Hallituksen finanssipolitiikka koronakriisissä onnistunutta – kriisin jälkeen tarvitaan toimia, joilla julkinen velka saadaan vakautettua
Koronakriisi ja sen hoito nostavat julkista velkaa voimakkaasti. Jatkossa onkin tärkeää vakauttaa julkisen talouden velkasuhde, ja hallituksen suunnitelmissa työllisyystoimilla on tässä suuri rooli. Tähänastisten toimien vaikutus julkiseen talouteen on kuitenkin ollut vaatimaton verrattuna tavoitteeseen. Nämä johtopäätökset esitellään vuoden 2020 finanssipolitiikan valvonnan raportissa, jonka Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkaisi tänään.
VTV pitää perusteltuna, että koronakriisistä huolimatta työllisyyttä yritetään edelleen kasvattaa. Syksyllä 2020 hallitus asetti alkuperäistä suuremman mutta aikataulultaan väljemmän työllisyystavoitteen. Tavoite nousi 60 000:sta 80 000 työlliseen, ja aikataulu venyi hallituskaudesta vuosikymmenen loppuun. Hallituksen ns. kestävyystiekartassa on määritelty, että uudella työllisyystavoitteella vahvistettaisiin julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla.
”Tavoite on vaativa, ja tähän mennessä tehtyjen työllisyyspäätösten vaikutukset julkistalouteen ovat arviomme mukaan olleet vaatimattomia. Lisäksi on riski, että edes kestävyystiekartassa kuvatulla työllisyyden lisäyksellä ei saavuteta tavoiteltuja julkistaloudellisia vaikutuksia. Tiekartan nykyinen versio perustuu optimistiseen oletukseen, että toteutettavista työllisyystoimista ei koidu lainkaan kustannuksia julkiselle taloudelle”, VTV:n vanhempi ekonomisti Matthias Strifler kertoo.
Hallituksen kestävyystiekarttaa tarkennettava
VTV näkee, että hallituksen vuonna 2020 käyttöön ottama kestävyystiekartta tarjoaa lähtökohtia kestävyyden parantamiselle. Sitä pitää kuitenkin tarkentaa: julkista taloutta vahvistavat toimenpiteet ja niiden julkistaloudelliset vaikutukset tulisi esittää tarkemmin. Lisäksi tiekartassa olisi huomioitava ennusteiden ja velkaskenaarioiden epävarmuus.
"Tiekartan yhteydessä tulisi esittää herkkyyslaskelmia siitä, kuinka paljon julkista taloutta on vahvistettava, jotta velkasuhde vakautuu. Ennusteet ovat hyvin epävarmoja. Se määrä, jolla julkista taloutta on tarve vahvistaa, voi nousta tai laskea, kun ennusteet päivittyvät ja laskelmien taustaoletukset muuttuvat", VTV:n johtava finanssipolitiikan tarkastaja Mika Sainio sanoo.
Yleisesti ottaen VTV arvioi, että hallituksen finanssipoliittiset toimet koronakriisin hoitamiseksi ovat olleet oikeansuuntaisia ajoitukseltaan ja mittakaavaltaan. Toimilla on pystytty lieventämään kriisin taloudellisia vaikutuksia. Koronakriisiin tulisi jatkossakin vastata aktiivisella finanssipolitiikalla, vaikka kriisi ja sen hoito finanssipoliittisin toimin nostavat julkista velkaa voimakkaasti.
”Matala korkotaso auttaa julkista taloutta tällä hetkellä, eikä aiempaa korkeampi velkataso ole välttämättä kestämätön julkiselle taloudelle. On kuitenkin erittäin tärkeää vakauttaa velkasuhde tämän vuosikymmenen aikana, jotta velan aiheuttama riski ei nouse liian suureksi”, Sainio toteaa.
Onnistunut paluu valtion menokehykseen tärkeää
Valtioneuvoston keväällä esittämä julkisen talouden suunnitelma vuosille 2021–2024 ei sisältänyt julkisen talouden monivuotisia tavoitteita, mikä johtuu poikkeuksellisista olosuhteista. Lisäksi valtion menokehyksestä luovuttiin vuodeksi 2020. Paluu menokehykseen onnistuu vuonna 2021 vain sallimalla siihen useita poikkeuksia. Tarkastusviraston mukaan normaaliin julkisen talouden monivuotiseen suunnitteluun ja menokehyksiin tulee palata mahdollisimman nopeasti, kun kriisitilanteen tuoma epävarmuus hälvenee.
”On tärkeää, että julkista taloutta ohjataan kriisin jälkeen vakautustavoitteen mukaiselle kehitysuralle. Se edellyttää, että sitoudutaan keskipitkän aikavälin taloussuunnitteluun. Siksi julkisen talouden tavoitteet ja menokehys ovat tärkeitä. On myös hyvä huomata, että tavoitteet voivat olla epävarmoissa oloissa väljempiä kuin normaalisti”, VTV:n johtaja Matti Okko sanoo.
Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo ja arvioi finanssipolitiikkaa kansallisena ja riippumattomana viranomaisena. Valvonnallaan VTV edistää finanssipoliittisten sääntöjen läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä sekä julkisen talouden vakautta ja kestävyyttä.
Tutustu uuteen julkaisuun: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2020
Lisää VTV:n tarkastuksia ja tietoa hyvästä hallinnosta: VTV.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matti OkkoJohtaja, direktör
Puh:050 395 2290etunimi.sukunimi@vtv.fiMika SainioJohtava finanssipolitiikan tarkastaja, ledande granskare av finanspolitiken
Puh:050 5986 768etunimi.sukunimi@vtv.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.
Statens revisionsverk (VTV) finns i anknytning till riksdagen och är den högsta externa revisorn, som reviderar skötseln av statsfinanser, övervakar finanspoltiken och utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Med oberoende revisionsarbetet säkerställer verket att statens medel används för av riksdagen beslutade ändamål på ett lagenligt och ändamålsenligt sätt och att finanspolitiken utövas på ett hållbart sätt.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Stora överföringsposter i statsbudgeten och silotänkande inom förvaltningen kan försvåra genomförandet av besparingar10.9.2025 14:00:00 EEST | Pressmeddelande
Statens revisionsverk uppmärksammar på basis av granskningar och revisioner strukturella fenomen som kan försvåra uppnåendet av förvaltningsområdenas sparmål. Revisionsverket har lämnat sin årsberättelse, dvs. en sammanställning av resultaten av sin gransknings- och tillsynsverksamhet, till riksdagen.
Valtion budjetin suuret siirtyvät erät ja hallinnon siiloutuminen saattavat vaikeuttaa hallinnon säästöjen toteuttamista10.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnittää tarkastusten perusteella huomiota rakenteellisiin ilmiöihin, jotka saattavat vaikeuttaa hallinnonaloille osoitettujen säästötavoitteiden toteuttamista. VTV on antanut eduskunnalle vuosikertomuksensa eli koosteen tarkastus- ja valvontatoimintansa tuloksista.
Användningen av öppenhetsregistret blir allt mer etablerad – 150 anmälningar saknades under den tredje anmälningsperioden1.9.2025 09:33:23 EEST | Pressmeddelande
Till öppenhetsregistret gjordes sammanlagt 1044 anmälningar om lobbning som bedrivits under det första halvåret 2025. 150 det vill säga 13 % av de registrerade, gjorde inte anmälan om sin påverkanskommunikation i tid. Statens revisionsverk uppmanar de registrerade att göra anmälan.
Avoimuusrekisterin käyttö vakiintuu – kolmannella ilmoituskaudella 150 ilmoitusta jäi puuttumaan1.9.2025 09:33:23 EEST | Tiedote
Avoimuusrekisteriin ilmoitettiin vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla tehdystä lobbauksesta yhteensä 1044 ilmoituksella. 150 eli noin 13 % rekisteröityneistä ei ilmoittanut vaikuttamistoiminnastaan ajoissa. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) kehottaa toimijoita tekemään ilmoituksen.
Understödet till civilsamhällesorganisationer följer de utvecklingspolitiska riktlinjerna – villkoren för understödet gynnar stora organisationer28.8.2025 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Stödet för civilsamhällesorganisationernas arbete utgör en ökande andel av utvecklingssamarbetet. Förvaltningen av understödet fungerar väl, men stödvillkoren och de administrativa kraven gynnar stora etablerade organisationer.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme