Hämeessä yritysten verojalanjälki oli yli 2,2 miljardia euroa

Yli 9 300 Päijät-Hämeeseen ja noin 8 000 Kanta-Hämeeseen rekisteröitynyttä yritystä maksoi ja tilitti veroja Verohallinnol­le vuonna 2019. Suurimmat verovirrat hämäläisyrityksiltä kertyivät arvonlisäverosta, eläkevakuutus­maksuista ja palkko­jen ennakonpidätyksistä. Maakuntakohtaisissa tiedoissa ei ole mukana ympäristöveroja, sillä niiden jakoa maakunnittain ei ole saatavilla.

Päijäthämäläisten yritysten kerryttämä ve­rojalanjälki on kasvanut vuosina 2015–2019, vaikka palkoista pidätetyt ennakkoverot ja palkkoja maksavien yritysten lukumäärä laskivat hieman vuonna 2019. Muiden kuin palkanmaksuun liittyvien verojen yhteissumma nousi erityisesti arvonlisäveron ja osinkoveron määrien kasvun myötä, vaikka yhteisöveron määrä hieman laski vuoteen 2018 verrattuna.

Myös kantahämäläisten yritysten kerryttämä verojalanjälki on kasvanut vuosina 2015–2019. Erityisesti muiden kuin palkan­maksuun liittyvien verojen yhteissumma on noussut muun muassa tilitetyn arvonlisäveron ja maksetun yhteisöveron määrien kasvun myötä.  

”Päijät-Hämeessä yritykset maksoivat yhteisöveroa 87,6 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa 24,7 miljoonaa euroa vuonna 2019. Kanta-Hämeessä yritykset maksoivat yhteisöveroa 80,2 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa 20 miljoonaa euroa. Yhteisövero on yrityksen tuloksesta perittävä vero, jonka tuotto jaetaan valtiolle ja kunnille”, Eerikäinen toteaa.

Kun yritysten maksamia ja tilittämiä veroja verrataan julkisen talouden keräämään kokonaisveropottiin, yritysten verojalanjälki kattaa kokonaisveropotista suurimman osan. Suomessa valtio ja kunnat keräsivät veroja lähes 73 miljardia euroa vuonna 2019. Lisäksi pakollisten sosiaaliturvamaksujen määrä oli yli 28 miljardia euroa. Näistä vero- ja maksutuotoista 69 miljardia euroa kertyi yritystoiminnan yhteydessä.

”Yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla ja veronluonteisilla maksuilla kustannetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja, kuten terveyden- ja sairaanhoitoa, koulutusta, sosiaaliturvaa ja liikenneverkostoa. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta on välttämätöntä, että Suomeen saadaan lisää yritystoimintaa ja investointeja”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

Noin puolet yritystoiminnan synnyttämistä verovirroista liittyy suoraan työnantajana toimimiseen eli työllistämiseen. “Mitä enemmän Suomessa on yrityksiä, jotka työllistävät ja investoivat, sitä enemmän valtio ja kunnat saavat verotuloja hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi”, Kujanpää sanoo.

Osa veroista kohdistuu yrityksille, kuten yhteisövero, ympäristöverot, kiinteistövero ja työnantajan vakuutusmaksut. Osa veroista peritään asiakkailta osana tuotteiden hintaa, kuten arvonlisäverot ja valmisteverot, osa pidätetään työntekijöiden palkoista ja osa omistajille jaetuista osingoista. ”Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät jää yritysten kustannuksiksi, näitä verotuloja ei syntyisi ilman yritystoimintaa”, muistuttaa Kujanpää.

Keskuskauppakamarin Suuressa Veroselvityksessä on mukana yhteensä 343 000 osakeyhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yhteisöä, jotka ovat maksaneet ja tilittäneet veroja tai joilla on ollut verotukseen vaikuttavia tietoja vuonna 2019. Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta ja Työllisyysrahastosta. Eläkevakuutusmaksukertymä on arvioitu Eläketurvakeskuksen julkisten tilastojen sekä Työllisyysrahaston tietojen pohjalta. Maakunnan tiedoissa on mukana ne yritykset, joiden kotipaikka on rekisteröity maakunnan alueella. Yrityksen kotipaikka on se kunta, jonka yritys on yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä merkinnyt kotipaikakseen.