Hammaslääkärit seulomaan diabetesta ja esidiabetesta Suomessa kehitetyn pikatestin avulla?
Tulehduksellisten iensairauksien diagnosointiin Suomessa kehitetty pikatesti voisi soveltua työkaluksi myös diabeteksen ja esidiabeteksen seulonnassa, osoittaa tuore tutkimus.
Tulehduksellisten iensairauksien on osoitettu olevan yhteydessä moniin yleissairauksiin. Useiden tutkimusten mukaan ne muun muassa lisäävät tyypin 2 diabetesta sairastavan potilaan riskiä huonoon sokeritasapainoon sekä diabetekseen liittyviin komplikaatioihin. Yhteys selittyy iensairauteen liittyvien bakteerien ja tulehduksen leviämisellä suusta verenkiertoon ja muualle elimistöön.
Tulehduksellisten iensairauksien – parodontiitin – tunnistamiseen on Suomessa kehitetty helppokäyttöinen ’tuolinvierus’-pikatesti, aMMP-8. Noin viiden vuoden ajan markkinoilla ollut testi perustuu professori Timo Sorsan Helsingin yliopistossa tekemään pitkäaikaiseen tutkimustyöhön.
– Kysymyksessä on yksinkertainen immunologinen testi, jolla voidaan mitata suunesteiden aMMP-8-pitoisuus. MMP-8 on entsyymi, jonka kohonnut pitoisuus kertoo tulehduksellisesta iensairaudesta. Suuhuuhdetesti antaa tuloksen viiden minuutin sisällä, Sorsa kertoo.
Helsingin yliopisto, Karoliininen Instituutti ja Thessalonikin yliopisto ovat nyt tutkineet, voisiko aMMP-8-testiä hyödyntää hammaslääkärin vastaanotolla myös diabeteksen ja esidiabeteksen seulonnassa. Testi voitaisiin tehdä niille potilaille, jotka täyttämänsä kyselylomakkeen perusteella täyttävät tietyt kriteerit.
Diagnostics-lehdessä julkaistun tutkimuksen tulokset vahvistavat tutkijoiden mukaan käsitystä siitä, että hammaslääkärin vastaanotto on ihanteellinen tilanne diabeteksen seulontaan ja että hammaslääkärin suorittama sokerihemoglobiinikoe (point-of-care HbA1c) yhdistettynä aMMP-8-pikatestiin on luotettava ja tehokas tapa tunnistaa diagnosoimaton diabetes ja esidiabetes.
– Vaikuttaa siltä, että aMMP-8-pikatesti on käyttökelpoinen työkalu niin parodontiitin kuin diabeteksen ja esidiabeteksenkin seulonnassa, Sorsa toteaa.
Lisätietoja:
Professori Timo Sorsa
Puh. 040 737 42 40
Sähköposti: timo.sorsa@helsinki.fi
Viite: Diagnostics 2019, 9(4), 151; https://doi.org/10.3390/diagnostics9040151
*******************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suomen joet kuljettavat Itämereen hiiltä yhä kiihtyvällä vauhdilla - kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta3.12.2019 10:20:41 EET | Tiedote
Itämereen laskevien Suomen jokien kuljettaman hiilen määrä on kohonnut reilusti viimeisten vuosikymmenien aikana, ilmenee Helsingin yliopiston, Aarhusin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisestä tutkimuksesta.
Hedelmöityshoidot eivät lisää kromosomihäiriöitä istukan tai sikiön soluissa2.12.2019 13:26:36 EET | Tiedote
Äsken julkaistu kansainvälinen tutkimus osoittaa, että – toisin kuin eläinkokeiden perusteella on epäilty – hedelmöityshoidot eivät aiheuta pysyviä kromosomimuutoksia sikiön soluissa sen enempää kuin mitä syntyy myös luonnollisessa hedelmöityksessä.
Ohra oli esihistoriallisen ajan tärkein viljelykasvi Suomessa2.12.2019 11:51:31 EET | Tiedote
Mitä kasveja ihmiset keräilivät esihistoriallisena aikana ja miten kasveja hyödynnettiin? Milloin ensimmäiset viljelykasvit ilmaantuvat ja mistä ne ovat peräisin? Miten viljely kehittyy sen omaksumisen jälkeen?
Tutkimus koirien silmäsairauksista paljasti uudenlaisen periytymismallin – tuloksista hyötyä myös ihmisille28.11.2019 12:25:02 EET | Tiedote
Koirilla esiintyy useita perinnöllisiä silmäsairauksia. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen seurauksena kehitettiin kolme uutta geenitestiä jalostuksen ja diagnostiikan tueksi sekä löydettiin uudenlainen äidistä riippuvainen periytymismalli. Tulokset hyödyttävät myös ihmispotilaita, sillä koira ja ihminen kärsivät samoista sairauksista, joiden geneettiset syyt ovat suurelta osin yhtenevät.
Suomalaistutkijat kehittivät tekoälyalgoritmin aivovammapotilaiden tehohoitoon27.11.2019 12:00:00 EET | Tiedote
HUSissa on kehitetty maailman ensimmäinen tekoälyyn perustuva algoritmi avuksi vaikeiden aivovammojen tehohoitoon. Scientific Reports -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa olivat HUSin lisäksi mukana Kuopion ja Turun yliopistolliset sairaalat.
Rikollisuus edellisvuoden tasolla, varkaudet vähentyneet selvästi27.11.2019 09:00:00 EET | Tiedote
Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden taso on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut pääosin laskusuuntainen. Merkittävä osatekijä on ollut varkausrikollisuuden ja eräiden muiden omaisuusrikosten huomattava vähentyminen. Myös rattijuopumusten määrä on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana, ilmenee Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin julkaisusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme