Hallituksen esitykseen lapsenhuoltolaista palautettava mahdollisuus sopia lapsen ja sosiaalisen vanhemman tapaamisista
Lapsen suhteen turvaaminen hänelle erityisen läheisiin ihmisiin, joihin hänellä on lapsen ja vanhemman suhdetta vastaava suhde, on perustavaa laatua oleva ihmisoikeuskysymys. Suomessa ei toistaiseksi ole mahdollista vahvistaa lapselle tapaamisoikeutta muuhun kuin juridiseen vanhempaan. Tähän on kiinnitetty jo kansainvälistäkin huomiota. Nyt hallitus esittänee, että tapaamisoikeus voitaisiin tulevaisuudessa vahvistaa myös lapsen muulle läheiselle henkilölle tietyissä tilanteissa. Uudistus on lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta erittäin tärkeä esimerkiksi joissakin uusperheissä, sijaisperheissä ja ns. apilaperheissä, jossa lapsen vanhemmuutta jaetaan useamman kuin kahden vanhemman kesken lapsen syntymästä lähtien.
Uudistusta valmistellut työryhmä esitti viime syksynä, että tapaamisoikeus voitaisiin vahvistaa joko tuomioistuimen päätöksellä tai osapuolten välisellä sopimuksella, jonka sosiaalilautakunta voisi vahvistaa. Tällaisella sopimuksella voidaan sopia tapaamisista myös silloin kun lapsella on vain kaksi vanhempaa. Sopimusmahdollisuutta tuki enemmistö valmistelutyöhön osallistuneista järjestöistä ja asiantuntijoista. Myös työryhmämietinnöstä saatu lausuntopalaute oli pääosin sopimusmahdollisuuden kannalla. Tästä huolimatta ministeri esitteli keskiviikkona hallituksen esitysluonnoksen, josta sopimusmahdollisuus oli karsittu pois.
Hallituksen esitysluonnos tarkoittaisi sitä, että yhdessä perhetilanteessa perhe ei voisi sopia lapsen tapaamisista etukäteen hyvässä yhteisymmärryksessä, vaikka muissa perhetilanteissa perheet voivat niin tehdä. Lapsi asetettaisiin erilaiseen asemaan perhetaustansa perusteella. Joillakin lapsilla olisi oikeus etukäteen selvennettyyn asemaan suhteessa kaikki vanhempiinsa, toisilla lapsilla olisi oikeus selvään asemaan vasta, jos syntyy ristiriitoja vanhempien välille ja tuomioistuinta tarvitaan ratkaisemaan asia.
Ministeriöstä on esitetty, että lapsen ja sosiaalisen vanhemman välille ei ole tarpeen vahvistaa tapaamisoikeutta etukäteen sopimuksella, koska ”jos asiat sujuvat, ei sopimusta tarvita”. Miksi tätä logiikkaa sovelletaan vain tiettyihin perheisiin ja tiettyihin lapsiin? Kaikkien muiden lasten osalta pidetään toivottavana ratkaisuna, että vanhemmat sopivat lapsen tapaamisista hyvässä yhteisymmärryksessä ennen kuin ristiriitoja ilmaantuu. Osana Lape-työskentelyä ollaan juuri kehitetty vanhemmuussopimuksen malli eroaville vanhemmille, joka pohjautuu juuri samaan ajatukseen, että on lapsen edun mukaista, että vanhemmat sopivat asioista yhteisymmärryksessä etukäteen. Miksi vain niiden lasten osalta, joilla on sosiaalisia vanhempia, ennakollisella sopimisella ei olisi suotuisia vaikutuksia.
On myös esitetty, että jos perheet voisivat sopia tapaamisista lapsen ja sosiaalisen vanhemman välille, osa sopimuksista voisi olla lapsen edun vastaisia. Tämä tietysti pitää täysin paikkansa, mutta ei poikkea mitenkään muiden perheiden tekemistä tapaamissopimuksista. Nekin voivat olla yhtä hyvin kyseisen lapsen todellisen edun vastaisia. Jos lastenvalvojalla on epäilys, että sopimus on lapsen edun vastainen, se voidaan jättää vahvistamatta ja saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Ja vaikka sosiaalilautakunta vahvistaisi epähuomiossa lapsen edun vastaisen tapaamissopimuksen, on tuomioistuimella aina valta tehdä asiassa toisenlainen päätös. Asian voi laittaa vireille kuka tahansa osapuoli.
Monimuotoiset perheet -verkosto katsoo, että on lapsen oikeuksien ja yhdenvertaisen kohtelun mukaista, että lapsen tapaamisista voidaan sopia etukäteen yhteisymmärryksessä kaikissa perheissä ja että sosiaalilautakunta voi nämä sopimukset myös vahvistaa. Lapsella täytyy olla luovuttamaton oikeus pitää yhteyttä myös sosiaaliseen vanhempaansa. Verkosto näkee, että vanhempien välistä yhteistyötä ja lapsen hyvinvointia tulee tukea uus-, sijais- ja apilaperheissä samalla tavoin kuin muissa perheissä mahdollistamalla tapaamisoikeuden sopiminen etukäteen lapselle ja hänen sosiaaliselle vanhemmalleen.
Yhteyshenkilöt
Anna Moringprojektipäällikkö
Monimuotoiset perheet -verkoston Kaikkien perheiden Suomi -hankkeen projektipäällikkö
Tietoja julkaisijasta
Monimuotoiset perheet on kymmenen perhejärjestön yhteistyöverkosto. Järjestöt edustavat eri tavoin normeista poikkeavia perheitä, ja kattavat noin kolmasosan kaikista suomalaisista perheistä. Monimuotoiset perheet -verkosto tekee vaikuttamistyötä politiikan, palveluiden ja työelämän parissa. Verkoston tavoitteena on yhteiskunta, jossa perheet ovat yhdenvertaisia ja jokainen perhe voi olla itsestään ylpeä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Monimuotoiset perheet -verkosto
Keskustelu SuomiAreenassa: Lapsitoiveiden toteuttaminen 2030, miten lapsiperheellistymistä voidaan tukea politiikalla?18.6.2025 07:45:00 EEST | Kutsu
Miten yhä useamman lapsitoive voisi toteutua? Aiheesta Porin SuomiAreenassa keskiviikkona 25.6. keskustelemassa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok), sekä kansanedustajat Matias Mäkynen (sdp) ja Hilkka Kemppi (kesk). Keskustelun järjestävät Monimuotoiset perheet -verkosto ja Lapsettomien yhdistys Simpukka ry.
Yhden vanhemman perheiden työllisyys heikkoa – 5 suositusta kunnille26.5.2025 08:21:21 EEST | Tiedote
Kuntien on kehitettävä palveluitaan lapsiperheellisten työllisyyden tukemiseksi, kannustavat Suomen startup-yhteisö ja Monimuotoiset perheet -verkosto. Kehittämisellä on kiire, sillä yhden vanhemman perheiden työllisyysaste on pysynyt vuodesta toiseen alhaisena.
Educa: Miten koulut tukevat monen kodin lapsia?21.1.2025 12:05:14 EET | Tiedote
Opetus- ja kasvatusalan Educa-tapahtumassa asiantuntijat etsivät keinoja useammassa kodissa elävien lasten tukemiseen koulussa ja kodeissa. Keskustelu aiheesta järjestetään perjantaina 24.1.2025 kello 16.00–16.45 Tieto-lavalla.
Työehtosopimukset syrjivät osaa lapsen vanhemmista12.12.2024 09:39:40 EET | Tiedote
Etävanhemman syrjintä työehtosopimuksissa on tasa-arvohaaste, sillä valtaosa etävanhemmista on miehiä, kirjoittaa Tiina-Emilia Kaunisto Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (Tane) sivuilla julkaistussa kirjoituksessa. Kaunisto on Tanen Miesjaoston asiantuntijajäsen.
Työelämässä voi tukea syntyvyyttä monin keinoin26.11.2024 08:37:24 EET | Tiedote
Tahattomasti lapsettomat tarvitsevat tukea työelämässä, painottaa Monimuotoiset perheet -verkosto. Verkosto on koonnut työpaikkojen, työmarkkinajärjestöjen ja päättäjien tueksi useita keinoja, joilla voi tukea lapsitoiveiden toteutumista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme