Hätiköityjä asuntolainakiristyksiä ei kaivata koronasta toipumiseen – kotitalouksien säästämis- ja sijoitusinto kasvanut uuden tutkimuksen mukaan
”Nyt ei pidä hätiköidyillä ratkaisuilla vaikeuttaa suomalaisten kotitalouksien asunnonhankintaa ja työvoiman liikkuvuutta. Olemme vasta toipumassa koronapandemian synnyttämästä talouskriisistä. Pandemian aikana syntyi asuntomarkkinoille uutta kysyntää, kun osa kotitalouksista huomasi, että nykyiset asumisolot eivät vastaa etätyöajan tarpeita. Osalle kotitalouksia on lisäksi kertynyt koronan aikana säästöjä, joita on esimerkiksi ulkomaan matkailun puuttuessa sijoitettu asuntovarallisuuteen”, muistuttaa Finanssiala ry:n (FA) johtaja Veli-Matti Mattila.
Mattilan mukaan kysyntää lisäävät tekijät ovat ainakin osin väliaikaisia.
”Onkin syytä odottaa ennen johtopäätösten tekoa.”
Suomen Pankki esitti tiistaina 4.5.2021 vahvan huolensa kotitalouksien lisääntyneestä velkaantumisesta. FA on samaa mieltä keskuspankin kanssa, että ylivelkaantumista on ehkäistävä. Positiivinen luottotietorekisteri on tähän tarkoitukseen erittäin hyödyllinen väline. FA on kiirehtinyt rekisterin käyttöönottoa. Taloyhtiölainojen osuus kotitalouksien velasta on kasvanut, ja on epävarmaa, missä määrin kotitaloudet tiedostavat näihin lainoihin liittyvät riskit. FA kannattaakin taloyhtiölainojen enimmäismäärien rajoittamista.
Suomen Pankki vaatii mm. valmisteilla pitkään jo olleen tuloihin sidotun velkakaton pikaista käyttöönottoa. ”Suhtaudumme kriittisesti toimenpiteisiin, jotka monimutkaistavat lainanmyöntöä ja vaikeuttavat työvoiman liikkuvuutta tilanteessa, jossa talous on toipumassa pandemiasta. Jos velkakatto otetaan käyttöön, ajankohta tulee sitoa positiivisen luottotietorekisterin valmistumiseen. Ilman rekisteriä velkakatto on torso”, Mattila sanoo.
FA vetosi viime syksynä yhdessä palkansaajajärjestöjen eli SAK:n, Akavan ja STTK:n kanssa maan hallitukseen, että asuntolainojen sääntelyesityksiä arvioitaisiin uudelleen koronapandemian aiheuttaman talouskriisin vuoksi.
Mattila korostaa, että velkaantumista arvioitaessa on tarkasteltava velkojen ohella myös kotitalouksien sijoituksia ja säästöjä. Kaikista asuntolainaa omaavista 68 prosentilla on jotain säästö- ja sijoitusvarallisuutta. Osuus on kasvanut kuudella prosenttiyksiköllä keväästä 2019. Tämä ilmenee Finanssiala ry:n tilaamasta tuoreesta Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksesta, johon on alkuvuodesta 2021 haastateltu noin 2 500 suomalaista.
Euromäärältään suurimpia asuntolainoja viimeisen kahden vuoden aikana ovat ottaneet parhaiten toimeentulevat, joilla on myös parhaat mahdollisuudet suoriutua lainansa hoidosta hyvin. Jo pääkaupunkiseudun korkeammasta asuntojen hintatasostakin johtuen pääkaupunkiseudulla asuvien viimeisen kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat muualla Suomessa asuvien lainoja suurempia.
IROResearch Oy tekemä tutkimus julkistetaan kokonaisuudessaan kesäkuussa 2021
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaPääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Korjaus 12.6. kello 7:00 julkaistun tiedotteemme linkkiin12.6.2021 11:03:20 EEST | Tiedote
Lauantaina 12.6. kello 7 julkaistun palo-, murto- ja vuotovahinkoja käsittelevän tiedotteemme lopussa ollut linkki tilastoihin oli viallinen. Alla korjattu linkki. Itse tiedotteen teksteissä ei ole korjattavaa.
2020 oli vähenevien vahinkojen vuosi – sähkö on syypää noin kolmannekseen palovahingoista12.6.2021 07:00:00 EEST | Tiedote
Palo-, murto- ja vuotovahinkojen lukumäärät ja korvaussummat laskivat vuonna 2020. Palovahinkoja sattui 6 500 kappaletta, korvausmäärä 191 miljoonaa euroa. Murtovahinkoja sattui 25 500 kappaletta, korvausmäärä 25 miljoonaa euroa. Vuotovahinkoja sattui 32 000 kappaletta, korvausmäärä 165 miljoonaa euroa.
Paperin viimeinen turvapaikka, kuitti11.6.2021 11:36:52 EEST | Tiedote
Kaupan kassalta saatavat kuitit ovat paperin viimeinen turvapaikka, kun pankeissa ja pk-yritysten taloushallinnossa viilataan viimeisiäkin järjestelmiä digitaaliseen ja tehokkaaseen muotoon. Verkossa asiointi ja sähköiset dokumentit tehostavat prosesseja ja vähentävät työntekijöiden työmäärää. Maksamisen digitalisaatio pienentää myös yrityksen ilmastopäästöjä huomattavasti.
Sijoittajien kiinnostus jatkui toukokuussa – rahastoihin 1,2 miljardia uutta pääomaa8.6.2021 15:57:01 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin toukokuussa 2021 uutta pääomaa yhteensä 1,2 miljardia euroa. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli toukokuun lopussa 146 miljardia euroa, kun se oli huhtikuun lopussa 144 miljardia euroa. Rahastoraportti sisältää ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.
Osinkojen uusi lähdevero ei istu verojärjestelmään – asiantuntijaryhmältä kotimaista omistajuutta tukeva linjaus8.6.2021 14:09:11 EEST | Tiedote
Valtiovarainministeriön asiantuntijaryhmän loppupäätelmä, että osinkojen uusi lähdevero soveltuisi nykyiseen osinkoverojärjestelmään huonosti ja tekisi siitä entistä monimutkaisemman, on tasapainoinen ja kotimaista omistajuutta tukeva linjaus. Työryhmän mukaan osinkojen viiden prosentin lähdeveroa ei olisi perusteltua ottaa osaksi Suomen verojärjestelmää. Työryhmä julkisti mietintönsä tiistaina 8.6.2021.
Korjaus tiedotteeseemme 2.6.2021 kello 9:362.6.2021 17:45:12 EEST | Tiedote
Keskiviikkona 2.6. kello 9:36 julkaistun tiedotteemme lopun faktalaatikossa Pankkivuosi 2020 – keskeisimmät luvut oli virhe. Laatikossa sanottiin "Kotitalouksien säästöjen määrä nousi miljardilla eurolla ja oli vuoden lopussa 6,9 miljardia." Oikea muotoilu on "Kotitalouksien säästö nousi 6,9 miljardiin euroon. Edellisvuonna säästöä kertyi noin miljardi." Ingressissä ja leipätekstissä muotoilu oli oikein. Ohessa koko tiedote korjattuna.
Koronavuosi lisäsi kotitalouksien säästämisintoa – julkaisimme katsauksen pankkien vuoteen 20202.6.2021 09:34:35 EEST | Tiedote
Pankit ovat selvinneet koronavuodesta vähäisin vaurioin, ilmenee tuoreesta Pankkivuosi 2020 -raportista. Koronakriisi vähensi kotitalouksien kulutusta etenkin alkuvuonna 2020 – kääntöpuolena säästäminen lisääntyi. Kotitalouksien yhteenlaskettu säästö nousi 6,9 miljardiin euroon. Edellisvuonna säästöä kertyi miljardin verran. Säästämisaste nousi 5,7 prosenttiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme