Headhuntaus lähti hurjaan kasvuun – kilpailu osaajista avasi rahahanat

Vuonna 2021 suorahakutoimeksiantoja eli niin sanottua headhuntausta tehtiin Suomessa 92 miljoonan euron arvosta. Se on 32 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Markkina on nyt suurempi kuin koskaan.

Samalla päättyi suorahakumarkkinan kaksi vuotta kestänyt lievä laskukausi. Vielä vuonna 2020 pudotusta edellisvuoteen nähden oli 11 prosenttia.

”Vuonna 2021 kasvu näkyi sekä niin sanottuja hybridihakuja, eli ilmoitushakuja ja suorahakuja, tekevissä toimistoissa että johdon hiljaisiin hakuihin keskittyvissä konsulttitaloissa”, kertoo Duunitorin rekrytoinnin asiantuntija Liljaana Lähteenkorva.

Suorahakumarkkinan kehitys selviää työnhakupalvelu Duunitorin ylläpitämästä Suorahakuyritykset-listauksesta, johon on koottu suorahakupalveluja tarjoavat Suomessa toimivat yritykset. Suorahakua tekevien yritysten tiedot on kerätty julkisista tilinpäätöstiedoista ja yrityksiltä itseltään. Vuosittainen markkinakooste julkaistiin nyt yhdeksättä kertaa.

Koronan jälkeen ketsuppipullo aukesi

Moni yritys ja organisaatio lykkäsi koronakriisissä palkkauspäätöksiä, mikä hyydytti rekrytointimarkkinaa.  Kun pahin suvantovaihe oli ohi ja talous lähti taas nousuun, padotut rekrytointitarpeet purkautuivat kuin ketsuppipullosta. Tämä vauhditti myös suorahakumarkkinaa.

”Suorahakumarkkinan kasvu heijastelee positiivista talous- ja rekrytointimarkkinan kehitystä vuonna 2021. Myös esimerkiksi Duunitorin alustalla avointen työpaikkailmoitusten määrä kasvoi kyseisenä vuonna merkittävästi”, toteaa Duunitorin toimitusjohtaja Thomas Grönholm.

FEX Suorahakuyritykset -yhdistyksen puheenjohtaja ja Taplow Finland -yrityksen Senior Partner  Matti Copeland on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa suorahaku ja ilmoitushaku ovat ”serkuksia” keskenään. Molemmat hyötyvät yleisestä talouden myötätuulesta.

”Suorahakumarkkina hyötyy ylipäätään kaikista muutoksista ympäristössä. Kaikkien talouden mittareiden ei tarvitse välttämättä osoittaa ylöspäin, jotta suorahaku kasvaisi. Myös haastavissa tilanteissa tarvitaan henkilövaihdoksia”, Copeland toteaa.

Headhunting yleistyy jatkuvasti

Suorahakua hyödynnetään ennen kaikkea silloin, kun on tarve löytää erityisosaamista. Lääkäreitä ja it-osaajia on haettu suorahaulla jo pitkään, ja esimerkiksi pörssiyhtiöiden ylintä johtoa etsitään hyvin harvoin työpaikkailmoituksella.

Thomas Grönholm uskookin, että talouden lisäksi  alan sisäiset muutokset ovat kiihdyttäneet suorahakumarkkinan kasvua.

”Suorahakua käytetään nykyisin entistä enemmän johtotason rekrytointien lisäksi myös muissa avainrooleissa. Lisäksi kova kilpailu parhaista osaajista ajaa myös suorahakumarkkinaa ylöspäin.”

Hänen mukaansa sosiaalinen media on osaltaan madaltanut kynnystä tulla mukaan suorahakualalle ja lisännyt näin toimijoiden määrää ja kilpailua. Lisäksi suorahakua tehdään yhä useammin organisaation sisäisin voimin.

Myös suorahaun vuosi 2022 näyttää lupaavalta

Matti Copeland uskoo, että kasvun taustalla on myös se, että suorahaun asiakkaille ja kandidaateille voidaan tarjota entistä suurempaa lisäarvoa.

”Suorahaun prosessit ja laatu ovat entistä parempia. Lisäksi toimeksiantajan ja kandidaattien haasteisiin pureudutaan aina vain paremmin. Suorahaussa tehdään koko ajan enemmän töitä, jotta oikeat osaajat löydetään.”

Myös johtajilta vaaditaan nykypäivänä enemmän. Se lisää yritysten tahtoa panostaa yksittäiseen rekrytointiin.

Copeland arvioi, että vuosi 2022 jatkaa samaa trendiä kuin viime vuosi. Maailmantilanteen muutokset, kuten Ukrainan sota ja energiakriisi, eivät toistaiseksi ole näkyneet kentällä merkittävästi.