevat tänä syksynä ja julkinen sektori aloittaa omat neuvottelunsa vastaa keväällä 2020, pitkästä neuvottelurupeamasta tulee erittäin haastava, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi.

Kilpailukykysopimus, joka tehtiin vaikeissa taloudellisissa oloissa, oli palkansaajille raskas.
- Nyt on taloudessa toinen aika, ja tämä näkyy liittojen tavoitteissa. Palkansaajien harteille sälytettäviä talkoita on turha odottaa. Elinkeinoelämän keskusliiton irtauduttua keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista edessä on puhdas liittokierros. Kun toimialat neuvottelevat itsenäisesti pitkällä aikavälillä, työrauhavelvoite on katkolla kunkin sopimuksen päättyessä. Myös koordinaatio on haasteellista, Palola sanoo.

Talouskehitystä maailmalla ja meillä on seurattava tarkasti.
- Paras keino vahvistaa työllisyyttä ja tukea kasvua on hallittu työmarkkinakierros.

Työmarkkinakierroksen rinnalla on alkamassa hallitusohjelmassa sovittujen, työllisyyden edistämiseen tähtäävien työryhmien työskentely.
- STTK painottaa panostuksia aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja työllisyyspalveluiden tehostamista. Palkkatuen käyttöä on lisättävä ja sen byrokratiaa karsittava. Kohtaanto-ongelmia ratkotaan parantamalla työvoiman liikkuvuutta ja vahvistamalla osaamista. Ammattitaitoisten työntekijöiden työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä.

Liittokierroksella palkat ja kilpailukykysopimuksen perintönä oleva työajan pidennys nousevat keskeiseen rooliin. STTK toivoo, että työelämän laatuasioissakin päästäisiin eteenpäin.
- Työurien pidentämisen näkökulmasta keskeisiä ovat työhyvinvointiin, tasa-arvoon ja osaamisen vahvistamiseen liittyvät asiat. Lisäksi henkilöstön edustajien asemaa tulisi vahvistaa.