Finanssiala ry

Hätiköityjä asuntolainakiristyksiä ei kaivata koronasta toipumiseen – kotitalouksien säästämis- ja sijoitusinto kasvanut uuden tutkimuksen mukaan

4.5.2021 13:35:30 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
”Nyt ei pidä hätiköidyillä ratkaisuilla vaikeuttaa suomalaisten kotitalouksien asunnonhankintaa ja työvoiman liikkuvuutta. Olemme vasta toipumassa koronapandemian synnyttämästä talouskriisistä. Pandemian aikana syntyi asuntomarkkinoille uutta kysyntää, kun osa kotitalouksista huomasi, että nykyiset asumisolot eivät vastaa etätyöajan tarpeita. Osalle kotitalouksia on lisäksi kertynyt koronan aikana säästöjä, joita on esimerkiksi ulkomaan matkailun puuttuessa sijoitettu asuntovarallisuuteen”, muistuttaa Finanssiala ry:n (FA) johtaja Veli-Matti Mattila.

Mattilan mukaan kysyntää lisäävät tekijät ovat ainakin osin väliaikaisia.

”Onkin syytä odottaa ennen johtopäätösten tekoa.”

Suomen Pankki esitti tiistaina 4.5.2021 vahvan huolensa kotitalouksien lisääntyneestä velkaantumisesta. FA on samaa mieltä keskuspankin kanssa, että ylivelkaantumista on ehkäistävä. Positiivinen luottotietorekisteri on tähän tarkoitukseen erittäin hyödyllinen väline. FA on kiirehtinyt rekisterin käyttöönottoa. Taloyhtiölainojen osuus kotitalouksien velasta on kasvanut, ja on epävarmaa, missä määrin kotitaloudet tiedostavat näihin lainoihin liittyvät riskit. FA kannattaakin taloyhtiölainojen enimmäismäärien rajoittamista.

Suomen Pankki vaatii mm. valmisteilla pitkään jo olleen tuloihin sidotun velkakaton pikaista käyttöönottoa. ”Suhtaudumme kriittisesti toimenpiteisiin, jotka monimutkaistavat lainanmyöntöä ja vaikeuttavat työvoiman liikkuvuutta tilanteessa, jossa talous on toipumassa pandemiasta. Jos velkakatto otetaan käyttöön, ajankohta tulee sitoa positiivisen luottotietorekisterin valmistumiseen. Ilman rekisteriä velkakatto on torso”, Mattila sanoo.

FA vetosi viime syksynä yhdessä palkansaajajärjestöjen eli SAK:n, Akavan ja STTK:n kanssa maan hallitukseen, että asuntolainojen sääntelyesityksiä arvioitaisiin uudelleen koronapandemian aiheuttaman talouskriisin vuoksi.

Mattila korostaa, että velkaantumista arvioitaessa on tarkasteltava velkojen ohella myös kotitalouksien sijoituksia ja säästöjä. Kaikista asuntolainaa omaavista 68 prosentilla on jotain säästö- ja sijoitusvarallisuutta. Osuus on kasvanut kuudella prosenttiyksiköllä keväästä 2019. Tämä ilmenee Finanssiala ry:n tilaamasta tuoreesta Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksesta, johon on alkuvuodesta 2021 haastateltu noin 2 500 suomalaista.

Euromäärältään suurimpia asuntolainoja viimeisen kahden vuoden aikana ovat ottaneet parhaiten toimeentulevat, joilla on myös parhaat mahdollisuudet suoriutua lainansa hoidosta hyvin. Jo pääkaupunkiseudun korkeammasta asuntojen hintatasostakin johtuen pääkaupunkiseudulla asuvien viimeisen kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat muualla Suomessa asuvien lainoja suurempia.

IROResearch Oy tekemä tutkimus julkistetaan kokonaisuudessaan kesäkuussa 2021

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote

Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.

Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote

Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.

FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote

Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.

Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye