Helsingin yliopisto

Hammaslääkärit seulomaan diabetesta ja esidiabetesta Suomessa kehitetyn pikatestin avulla?

Jaa
Tulehduksellisten iensairauksien diagnosointiin Suomessa kehitetty pikatesti voisi soveltua työkaluksi myös diabeteksen ja esidiabeteksen seulonnassa, osoittaa tuore tutkimus.

Tulehduksellisten iensairauksien on osoitettu olevan yhteydessä moniin yleissairauksiin. Useiden tutkimusten mukaan ne muun muassa lisäävät tyypin 2 diabetesta sairastavan potilaan riskiä huonoon sokeritasapainoon sekä diabetekseen liittyviin komplikaatioihin. Yhteys selittyy iensairauteen liittyvien bakteerien ja tulehduksen leviämisellä suusta verenkiertoon ja muualle elimistöön.

Tulehduksellisten iensairauksien – parodontiitin – tunnistamiseen on Suomessa kehitetty helppokäyttöinen ’tuolinvierus’-pikatesti, aMMP-8. Noin viiden vuoden ajan markkinoilla ollut testi perustuu professori Timo Sorsan Helsingin yliopistossa tekemään pitkäaikaiseen tutkimustyöhön.

– Kysymyksessä on yksinkertainen immunologinen testi, jolla voidaan mitata suunesteiden aMMP-8-pitoisuus. MMP-8 on entsyymi, jonka kohonnut pitoisuus kertoo tulehduksellisesta iensairaudesta. Suuhuuhdetesti antaa tuloksen viiden minuutin sisällä, Sorsa kertoo.

Helsingin yliopisto, Karoliininen Instituutti ja Thessalonikin yliopisto ovat nyt tutkineet, voisiko aMMP-8-testiä hyödyntää hammaslääkärin vastaanotolla myös diabeteksen ja esidiabeteksen seulonnassa. Testi voitaisiin tehdä niille potilaille, jotka täyttämänsä kyselylomakkeen perusteella täyttävät tietyt kriteerit.

Diagnostics-lehdessä julkaistun tutkimuksen tulokset vahvistavat tutkijoiden mukaan käsitystä siitä, että hammaslääkärin vastaanotto on ihanteellinen tilanne diabeteksen seulontaan ja että hammaslääkärin suorittama sokerihemoglobiinikoe (point-of-care HbA1c) yhdistettynä aMMP-8-pikatestiin on luotettava ja tehokas tapa tunnistaa diagnosoimaton diabetes ja esidiabetes.

– Vaikuttaa siltä, että aMMP-8-pikatesti on käyttökelpoinen työkalu niin parodontiitin kuin diabeteksen ja esidiabeteksenkin seulonnassa, Sorsa toteaa.

Lisätietoja:

Professori Timo Sorsa
Puh. 040 737 42 40
Sähköposti: timo.sorsa@helsinki.fi

Viite: Diagnostics 2019, 9(4), 151; https://doi.org/10.3390/diagnostics9040151

*******************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye