STTK ry.

Hallituksen työllisyystavoitteen ydin on kestävä talouskasvu

Jaa

Uuden hallituksen työllisyystavoite on kunnianhimoinen, mutta välttämätön saavuttaa, jotta hyvinvointipalveluiden rahoitus turvataan. Hallitus haluaa työllisten määrän lisääntyvän yhteensä 60 000 henkilöllä ja se on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa sekä työmarkkinajärjestöjen esityksillä että hallituksen muilla toimilla.

STTK:n hallitus keskusteli tänään hallitusohjelman työllisyystavoitteesta ja keinoista siihen pääsemiseksi.

- Tavoitteen saavuttamisen ytimessä on kestävä talouskasvu. Jos talous kehittyy myönteisesti, 75 prosentin työllisyystavoite ei ole mahdoton. Suomen taloutta heiluttavat aina myös euroalueen ja maailman talouden tuulet, jotka viime vuosina ovat olleet osin arvaamattomia ja voivat nopeastikin muuttaa talouskehitystä. Talouskasvua ei myöskään pidä tavoitella ilman, että sen ilmastovaikutukset ja oikeudenmukainen siirtymä kestävää taloutta kohti otetaan huomioon, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

STTK korostaa, että työllisyysasteen nostamisessa ei voida tuijottaa vain prosentteja.
- Myös työelämän ja työpaikkojen laatua on työurien pidentämiseksi parannettava.

Kotimaisten työllisyystoimenpiteiden ytimessä on STTK:n mielestä oltava ennen kaikkea panostukset aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja työllisyyspalveluiden tehostaminen.
- Resursseja on vahvistettava vastaamaan pohjoismaista tasoa ja ne on kohdennettava oikein. Erityistä huomiota tarvitsevat vaikeasti työllistyvät kuten ikääntyvät ja nuoret työntekijät, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat ja osatyökykyiset. Palkkatuen käyttöä on lisättävä ja samalla karsittava sen käyttöön liittyvää tarpeetonta byrokratiaa, Palola korostaa.

Suomea vaivaa kahtalainen kohtaanto-ongelma: työvoima ei liiku eikä työ aina kohtaa osaavaa tekijää.
- Työvoiman liikkuvuutta voidaan lisätä esimerkiksi kasvattamalla työmatkoihin kohdistettavaa verovähennystä määräajaksi. Muutosturvaa on parannettava muun muassa vahvistamalla irtisanottujen ja työttömien mahdollisuuksia parantaa osaamistaan. Työssäolevien osaamisvajeen parantamiseksi tarvitaan työn ohessa tapahtuvaa taitojen syventämistä ja laajentamista.

Suomalaisia syntyy kovin vähän, ja toisessa päässä väestö ikääntyy. Tämä on haaste, joka ei ratkea taikatempuilla eikä nopeasti.
- Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Osaavien ja ammattitaitoisten työntekijöiden työperäisen maahanmuuton vahvistaminen ja lisääminen on STTK:n mielestä tärkeää, puheenjohtaja Antti Palola esittää.

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.
Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n barometri 2019: Henkilöstön edustaja setvii ristiriitoja ja johtamisongelmia, yhteishenki työpaikoilla melko hyvä16.8.2019 10:02:11 EESTTiedote

STTK:n luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille suunnatun barometrin perusteella 40 prosenttia henkilöstön edustajista on joutunut selvittämään työpaikkansa sisäisiä ristiriitoja. Neljä kymmenestä on käsitellyt työuupumusasioita. Henkistä väkivaltaa sisältäviä hankalia tilanteita kertoo käsitelleensä 23 prosenttia vastaajista ja fyysisen väkivallan tilanteita on selvitellyt joka kymmenes. Joka kolmas henkilöstön edustaja on törmännyt johtamisesta aiheutuvien ongelmien selvittelyyn. STTK:n johtaja Katarina Murron mielestä suurehkot luvut viestivät työelämän ja työpaikkojen laadun suuresta vaihtelusta ja keskeisistä epäkohdista. - Työpaikkojen tuottavuuden näkökulmasta työhyvinvointiin ja johtamiseen on laitettava jatkossa enemmän huomioita ja resursseja. Tavoitteet maailman parhaasta työelämästä ja työurien pidentämisestä jäävän puheiden tasolle, jos työpaikoilla ei sitouduta konkreettisiin pitkäjänteisiin toimiin työhyvinvoinnin ja johtamisen edistämiseksi. Murto korostaa, että he

STTK: Palkkatukeen ja te-toimistojen palveluihin panostettava heti hallituskauden alussa14.8.2019 16:45:30 EESTTiedote

STTK:n mielestä valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa panostukset palkkatukeen ja te-toimistojen resurssien kasvattaminen henkilökohtaisen palvelun tarjoamiseksi on tärkeää työllisyyden parantamiseksi. - On tärkeää tehdä nämä vahvasti ja heti hallituskauden alussa, jotta tuloksia ehditään saada vuoteen 2023 mennessä. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa lupaillaan palkkatukeen 10 miljoonaa ja te-toimistoille 15 miljoonaa euroa. Panostusten pitäisi kuitenkin olla selvästi suurempia, jotta päästäisiin pohjoismaiselle tasolle, pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa. Hallituksen kaavailemat haittaverojen korotukset osuvat STTK:n arvion mukaan eniten pienituloisiin. - Siksi pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotuksen keventäminen on perusteltua eriarvoisuuden ehkäisemiseksi. STTK on tyytyväinen, että tärkeät menolisäykset työllisyyden kasvattamiseksi eivät jääneet odottelemaan vastaavia tulolisäyksiä. - Finanssipolitiikan viritys voi olla lievästi elvyttävä, sillä taloussuhdann

STTK haluaa kilpailukieltosopimusten tukevan oikeutta työllistyä ja vaihtaa työpaikkaa14.8.2019 10:25:10 EESTTiedote

Kilpailukieltosopimusten ja kilpailevan toiminnan kiellon muutostarpeita selvittäneen työryhmän muistio on luovutettu työ- ja elinkeinoministeriölle. Tavoite oli selvittää lainsäädännön muutostarpeita vastaamaan työelämässä tapahtuneita muutoksia, kansainvälistä kehitystä ja sääntelyn taustalla olevia tavoitteita sekä sen pohjalta tiukentaa kilpailukieltosopimusten käytön edellytyksiä. Työryhmä ei saavuttanut yksimielisyyttä ja sen muistiossa esitellään eri vaihtoehtoja työelämässä ilmenneiden ongelmien ratkomiseksi. Palkansaajajärjestöt jättivät asiassa yhteisen täydentävän lausuman. -Työntekijä ei saa työsuhteen aikana harjoittaa sellaista kilpailevaa toimintaa, joka ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa. Kilpailevan toiminnan kieltoa koskeva säännös on vanha ja epäselvä ja se hankaloittaa erityisesti osa-aikatyöntekijän mahdollisuuksia hakea ja vastaanottaa muuta työtä sekä saada lisätoimeentuloa. Myös kilpailukieltosopimusten käyttö on lisääntynyt, ja sopimuksia käytetään jo

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme