Heikkeneekö pelastustoimen valmius?

Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on päättänyt lopettaa palokuntien varallaolon toukokuun alusta alkaen. Varallaololla tarkoitetaan päätoimisen pelastushenkilöstön tai sopimuspalokuntaan kuuluvan sitoutumista varsinaisen työajan ulkopuolella lähtemään hälytystehtävään ennalta sovitussa ajassa. Sopimuspalokuntalaiset työskentelevät pääasiassa muualla kuin pelastuslaitoksen palveluksessa ja osallistuvat pelastustoimintaan vapaa-aikanaan mahdollisuuksien mukaan, varallaolijat ovat velvoitettuja osallistumaan toimintaan. Toiminnalla on turvattu varsinkin pienempien kuntien osalta pelastustoiminnan käynnistyminen. Varallaolo on etenkin HARVA-alueilla toteutettu toimintamuoto, alueelle ominaista on harva paloasemaverkko. 

Varallaolo yksistään harvoin riittää turvaamaan tehokkaan pelastustoiminnan, vaan myös vapaalta toimintaan osallistuvia sopimuspalokuntalaisia tarvitaan lähes poikkeuksetta hälytyslähtöihin mukaan. Sopimuspalokuntalaiset tekevät päätyönsä muualla, valtakunnallisesti vain puolelle kaikista hälytystoimintaan osallistuvista maksetaan henkilökohtaista korvausta pelastustoiminnasta. Sopimuspalokuntien Liitto nostaa esiin varallaolon yleisen kaksijakoisuuden, toisessa vaakakupissa on päätoimisen henkilöstön työsuhteeseen ja sen etuihin liittyvä ristiriita, toisessa sopimuspalokuntajärjestelmään liittyvän varallaolon ja lähtövarmuuden toteutus. Tämä toiminnan erityispiirteisyys tulisikin paremmin huomioida laki- ja asetustasolla, jotta tehokas toiminta olisi mahdollista koko maassa.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on tehnyt väliaikaisen päätöksen lakkauttaa varallaolo vuoden loppuun saakka ja korvaavaksi järjestelmäksi on sovittu ns. hälytysrahan nosto. Varallaolon sijaan hälytysraha maksetaan kaikille hälytykseen saapuville, mutta yksittäisellä henkilöllä ei ole enää päivystysvelvoitetta. Etenkin lomakautena ja perinteisten juhlapyhien aikaan käytettävissä olevien henkilöiden määrä saattaa vaihdella suurestikin toteaa toiminnanjohtaja Ari Maskonen Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta. Varallaolo on luotu paikallisia tarpeita varten, turvaamaan nopea avunsaanti, joten jos järjestelmää muutetaan, tulee varautua myös pelastustoimen palvelutason muutokseen, Maskonen tiivistää.  

Tuore muutos Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen varallaoloon liittyy laajempaan koko valtakunnan laajuiseen muutokseen työaikojen ja työaikalain tulkinnan suhteen, sekä oikeustapauksiin, joissa on varallaolosta haettu takautuvasti korvauksia täytenä tuntipalkkana. Maskosen mukaan on ikävää, että hyvin toiminut järjestelmä on paikoin yksipuolisesti neuvottelematta ja avoimesti ratkaisuja hakematta ajettu alas.  Kaikissa varallaoloa tekevissä pelastuslaitoksissa ei kuitenkaan ole lähdetty toteuttamaan merkittäviä varallaoloa koskevia muutoksia, vaan toimintaa jatketaan entisen kaltaisesti. Kansallisesti tulisikin säätää sopimuspalokuntatoimintaa koskien tarpeeksi kattava lakipaketti, joka mahdollistaisi tällaisen varallaolon ja tukisi muutenkin sopimuspalokuntatoimintaa ja sen kehittämistä laajemminkin. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on aktiivisesti ollut etsimässä ratkaisuja ja peräänkuuluttanut valtakuntaan tasavertaisia pelastustoimen palveluita ja yhdenmukaisia ratkaisuja.  

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella on käyty myös vääntöä varallaolosta, alueen kunnat eivät hyväksyneet pelastusjohtajan esitystä varallaolon lakkauttamisesta. Palosuojelurahasto on myöntänyt avustuksen Jokilaaksojen pelastuslaitoksen vetämälle yhteensä 230 000 euron arvoiselle hankkeelle sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseen. Hankkeeseen osallistuvat Jokilaaksojen ja Oulu-Koillismaan lisäksi myös Lapin, Kainuun, Keski-Suomen, Etelä- ja Pohjois-Savon, sekä Pohjois-Karjalan pelastuslaitokset. Hankkeella on tarkoitus tukea ja kehittää sopimuspalokuntatoimintaa, sekä koko pelastustoimea. Sopimuspalokuntien Liiton varapuheenjohtaja Markku Kallio haluaa korostaa, että pelkästä kehittämisestä ja tutkimisesta tosin pitää päästä käytännön tekoihin. Toimenpiteiden on oltava sellaisia, jotka oikeasti auttavat ja tukevat sen paikallisen palokunnan toimintaa ja varmistavat, että se mökin mummo saa apua sairaskohtaukseensa ja kunnan suurimman työllistäjän teollisuushallin palo voidaan sammuttaa tehokkaasti.