Hämeen kauppakamari

Hämeessä yritysten verojalanjälki oli yli 2,2 miljardia euroa

Jaa

Kanta- ja Päijät-Hämeeseen rekisteröityneiden yritysten veronjalanjälki oli yhteensä yli 2,2 miljardia euroa vuonna 2019, selviää Keskuskauppakamarin julkaisemasta Suuresta Veroselvityksestä. ”Sekä päijäthämäläisten että kantahämäläisten yritysten kerryttämä verojalanjälki on kasvanut vuosina 2015-2019. Alueemme yritysten verojalanjälki on noussut yli 300 miljoonalla vuodesta 2017. Yritysten maksamat ja tilittämät verot olivat Päijät-Hämeessä 1,3 miljardia euroa ja Kanta-Hämeessä 962 miljoonaa euroa vuodelta 2019. Päijät-Hämeessä maksetun yhteisöveron määrä laski hieman, mutta Kanta-Hämeessä yhteisöveron määrä kasvoi”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen (Kuva: Tarmo Valmela/Photodance Valmela)
Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen (Kuva: Tarmo Valmela/Photodance Valmela)

Yli 9 300 Päijät-Hämeeseen ja noin 8 000 Kanta-Hämeeseen rekisteröitynyttä yritystä maksoi ja tilitti veroja Verohallinnol­le vuonna 2019. Suurimmat verovirrat hämäläisyrityksiltä kertyivät arvonlisäverosta, eläkevakuutus­maksuista ja palkko­jen ennakonpidätyksistä. Maakuntakohtaisissa tiedoissa ei ole mukana ympäristöveroja, sillä niiden jakoa maakunnittain ei ole saatavilla.

Päijäthämäläisten yritysten kerryttämä ve­rojalanjälki on kasvanut vuosina 2015–2019, vaikka palkoista pidätetyt ennakkoverot ja palkkoja maksavien yritysten lukumäärä laskivat hieman vuonna 2019. Muiden kuin palkanmaksuun liittyvien verojen yhteissumma nousi erityisesti arvonlisäveron ja osinkoveron määrien kasvun myötä, vaikka yhteisöveron määrä hieman laski vuoteen 2018 verrattuna.

Myös kantahämäläisten yritysten kerryttämä verojalanjälki on kasvanut vuosina 2015–2019. Erityisesti muiden kuin palkan­maksuun liittyvien verojen yhteissumma on noussut muun muassa tilitetyn arvonlisäveron ja maksetun yhteisöveron määrien kasvun myötä.  

”Päijät-Hämeessä yritykset maksoivat yhteisöveroa 87,6 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa 24,7 miljoonaa euroa vuonna 2019. Kanta-Hämeessä yritykset maksoivat yhteisöveroa 80,2 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa 20 miljoonaa euroa. Yhteisövero on yrityksen tuloksesta perittävä vero, jonka tuotto jaetaan valtiolle ja kunnille”, Eerikäinen toteaa.

Kun yritysten maksamia ja tilittämiä veroja verrataan julkisen talouden keräämään kokonaisveropottiin, yritysten verojalanjälki kattaa kokonaisveropotista suurimman osan. Suomessa valtio ja kunnat keräsivät veroja lähes 73 miljardia euroa vuonna 2019. Lisäksi pakollisten sosiaaliturvamaksujen määrä oli yli 28 miljardia euroa. Näistä vero- ja maksutuotoista 69 miljardia euroa kertyi yritystoiminnan yhteydessä.

”Yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla ja veronluonteisilla maksuilla kustannetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja, kuten terveyden- ja sairaanhoitoa, koulutusta, sosiaaliturvaa ja liikenneverkostoa. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta on välttämätöntä, että Suomeen saadaan lisää yritystoimintaa ja investointeja”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

Noin puolet yritystoiminnan synnyttämistä verovirroista liittyy suoraan työnantajana toimimiseen eli työllistämiseen. “Mitä enemmän Suomessa on yrityksiä, jotka työllistävät ja investoivat, sitä enemmän valtio ja kunnat saavat verotuloja hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi”, Kujanpää sanoo.

Osa veroista kohdistuu yrityksille, kuten yhteisövero, ympäristöverot, kiinteistövero ja työnantajan vakuutusmaksut. Osa veroista peritään asiakkailta osana tuotteiden hintaa, kuten arvonlisäverot ja valmisteverot, osa pidätetään työntekijöiden palkoista ja osa omistajille jaetuista osingoista. ”Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät jää yritysten kustannuksiksi, näitä verotuloja ei syntyisi ilman yritystoimintaa”, muistuttaa Kujanpää.

Keskuskauppakamarin Suuressa Veroselvityksessä on mukana yhteensä 343 000 osakeyhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yhteisöä, jotka ovat maksaneet ja tilittäneet veroja tai joilla on ollut verotukseen vaikuttavia tietoja vuonna 2019. Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta ja Työllisyysrahastosta. Eläkevakuutusmaksukertymä on arvioitu Eläketurvakeskuksen julkisten tilastojen sekä Työllisyysrahaston tietojen pohjalta. Maakunnan tiedoissa on mukana ne yritykset, joiden kotipaikka on rekisteröity maakunnan alueella. Yrityksen kotipaikka on se kunta, jonka yritys on yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä merkinnyt kotipaikakseen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jussi Eerikäinen

Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja

Puh:040 739 9303

Kuvat

Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen (Kuva: Tarmo Valmela/Photodance Valmela)
Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen (Kuva: Tarmo Valmela/Photodance Valmela)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Hämeen kauppakamari
Aleksanterinkatu 17 A
15110 Lahti

040 563 5013http://www.hamechamber.fi

Hämeen kauppakamarin tehtävänä on edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi. Lisäksi Hämeen kauppakamari edistää alueensa yritysten verkostoitumista ja yhteistyötä sekä tarjoaa jäsenilleen tietoa, palveluja ja kontakteja. Hämeen kauppakamarin toiminta-alueeseen kuuluvat Päijät-Hämeen maakunta, Kanta-Hämeen maakunnasta Hämeenlinnan ja Forssan seutukunnat sekä Pirkanmaalta Kuhmoinen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Hämeen kauppakamari

Etä- ja hybridijohtamisesta tulee ”uusi normaali”21.9.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Etätyö on tullut jäädäkseen koronan jälkeen ja nyt yrityksissä tarvitaan uudenlaisia tapoja johtaa. Tieto selviää kauppakamarien viimeisimmästä koronakyselystä. ”Koronakriisin jälkeen etätyö- ja hybridijohtaminen tulevat entistä suurempaan rooliin yritystoiminnassa ja työntekemisessä. Etätyön lisääntyessä ja kokouskäytäntöjen muuttuessa haasteeksi nousee uudenlainen johtamistapa. Lisäksi työmatkustaminen vähenee, jonka myötä myös matkakustannukset ja ympäristöpäästöt laskevat”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Hämeessä uskotaan kasvuun17.9.2021 00:01:00 EEST | Tiedote

Hämeessä yritysten arviot lähikuukausien suhdannekehityksestä ovat jopa hieman parempia kuin valtakunnallisesti yritysten arviot. Tieto selviää kauppakamareiden viimeisimmästä koronakyselystä, joka tehtiin tiistaina. ”Vihdoinkin näyttää siltä, että alueemme yritykset uskovat kasvuun ja saavuttavat valtakunnallisen suhdannetason. Myös vastanneiden yritysten konkurssiriski on laskenut ja on nyt alempi kuin valtakunnallisissa tuloksissa”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Väyläverkon investointiohjelma on riittämätön15.9.2021 11:51:02 EEST | Tiedote

Hämeen kauppakamari pitää valtion väyläverkon investointiohjelmaa vuosille 2022-2029 erityisesti maantieliikenteen osalta alimitoitettuna. ”Investointitaso on täysin riittämätön ja nyt esitetty investointisuunnitelma ei paranna maantieverkoston korjausvelkaa. Hämeen elinkeinoelämän kannalta on erittäin haitallista, jos valtatielle 12 suunniteltu Uusikylä-Tillola-tieosuuden parantaminen ja valtatielle 3 suunniteltu Moreeni-Rastikankaan eritasoliittymää ei huomioida investointiohjelmassa”, kritisoi Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Yritykset kannattavat työperäistä maahanmuuttoa6.9.2021 08:31:37 EEST | Tiedote

Yli puolet Hämeen kauppakamarin jäsenyrityksistä pitää työperäisen maahanmuuton lisäämistä tärkeänä keinona osaavan työvoiman turvaamiseksi. Tieto selviää elokuussa tehdystä kauppakamarien osaajakyselystä. ”Yllättävän moni Hämeessä toimivista yrityksistä kannattaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Vastanneista yrityksistä 53 prosenttia pitää työperäisen maahanmuuton lisäämistä tärkeänä tai erittäin tärkeänä keinona osaavan työvoiman varmistamiseksi. Lisäksi alueellamme yritykset kannattavat vaihtoehtoisena keinona opiskeluun perustuvan maahanmuuton lisäämistä”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Osaajapula kasvaa myös Hämeessä2.9.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Pula osaavasta työvoimasta koettelee osaa Hämeen kauppakamarin jäsenyrityksistä. Tieto selviää elokuussa tehdystä kauppakamarien osaajakyselystä. ”Alueeltamme vastanneista yrityksistä yli 75 prosentilla on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Osaajapula rajoittaa jo yritysten kasvua sekä liiketoiminnan kehittämistä. Nyt on pidettävä huolta alueemme vetovoimasta ja tiivistettävä oppilaitosyhteistyötä, jotta voimme houkutella osaajat jäämään ja myös palaamaan alueellemme”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Elinkeinoelämä haluaa koronapassin nopeasti käyttöön18.8.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Hämeen kauppakamarin jäsenyrityksistä 90 prosenttia haluaa koronapassin mahdollisimman nopeasti käyttöön. Tieto selviää kauppakamarin tekemästä pikakyselystä. ”Vastanneista yrityksistä yli kolmannes kertoo, että koronapassi vaikuttaisi liiketoimintaan paljon tai erittäin paljon. Keskuskauppakamari vaati jo huhtikuussa kansallisen koronapassin kaltaisia työkaluja auttamaan palveluiden mahdollisimman nopeassa ja terveysturvallisessa avautumisessa”, kertoo Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Hämäläisyritysten suhdannekuva kirkastui hieman27.7.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Hämeen teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen yritysten suhdannetilanne parani hieman kesällä rajoitusten purkamisen myötä. Tieto selviää Hämeen kauppakamarin ja EK:n yhteistyössä heinäkuussa tekemästä Suhdannebarometrikyselystä. "Lähikuukausien suhdannenäkymät ovat parantuneet jonkin verran kesän aikana, vaikka alueemme yritysten suhdannearviot olivat heinäkuussa edelleen hivenen varovaisemmat kuin koko maassa keskimäärin”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme