Heikoimmassa asemassa olevien ja pienten lasten kuulemista on edistettävä

Erilaisille ja erilaisista lähtökohdista ponnistaville lapsille on tarjottava mahdollisuus näkemyksensä ilmaisemiseen heille itselleen sopivalla tavalla, toteaa lapsi- ja nuorisojärjestöistä, lapsiasiavaltuutetun toimistosta ja seurakuntien sekä valtion toimijoista koostuva Lapsen oikeuksien viestintäverkosto kansainvälisenä YK:n lapsen oikeuksien päivänä 20.11.

Esimerkiksi vammaisille lapsille merkityksellinen osallisuus edellyttää ammattilaisten riittävää tietoa ja osaamista sekä mahdollisesti apuvälineitä ja avustaja- ja tulkkauspalveluita. Maahanmuuttajalasten osalta on huomioitava sekä kielikysymykset että kulttuuritausta. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä lastensuojelun piirissä olevien lasten osallisuuden toteutumisen edellytyksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Samoin tuomioistuinkäsittelyissä on huomioitava lasten mahdollisuus ilmaista näkemyksensä.

On jokaisen lapsen kasvun kannalta tärkeää saada jo lapsuudessa ymmärrys ja kokemus siitä, että omilla mielipiteillä on merkitystä. Näin kasvaa sukupolvia, jotka luottavat itseensä ja omiin näkemyksiinsä, osaavat ilmaista ne sekä uskaltavat vaikuttaa ja ottaa roolia.

Omiin asioihinsa vaikuttamalla lapset oppivat kansalaisuuden taitoja ja kokevat yhteenkuuluvuutta yhteisöissään. Omasta lähiyhteisöstä lapsen osallisuus laajentuu pikkuhiljaa luokkaan, yhteiskuntaan ja aktiiviseen globaaliin kansalaisuuteen.
Euroopan neuvoston laatiman lasten osallisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan Suomessa on hyvin huolehdittu edustuksellisista osallisuusrakenteista, kuten nuorisovaltuustotoiminnasta, mutta silti useat lapset ja nuoret kokevat, etteivät tule mielekkäällä tavalla kuulluiksi.

Jotta lapset voisivat vaikuttaa esimerkiksi kuntien päätöksentekoon, heidän täytyy saada ajantasaista tietoa ja päästä aidosti, ajoissa ja säännöllisesti mukaan vaikuttamaan myös muilla kuin edustuksellisuuteen perustuvilla tavoilla.

Pienten lasten kuulemiseen on panostettava lisää

YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa, ettei lapsen kuulemiselle ole ikärajaa. Pienten lasten mielipiteen voi selvittää vaikkapa satujen avulla tai käyttämällä erilaisia apuvälineitä, kuten kuvakortteja. Lapsella on oikeus saada näkemyksensä ilmaisemiseen ohjausta sekä mielipiteensä muodostamisen pohjaksi tietoa hänelle ymmärrettävässä muodossa. Pienelle lapselle on kerrottava asiasta, johon häneltä toivotaan näkemystä ja siihen liittyvistä eri ratkaisuvaihtoehdoista hänen oman kehitystasonsa mukaisesti.

Pienten lasten kuulemisessa avainasemassa ovat vanhempien, huoltajien, neuvolan ja perhepalveluiden lisäksi muun muassa varhaiskasvatuksen työntekijät. Varhaiskasvatuslakiin sisältyykin velvoite selvittää lapsen mielipide ja ottaa se huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla.

Varhaiskasvatusmessujen 2018 osallistujille tehdyssä kyselyssä noin 60 % vastaajista uskoi tuntevansa lapsen oikeudet hyvin tai melko hyvin ja valtaosa kertoi lapsen oikeuksien velvoitteiden toteutuvan varhaiskasvatuksessa hyvin tai jopa erittäin hyvin. Toisaalta suurin osa kertoi, ettei ole saanut koulutusta lapsen oikeuksista ja kaipasi niistä lisää tietoa, käytännön vinkkejä, sähköistä materiaalia ja koulutuksia.

Suurimpia esteitä lasten ja nuorten osallisuudelle ovatkin aikuisten osaamisen ja tiedon puute sekä asenteet. Lasten kuuleminen ja näkemysten huomioon ottaminen on kuitenkin ihan kaikkien aikuisten ja ammattilaisten tehtävä. Siksi lapsen oikeuksien viestintäverkoston toteuttama Lapsen oikeuksien viikko 19.-23.11. tarjoaa kouluille tietoa ja toiminnallista materiaalia osallisuuden edistämiseen. Vuonna 2019 materiaalia toimitetaan erityisesti varhaiskasvatuksen käyttöön. Lapsen oikeuksien viikon suunnitteluun on osallistunut joukko opettajia ja lapsia eri puolilta Suomea.