Hallitus ymmärsi vastuunsa peruspalvelujen rahoittamisesta - päätös työllisyyspalvelujen siirrosta kunnille erittäin tervetullut

- Koronakriisin keskellä ja sen jälleenrakennuksen kynnyksellä hallitus ymmärsi vastuunsa kuntapalvelujen rahoittamisesta eikä valtionosuusrahoituksen tasoa ryhdytty leikkaamaan. Se olisi johtanut vääjäämättä verojen korotuksiin, palvelujen karsintaan ja investointien leikkaamisiin, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Valtionosuusrahoitukseen ei uutta rahaa - indeksikorotukset ja kustannusjako kuroo umpeen valtion rahoitusosuutta

Kuntien valtionosuusrahoitukseen tehdään indeksikorotukset ja kustannustenjakoa kuntien ja valtion välillä tarkistetaan vakiintuneella tavalla, mikä ainoastaan kuroo umpeen valtion rahoitusosuutta kuntien tehtävien kustannuksista, muttei ole uutta rahaa.

- On myös tärkeää, että kustannustenjaon tarkistusmenettelyä on sitouduttu nyt ja uudistetaan niin, että se korjaa kuntien ja valtion kustannustenjaon vääristymät. Samoin ammatillisen koulutuksen indeksikorotukset sekä Veikkauksen edunsaajien rahoituksen korvaus on tärkeää kuntatalouden kannalta, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Kuntaliito katsoo kuitenkin, että hallituksen kehyslinjaukset kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista vuodelle 2023 jättävät kysymysmerkkejä.

Työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle - Julkisen ja kuntatalouden kestävyys on pitkälti riippuvainen työllisyysasteen kehityksestä

Työllisyyspalvelujen paikallistasolle siirtäminen on askel kohti pohjoismaista työllisyydenhoidon mallia. Kun työvoimapalvelut ovat paikallistasolla, ollaan lähellä työnantajia ja yrityksiä ja TE-palveluista tulee työnhakijoille lähipalveluja. Pidemmällä aikavälillä julkisen ja kuntatalouden kestävyys on pitkälti riippuvainen työllisyysasteen kehityksestä.

- On hyvä, että hallitus päätti työllisyys- ja elinkeinopalvelujen pysyvästä siirrosta kuntien vastuulle niin, että tämä toteutetaan vuonna 2024. Työllisyydenhoidossa kunnilla on jo olemassa elinvoima- ja talouskannusteet, mutta rahoitusuudistus on myös tarpeellinen, sanoo Kuntaliiton pääekonomi Minna Punakallio.

Kunnilla on mahdollisuus sovittaa malli eri kunnan toimintoihin ja sen myötä luoda uusia työpaikkoja, edistää työn kysyntää ja tarjontaa sekä ehkäistä työttömyyttä entistä laajemmin, sekä yhdistää työnantajien ja työnhakijoiden palveluita kuntien elinvoiman edistämiseen.

SUOMEN KUNTALIITTO

Lisätietoja:

Minna Karhunen, toimitusjohtaja, p. 09 771 2000
Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 09 771 2700
Minna Punakallio, pääekonomisti, p. 040 751 5175