Heikko hedelmällisyystietoisuus vaikuttaa lapsitoiveiden toteutumiseen
Suomessa ja kaikissa länsimaissa syntyvyys laskee ja ensisynnyttäjien keski-ikä nousee. Suomessa ensisynnyttäjien keski-ikä on 30 vuotta ja se on Pohjoismaiden korkein. HUS-alueella ensisynnyttäjien keski-ikä oli maan korkein (31,1 vuotta).
Lastensaantitoiveiden toteutumiseen vaikuttavat monet tekijät, joista yksi on heikko hedelmällisyystietoisuus.
“Lastensaannin lykkääminen johtaa yhä useammin tilanteisiin, joissa toivottuja lapsia jää syntymättä. Viivästyneestä lastenhankinnasta on muodostumassa merkittävä ongelma monissa kehittyneissä maissa”, kertoo HUSin Lisääntymislääketieteen yksikön osastonylilääkäri, dosentti Hanna Savolainen-Peltonen.
Hedelmöityshoitoihin hakeutuu yhä useampi
Tahattoman lapsettomuuden kohtaa noin joka kuudes pariskunta. Tärkein yksittäinen naisen hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä on ikä. Hedelmällisin ikä tulla raskaaksi on naisilla 18–25 vuotta ja miehillä alle 35 vuotta. Yli 37-vuotiaalla naisella synnytyksen todennäköisyys on jo selkeästi laskenut.
Kun nuorten aikuisten hedelmällisyystietoisuutta on tutkittu, on havaittu tietotason olevan heikko. Esimerkiksi iän vaikutusta hedelmällisyyteen aliarvioidaan.
“Nykyiset hedelmöityshoidot ovat tehokkaita. Jopa 80 % lapsettomuustutkimuksiin hakeutuvista saa toivomansa lapsen. Hedelmöityshoitojen tehokkuutta saatetaan kuitenkin yliarvioida, mikä voi johtaa pettymyksiin. Hedelmöityshoidoilla ei voida korjata iän vaikutusta sukusolujen laatuun”, Savolainen-Peltonen toteaa.
Hedelmöityshoitoihin hakeutuvien keski-ikä on nousussa. Suomessa ja maailmalla yli puolet hedelmöityshoidoista tehdään yli 35-vuotiaille naisille. HUSissa hedelmöityshoitojen määrä on noussut viiden vuoden aikana noin 30 %, ja lapsettomuuden vuoksi tutkimuksissa ja hoidoissa käyneiden määrä viimeisen kolmen vuoden aikana noin 15 %. HUSissa ensimmäiseen IVF-hoitoon tulevien naisten keski-ikä on viimeisen viiden vuoden aikana noussut vuodella (33,2 -> 34,3 vuotta).
Suorana HUSista 9.5.2023: Ajankohtaista hedelmällisyydestä. Katso tallenne YouTubesta tästä linkistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Savolainen-Peltonen
osastonylilääkäri, dosentti
hanna.savolainen-peltonen@hus.fi
p. 0504271206
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Kansalliskielilautakunta palkitsi kaksikielisiä tekoja HUSissa2.6.2023 10:00:23 EEST | Tiedote
Määrätietoista työtä kaksikielisyyden edistämiseksi Siltasairaalassa, potilasvastaanottoja ruotsinkielisille potilaille yli kuntarajojen, aktiivista kaksikielistä läsnäoloa sosiaalisessa mediassa – muun muassa näitä tekoja palkittiin kansalliskielilautakunnan kaksikielisyyspalkinnolla.
Nationalspråksnämnden belönade tvåspråkiga insatser på HUS2.6.2023 09:59:48 EEST | Tiedote
Målmedvetet arbete för att främja tvåspråkigheten på Brosjukhuset, patientmottagningar för svenskspråkiga patienter över kommungränserna, aktiv tvåspråkig närvaro på sociala medier – bland annat detta belönades med nationalspråksnämndens tvåspråkighetspris.
Medicinering med blodförtunnande läkemedel är bra att påbörja snabbare efter en hjärninfarkt hos personer som lider av förmaksflimmer2.6.2023 08:15:13 EEST | Tiedote
En snabbare påbörjad medicinering med blodförtunnande läkemedel än brukligt efter en hjärninfarkt kan minska risken för en ny infarkt hos patienter som lider av förmaksflimmer. HUS medverkade i en internationell multicenterprövning som publicerades i den ansedda medicinska tidskriften New England Journal of Medicine, NEJM.
Verenohennuslääkkeet kannattaa aloittaa aiempaa nopeammin aivoinfarktin jälkeen eteisvärinää sairastavilla2.6.2023 08:13:58 EEST | Tiedote
Verenohennuslääkityksen aloittaminen totuttua nopeammin aivoinfarktin jälkeen saattaa vähentää infarktin uusiutumisen riskiä eteisvärinää sairastavilla potilailla. HUS oli mukana kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa, joka julkaistiin arvostetussa NEJM-lehdessä.
Alla aktörer behövs för att stärka barns och ungas välbefinnande i huvudstadsregionen30.5.2023 12:48:57 EEST | Tiedote
Revisionsnämnderna i städerna i huvudstadsregionens samt HUS har tillsammans utvärderat hur målen för barns och ungas välbefinnande har uppnåtts. Även om välbefinnandet hos barn och unga har främjats på många sätt är tillgången till mentalvårdstjänster och psykologmottagningar inom studerandevården fortfarande en utmaning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme