Hallituksen koulutuspolulla on oikea suunta
”Suunta on oikea, mutta aika paljon jää vielä uupumaan ennen vaaleja puhutusta koulutusmiljardista”, muistuttaa Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.
Suomen osaamistason nostaminen vaatii panostuksia perustaitoihin. Siksi hallituksen päättämät varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeet tulevat tarpeeseen. Jokaisen lapsen ja nuoren tulevaisuuden menestymisen edellytykset rakennetaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.
PISA-tutkimus ja monet muut vastaavat tutkimukset ovat jo pidempään näyttäneet Suomen kannalta alavireisiltä. Sijoitukset vertailumaihin nähden ovat pudonneet ja ongelmat luku- sekä laskutaidossa lisääntyneet. Nämä ongelmat vaativat pysyvää korjausliikettä, ei väliaikaisia toimenpiteitä.
”Laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeet suuntaavat panostuksia juuri perustaitojen parantamiseen ja yhdenvertaisen mahdollisuuksien turvaamiseen. Suurin ongelma on siinä, että nämä panostukset ovat määräaikaisia kolmelle vuodelle, vaikka tarve ei varmasti lopu siihen”, toteaa Valtonen.
Hallituksen julkaisemissa työllisyystoimissa on listattu yhtenä keinona työryhmän asettaminen oppisopimusjärjestelmän kehittämiseksi vastaamaan paremmin nuorten ja työelämän tarpeita. Opetushallinnon tilastopalvelun Vipusen mukaan oppisopimuskoulutuksessa on noin 50 000 opiskelijaa. Heistä vain hieman yli kolme prosenttia on alle 20-vuotiaita ja noin 30 prosenttia alle 30-vuotiaita.
”Oppisopimuskoulutuksessa on paljon kehitettävää, jotta se olisi yritysten kannalta houkutteleva ja toimisi myös nuorten koulutusmuotona. Keskuskauppakamari voi tarjota hallitukselle konkreettisia keinoja, jotka varmasti toteuttavat hallituksen asettaman tavoitteen oppisopimusjärjestelmän kehittämisestä”, iloitsee Valtonen.
Tällä hetkellä oppisopimus on liian kallis ja kankea monelle yritykselle ja toimialalle. Oppisopimuskoulutuksessa pitäisi ottaa käyttöön palkkaporrastus ensimmäistä tutkintoa suorittaville. Lähtöpalkka voisi olla 30-50 prosenttia ammattityöntekijän tasosta. Opintojen edetessä myös palkka nousisi saavuttaen valmistumisvaiheessa vähintään työehtosopimuksen mukaisen minimipalkan. On selvää, että ammattitaidottoman opiskelijan taidot ja tuottavuus eivät opintojen alkuvaiheessa vastaa ammattilaisen taitoja.
”Palkkaporrastukselle oppisopimuksesta tulisi houkuttelevampi väline myös nuorten ilman ammattitaitoa olevien kouluttamiseen. Olisi järkevää, että yritykselle oppisopimuksesta koituvat kustannukset olisivat linjassa siitä saadun tuottavuushyödyn kanssa”, selventää Valtonen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko ValtonenOsaamisasiantuntija
Puh:+358 40 867 8250mikko.valtonen@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Vientijohtajakysely: Suomalaisyritykset vetäytyneet pois Venäjältä – alle yhdellä prosentilla vetäytymisprosessi kesken20.9.2024 06:55:00 EEST | Tiedote
Kauppakamarien tuore vientijohtajakysely osoittaa, että suomalaisyrityksillä ei enää ole liiketoimintaa Venäjällä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 0,9 prosentilla on vetäytymisprosessi vielä kesken, mutta varsinaista liiketoimintaa kyselyyn vastanneilla ei Venäjällä enää ole.
Kauppakamarikysely: Hallitus saa yrityksiltä arvosanan 7- työvoiman saatavuuteen liittyvästä politiikastaan19.9.2024 06:50:00 EEST | Tiedote
Yritykset antavat kouluarvosanaksi hallitukselle 6,7 eli ”7-” osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvästä politiikasta. Edellisen kerran kouluarvosanaa kysyttiin vuonna 2021 Marinin hallituskaudella ja tällöin kouluarvosanaksi muodostui ”6”. Asia ilmenee Keskuskauppakamarin osaajakyselystä, johon vastasi noin tuhat yritystä elo-syyskuun vaihteessa.
Henna Virkkusen komission varapuheenjohtajuus jättipotti Suomelle17.9.2024 14:14:23 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi pitää Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin esittämää komission varapuheenjohtajuutta Henna Virkkuselle erittäin kovana saavutuksena Suomelle.
Keskuskauppakamari: Investointiverohyvityksen 50 miljoonan euron vähimmäiskoko liian korkea – hyvityksen eteneminen myönteistä16.9.2024 16:18:11 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että investointiverohyvityksen valmistelu etenee ripeästi. Keskuskauppakamari pitää myös ehdotettua hyvityksen soveltamisalaa ja hyvityksen käyttöä koskevia periaatteita pääosin tarkoituksenmukaisina. Tukikelpoisille investoinneille asetettua 50 miljoonan euron vähimmäiskokoa Keskuskauppakamari pitää tarpeettoman korkeana.
Keskuskauppakamari: Suomalaisten vientiyritysten odotukset nousseet hieman viime keväästä16.9.2024 06:54:00 EEST | Tiedote
Kauppakamarien tuoreen vientijohtajakyselyn mukaan suomalaisten vientiyritysten näkymät ovat kohentuneet selkeästi kesän aikana. Kyselyn mukaan reilu puolet, 53 prosenttia yrityksistä kertoo vientinsä kasvavan joko jonkin verran tai merkittävästi kuluvan vuoden aikana verrattuna edelliseen vuoteen. ”Kyselystä on nähtävissä se, että vientiodotukset ovat nyt selkeästi piristyneet alkukesästä”, toteaa Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme