Hallituksen työllisyystavoitteen ydin on kestävä talouskasvu
Uuden hallituksen työllisyystavoite on kunnianhimoinen, mutta välttämätön saavuttaa, jotta hyvinvointipalveluiden rahoitus turvataan. Hallitus haluaa työllisten määrän lisääntyvän yhteensä 60 000 henkilöllä ja se on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa sekä työmarkkinajärjestöjen esityksillä että hallituksen muilla toimilla.
STTK:n hallitus keskusteli tänään hallitusohjelman työllisyystavoitteesta ja keinoista siihen pääsemiseksi.
- Tavoitteen saavuttamisen ytimessä on kestävä talouskasvu. Jos talous kehittyy myönteisesti, 75 prosentin työllisyystavoite ei ole mahdoton. Suomen taloutta heiluttavat aina myös euroalueen ja maailman talouden tuulet, jotka viime vuosina ovat olleet osin arvaamattomia ja voivat nopeastikin muuttaa talouskehitystä. Talouskasvua ei myöskään pidä tavoitella ilman, että sen ilmastovaikutukset ja oikeudenmukainen siirtymä kestävää taloutta kohti otetaan huomioon, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
STTK korostaa, että työllisyysasteen nostamisessa ei voida tuijottaa vain prosentteja.
- Myös työelämän ja työpaikkojen laatua on työurien pidentämiseksi parannettava.
Kotimaisten työllisyystoimenpiteiden ytimessä on STTK:n mielestä oltava ennen kaikkea panostukset aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja työllisyyspalveluiden tehostaminen.
- Resursseja on vahvistettava vastaamaan pohjoismaista tasoa ja ne on kohdennettava oikein. Erityistä huomiota tarvitsevat vaikeasti työllistyvät kuten ikääntyvät ja nuoret työntekijät, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat ja osatyökykyiset. Palkkatuen käyttöä on lisättävä ja samalla karsittava sen käyttöön liittyvää tarpeetonta byrokratiaa, Palola korostaa.
Suomea vaivaa kahtalainen kohtaanto-ongelma: työvoima ei liiku eikä työ aina kohtaa osaavaa tekijää.
- Työvoiman liikkuvuutta voidaan lisätä esimerkiksi kasvattamalla työmatkoihin kohdistettavaa verovähennystä määräajaksi. Muutosturvaa on parannettava muun muassa vahvistamalla irtisanottujen ja työttömien mahdollisuuksia parantaa osaamistaan. Työssäolevien osaamisvajeen parantamiseksi tarvitaan työn ohessa tapahtuvaa taitojen syventämistä ja laajentamista.
Suomalaisia syntyy kovin vähän, ja toisessa päässä väestö ikääntyy. Tämä on haaste, joka ei ratkea taikatempuilla eikä nopeasti.
- Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Osaavien ja ammattitaitoisten työntekijöiden työperäisen maahanmuuton vahvistaminen ja lisääminen on STTK:n mielestä tärkeää, puheenjohtaja Antti Palola esittää.
Yhteyshenkilöt
Antti Palolapuheenjohtaja
040 509 6030antti.palola@sttk.fiTietoja julkaisijasta
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI
09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.
Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
STTK: Työelämä ja yhteiskunnallinen päätöksenteko eivät ole vain toisen sukupuolen asia17.7.2019 10:36:04 EEST | Tiedote
STTK:n SuomiAreenan tilaisuudessa keskustellaan tänään suomalaisen naisen roolista työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Tilaisuuden otsikko on: Suomalainen nainen – aina väärän ikäinen?
STTK kiittää hallitusohjelman tavoitteita työllisyyden ja ilmastopolitiikan vahvistamiseksi3.6.2019 11:13:37 EEST | Tiedote
STTK on tyytyväinen, että Suomeen saadaan laajapohjainen enemmistöhallitus. - Talous-, työllisyys-, EU- ja ilmastopolitiikan haasteet eivät odota. On tärkeää, että hallitus sitoutuu vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, asettaa tavoitteekseen 75 prosentin työllisyysasteen ja suhtautuu ilmastonmuutoksen torjuntaan kunnianhimoisesti, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK:lle keskeiset tavoitteet toteutuvat hallitusohjelmassa hyvin. Työllisyyden parantamiseksi esitetään useita keinoja, kuten aktiivista työvoimapolitiikkaa, kohtaanto-ongelmien lievittämistä ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä. - Työllisyyttä tukee myös STTK:n pitkäaikainen tavoite työikäisen väestön ja työelämän osaamistarpeisiin vastaavan jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien kehittäminen. Tuloverotuksen linjat hyödyttävät pieni- ja keskituloisia, mikä kannattelee ostovoimaa ja tukee työllisyyttä. - Tavoite tiivistää veropohjaa ja uudistaa verotukien rakennetta on kannatettava. Energia-, kulutus-
Paikalliseen sopimiseen on tahtoa, ei riittävästi taitoa21.5.2019 08:36:55 EEST | Tiedote
STTK:laisten jäsenliittojen henkilöstön edustajista joka kolmas kokee, että paikalliseen sopimiseen on työpaikalla riittävät edellytykset ja joka kolmas kokee, että mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen on jonkin verran. Kolmannes henkilöstön edustajista sen sijaan kokee, ettei riittäviä edellytyksiä paikalliseen sopimiseen työpaikalla ole. Haasteellisinta vastaajien mukaan on sopia erityisesti paikallisesti palkoista ja muista korvauksista. Tiedot ilmenevät STTK:n jäsenliittojensa henkilöstön edustajille tekemästä barometristä, jonka STTK julkaisee kokonaisuudessaan myöhemmin. Henkilöstöedustajien barometri toteutetaan kahden vuoden välein. Barometriin vastasi 1791 henkilöstön edustajaa. Henkilöstön edustajan työ edellyttää riittävää ajantasaista tietoa työpaikan tilanteesta. Vain 40 prosenttia vastaajista kokee saaneensa hyvin tietoa työpaikkansa taloudellisesta tilanteesta. - Riittämättömien tietojen varassa neuvotteleminen ja sopimukseen pääseminen on vaikeaa. On selvää, että hen
STTK: Aktiivimallista eroon, tilalle työttömyysturvajärjestelmän uudistus17.5.2019 10:45:01 EEST | Tiedote
Tiedote Suomen on parannettava työllisyyttä ja tavoiteltava 75 prosentin työllisyysastetta, jotta hyvinvointipalvelut voidaan turvata. Suomea haastavat ensi hallituskaudella muun muassa ikääntyvä väestö, alhaiset syntyvyysluvut, huoltosuhteen heikkeneminen, rakenneuudistusten hitaus ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen paineet. STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mielestä edellinen hallitus kuritti työtöntä. - Työttömyysturvan kestoa lyhennettiin, työn vastaanottamisen ehtoja tiukennettiin ja toteutettiin aktiivimalli, joka on osoittanut toimimattomaksi. Helsingissä edustajistossa puhunut Palola vaatii aktiivimallin perumista. Sen tilalle hän esittää työttömyysturvan uudistamista, joka tulisi olla osa sosiaaliturvan laajempaa kokonaisuudistusta. - Mitä pidemmäksi työttömyys venyy, sen vaikeampi työttömän on työllistyä. Näin on erityisesti ikääntyvillä työntekijöillä ja heillä, joiden ammattitaitovaatimukset eivät riitä uuden työn vastaanottamiseen. Kustannusneutraali työttömyysturvan uudi
Hyvinvointi-Suomi tarvitsee vahvan talouden, korkean työllisyysasteen ja paremman työelämän13.5.2019 13:28:30 EEST | Tiedote
Suomeen ollaan synnyttämässä viiden puolueen enemmistöhallitusta. STTK:n hallituksen mielestä uuden hallituksen tärkein tehtävä on Suomen talouden vahvistaminen, työllisyyden parantaminen ja työelämän kehittäminen. - Suomen haasteet ovat samat riippumatta hallituksesta. Vahva talous ja myönteinen työllisyyskehitys ovat paras tae hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi koko Suomessa tilanteessa, jossa Suomi ikääntyy, työmarkkinoilta poistuu enemmän ihmisiä kuin sinne tulee ja lapsia syntyy vähän. Myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet on otettava vahvasti hallituksen listalle, puheenjohtaja Antti Palola painottaa. Hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää vahvaa veropohjaa ja nykyistä korkeampaa työllisyysastetta. - Verotusta on uudistettava niin, että tuloerojen kasvua hillitään. Työn verotuksen on tuettava työn tekemistä ja sen teettämistä. Pieni- ja keskituloisen työntekijän työn verotus ei saa kiristyä, jotta se ei muodostu osaamisen lisäämisen tai vaativampien työtehtävien vastaan
STTK ja Nyyti ry: Nuorten uupumiseen on puututtava nopeasti8.5.2019 13:02:06 EEST | Tiedote
Opiskelijoilla mielenterveyssyyt ovat suurin opiskelukykyä heikentävä tekijä. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan kolmannes opiskelijoista kokee runsaasti stressiä. Tulokset herättävät huolta opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävässä Nyyti ry:ssä sekä STTK:ssa. – Tulokset ovat hälyttäviä. Hyvä psyykkinen ja fyysinen terveys auttavat selviytymään opinnoista ja kiinnittymään työelämään. Puitteet hyvälle mielenterveydelle ja toimintakyvylle luodaan jo opiskelujen aikana ja niitä on ylläpidettävä työpaikoilla päivittäin, sanoo STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Järjestöt uskovat, että yksi ratkaisu on tukea nuorten hyvinvointia tarjoamalla koulutuksen aikana laadukasta opetusta ja ohjausta. On tärkeää, että opiskelija oppii tunnistamaan omat vahvuutensa ja jäsentämään omia työelämään ja -uraan liittyviä tavoitteita. Lisäksi on panostettava työelämän ja työnhaun perustietojen ja -taitojen hallintaan. STTK:n omien selvitysten mukaan nuoret tuntevat puutteell
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme