Hallituksen työllisyystavoitteen ydin on kestävä talouskasvu
Uuden hallituksen työllisyystavoite on kunnianhimoinen, mutta välttämätön saavuttaa, jotta hyvinvointipalveluiden rahoitus turvataan. Hallitus haluaa työllisten määrän lisääntyvän yhteensä 60 000 henkilöllä ja se on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa sekä työmarkkinajärjestöjen esityksillä että hallituksen muilla toimilla.
STTK:n hallitus keskusteli tänään hallitusohjelman työllisyystavoitteesta ja keinoista siihen pääsemiseksi.
- Tavoitteen saavuttamisen ytimessä on kestävä talouskasvu. Jos talous kehittyy myönteisesti, 75 prosentin työllisyystavoite ei ole mahdoton. Suomen taloutta heiluttavat aina myös euroalueen ja maailman talouden tuulet, jotka viime vuosina ovat olleet osin arvaamattomia ja voivat nopeastikin muuttaa talouskehitystä. Talouskasvua ei myöskään pidä tavoitella ilman, että sen ilmastovaikutukset ja oikeudenmukainen siirtymä kestävää taloutta kohti otetaan huomioon, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
STTK korostaa, että työllisyysasteen nostamisessa ei voida tuijottaa vain prosentteja.
- Myös työelämän ja työpaikkojen laatua on työurien pidentämiseksi parannettava.
Kotimaisten työllisyystoimenpiteiden ytimessä on STTK:n mielestä oltava ennen kaikkea panostukset aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja työllisyyspalveluiden tehostaminen.
- Resursseja on vahvistettava vastaamaan pohjoismaista tasoa ja ne on kohdennettava oikein. Erityistä huomiota tarvitsevat vaikeasti työllistyvät kuten ikääntyvät ja nuoret työntekijät, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat ja osatyökykyiset. Palkkatuen käyttöä on lisättävä ja samalla karsittava sen käyttöön liittyvää tarpeetonta byrokratiaa, Palola korostaa.
Suomea vaivaa kahtalainen kohtaanto-ongelma: työvoima ei liiku eikä työ aina kohtaa osaavaa tekijää.
- Työvoiman liikkuvuutta voidaan lisätä esimerkiksi kasvattamalla työmatkoihin kohdistettavaa verovähennystä määräajaksi. Muutosturvaa on parannettava muun muassa vahvistamalla irtisanottujen ja työttömien mahdollisuuksia parantaa osaamistaan. Työssäolevien osaamisvajeen parantamiseksi tarvitaan työn ohessa tapahtuvaa taitojen syventämistä ja laajentamista.
Suomalaisia syntyy kovin vähän, ja toisessa päässä väestö ikääntyy. Tämä on haaste, joka ei ratkea taikatempuilla eikä nopeasti.
- Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Osaavien ja ammattitaitoisten työntekijöiden työperäisen maahanmuuton vahvistaminen ja lisääminen on STTK:n mielestä tärkeää, puheenjohtaja Antti Palola esittää.
Yhteyshenkilöt
Antti Palolapuheenjohtaja
040 509 6030antti.palola@sttk.fiTietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.
Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK:n kysely henkilöstön edustajille: Korona koettelee jaksamista ja hyvinvointia20.5.2020 07:00:00 EEST | Tiedote
STTK:n pääluottamus- ja luottamusmiehille sekä työsuojeluvaltuutetuille teettämän kyselyn mukaan joka neljäs (24 %) kokee, että korona on aiheuttanut henkilöstön jaksamiseen ja henkiseen kuormittumiseen liittyviä ongelmia ja haasteita erittäin tai melko paljon. 63 prosenttia on sitä mieltä, että ongelmia on työpaikalla jonkin verran. Kolmasosan mielestä (31 %) työnantaja ei ole kiinnittänyt riittävästi tai lainkaan huomiota henkilöstön jaksamiseen eikä ole tehnyt tarpeeksi toimia jaksamisen edistämiseksi.
STTK: Työntekijän oikeutta odotusajan palkkaan laajennettava13.5.2020 09:30:15 EEST | Tiedote
Hallitusohjelmassa todetaan, että uusia keinoja tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi selvitetään. STTK pitää yhtenä ongelmallisena alipalkkauksen muotona tilanteita, joissa työnantaja toistuvasti ja tahallisesti maksaa työntekijöille virheellisesti palkkoja. Työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada puuttuvan palkan ja viivästyskoron lisäksi täysi palkka odotuspäiviltä, jos työsuhteesta johtuva saatava viivästyy. Odotusajan palkan voi saada enintään kuudelta kalenteripäivältä. - Odotusajan palkan maksamisvelvollisuus liittyy vain työsuhteen päättymistilanteisiin. Kun palkanmaksu työsuhteen kestäessä viivästyy, työnantaja on velvollinen maksamaan puuttuvan palkan tai sen osan lisäksi vain viivästyskorkoa. STTK:n kentässä on ilmaantunut useita tilanteita, joissa työnantaja on työsuhteen aikana jättänyt toistuvasti joitakin palkan osia maksamatta. Tämä osoittaa erityistä piittaamattomuutta. On kohtuutonta, että työntekijä joutuu jatkuvasti huomaut
STTK: Koronan talouskuopasta ei nousta hevoskuuripolitiikalla11.5.2020 13:59:43 EEST | Tiedote
STTK:n hallitus on tyytyväinen siihen, että Suomessa aletaan asteittain purkaa koronaviruksen aiheuttamia rajoituksia. Kansalaisten henki ja terveys on oltava korona-exitin lähtökohta, mutta myös kriisin talousvaikutukset on otettava huomioon. - Hyvinvointivaltio alkaa voida pahoin, jos talouden rattaat eivät pyöri, yrityksiä kaatuu ja työttömyys syvenee, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Jo nyt on selvää, että tie kriisistä ulos on pitkä. Siksi tarvitaan tasapainoinen strategia niin lyhyen kuin pidemmän aikavälin toimille. - Nyt taloudessa on elvytyksen aika. Sopeutustoimien aika on vasta myöhemmin. STTK:n hallitus pitää erittäin tärkeänä sitä, että korona-exit toteutetaan oikeudenmukaisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla - talouden hevoskuurit unohtaen. - Poliittinen vastakkainasettelu ja populismi ovat koronakriisin aikana laantuneet. Mutta jos kriisin jälkihoito tehdään asettamalla eri kansalaisryhmiä vastakkain, se on maaperä populismin uudelle nousulle. Y
STTK: Yhteistoimintalaki uudistettava hallitusohjelman mukaisesti6.5.2020 08:50:00 EEST | Tiedote
Yhteistoimintalain uudistusta on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä vuoden 2019 keväästä. Työryhmän määräaika on toukokuun loppu.
STTK:n kysely koronaviruksen vaikutuksista: YT-neuvotteluiden piirissä vajaa kolmannes – jaksamiseen panostetaan huolestuttavan vähän15.4.2020 07:00:00 EEST | Tiedote
STTK on tehnyt kyselyn pääluottamus- ja luottamusmiehille koronan aiheuttamista toimista työpaikoilla. Kyselyyn vastasi 1855 STTK:laisten jäsenliitojen luottamusmiestä. Kysely suoritettiin 31.3 – 7.4 välisenä aikana. Kyselyn mukaan YT-neuvotteluja on käyty tai on parhaillaan käynnissä vajaalla kolmanneksella (27 prosenttia) työpaikoista. YT-neuvotteluiden keston osalta 5 päivän neuvotteluaikaa on käytetty 30 prosentissa ja alle 5 päivän neuvotteluaikaa 15 prosentissa yksityisen sektorin työpaikoista.
STTK: Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakiesitys oikeansuuntainen mutta riittämätön9.4.2020 15:47:41 EEST | Tiedote
Kilpailukieltosopimukset vaikeuttavat työntekijän oikeutta työllistyä ja vaihtaa työpaikkaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme