Lastensuojelun Keskusliitto

Heikoimmassa asemassa olevien ja pienten lasten kuulemista on edistettävä

Jaa

Lapsen oikeus tulla kuulluksi on yksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kulmakivistä. Osallisuus kasautuu liian usein niille lapsille, jotka ovat muutoinkin aktiivisia omassa arjessaan sekä edustuksellisissa rakenteissa. Lapset eivät aina myöskään tule palveluissa kuulluiksi. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten sekä pienten lasten osallisuutta tulee vahvistaa.

Erilaisille ja erilaisista lähtökohdista ponnistaville lapsille on tarjottava mahdollisuus näkemyksensä ilmaisemiseen heille itselleen sopivalla tavalla, toteaa lapsi- ja nuorisojärjestöistä, lapsiasiavaltuutetun toimistosta ja seurakuntien sekä valtion toimijoista koostuva Lapsen oikeuksien viestintäverkosto kansainvälisenä YK:n lapsen oikeuksien päivänä 20.11.


Esimerkiksi vammaisille lapsille merkityksellinen osallisuus edellyttää ammattilaisten riittävää tietoa ja osaamista sekä mahdollisesti apuvälineitä ja avustaja- ja tulkkauspalveluita. Maahanmuuttajalasten osalta on huomioitava sekä kielikysymykset että kulttuuritausta. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä lastensuojelun piirissä olevien lasten osallisuuden toteutumisen edellytyksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Samoin tuomioistuinkäsittelyissä on huomioitava lasten mahdollisuus ilmaista näkemyksensä.


On jokaisen lapsen kasvun kannalta tärkeää saada jo lapsuudessa ymmärrys ja kokemus siitä, että omilla mielipiteillä on merkitystä. Näin kasvaa sukupolvia, jotka luottavat itseensä ja omiin näkemyksiinsä, osaavat ilmaista ne sekä uskaltavat vaikuttaa ja ottaa roolia.

Omiin asioihinsa vaikuttamalla lapset oppivat kansalaisuuden taitoja ja kokevat yhteenkuuluvuutta yhteisöissään. Omasta lähiyhteisöstä lapsen osallisuus laajentuu pikkuhiljaa luokkaan, yhteiskuntaan ja aktiiviseen globaaliin kansalaisuuteen.
Euroopan neuvoston laatiman lasten osallisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan Suomessa on hyvin huolehdittu edustuksellisista osallisuusrakenteista, kuten nuorisovaltuustotoiminnasta, mutta silti useat lapset ja nuoret kokevat, etteivät tule mielekkäällä tavalla kuulluiksi.

Jotta lapset voisivat vaikuttaa esimerkiksi kuntien päätöksentekoon, heidän täytyy saada ajantasaista tietoa ja päästä aidosti, ajoissa ja säännöllisesti mukaan vaikuttamaan myös muilla kuin edustuksellisuuteen perustuvilla tavoilla.


Pienten lasten kuulemiseen on panostettava lisää


YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa, ettei lapsen kuulemiselle ole ikärajaa. Pienten lasten mielipiteen voi selvittää vaikkapa satujen avulla tai käyttämällä erilaisia apuvälineitä, kuten kuvakortteja. Lapsella on oikeus saada näkemyksensä ilmaisemiseen ohjausta sekä mielipiteensä muodostamisen pohjaksi tietoa hänelle ymmärrettävässä muodossa. Pienelle lapselle on kerrottava asiasta, johon häneltä toivotaan näkemystä ja siihen liittyvistä eri ratkaisuvaihtoehdoista hänen oman kehitystasonsa mukaisesti.

Pienten lasten kuulemisessa avainasemassa ovat vanhempien, huoltajien, neuvolan ja perhepalveluiden lisäksi muun muassa varhaiskasvatuksen työntekijät. Varhaiskasvatuslakiin sisältyykin velvoite selvittää lapsen mielipide ja ottaa se huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla.

Varhaiskasvatusmessujen 2018 osallistujille tehdyssä kyselyssä noin 60 % vastaajista uskoi tuntevansa lapsen oikeudet hyvin tai melko hyvin ja valtaosa kertoi lapsen oikeuksien velvoitteiden toteutuvan varhaiskasvatuksessa hyvin tai jopa erittäin hyvin. Toisaalta suurin osa kertoi, ettei ole saanut koulutusta lapsen oikeuksista ja kaipasi niistä lisää tietoa, käytännön vinkkejä, sähköistä materiaalia ja koulutuksia.

Suurimpia esteitä lasten ja nuorten osallisuudelle ovatkin aikuisten osaamisen ja tiedon puute sekä asenteet. Lasten kuuleminen ja näkemysten huomioon ottaminen on kuitenkin ihan kaikkien aikuisten ja ammattilaisten tehtävä. Siksi lapsen oikeuksien viestintäverkoston toteuttama Lapsen oikeuksien viikko 19.-23.11. tarjoaa kouluille tietoa ja toiminnallista materiaalia osallisuuden edistämiseen. Vuonna 2019 materiaalia toimitetaan erityisesti varhaiskasvatuksen käyttöön. Lapsen oikeuksien viikon suunnitteluun on osallistunut joukko opettajia ja lapsia eri puolilta Suomea.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Viestinnän asiantuntija
Hanna-Mari Järvinen
Lastensuojelun Keskusliitto
puh. 044 329 0029
Hanna-Mari.jarvinen@lskl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Lastensuojelun Keskusliitto
Lastensuojelun Keskusliitto
Armfeltintie 1
00150 HELSINKI

09 329 6011http://www.lskl.fi

Lapsen oikeuksien viestinnän yhteistyöverkoston tavoitteena on lapsen oikeuksien edistäminen sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuuden edistäminen. Verkostoon kuuluvat lapsiasiavaltuutetun toimisto, Suomen UNICEF ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Pelastakaa Lapset, World Vision, Väestöliitto, Nuori kirkko ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Yhden Vanhemman Perheiden liitto, Plan International Suomi, Parasta Lapsille, Pienperheyhdistys, opetushallitus, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, Ensi- ja turvakotien liitto, Marttaliitto ry, Lastenneurologian hoitajat ry, SOS-Lapsikylä, Vanhempainliitto, Suomen Nuorisoseurat ry, Kehitysvammaisten tukiliitto ja Lastenliitto. Verkostoa koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto. www.lapsenoikeudet.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lastensuojelun Keskusliitto

Lapsi- ja perhejärjestöt: Päätösten vaikutukset lapsiin tulee aina selvittää28.11.2018 15:30Tiedote

Jokainen lapsi ansaitsee turvallisen, huolettoman lapsuuden. Hyvinvointierojen syventyessä kuitenkin myös lasten olot erilaistuvat: suurin osa lapsista voi hyvin, mutta pieni osa todella huonosti. Hyvinvointivaltion tehtävä on huolehtia myös heikoimmassa tilanteessa olevien hyvän elämän edellytyksistä. Tulevalla vaalikaudella uuden hallituksen on otettava vahva rooli lasten hyvinvoinnin turvaamisessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme