Helsingin Diakonissalaitokselta yhteisön tukea paperittomille

Suojattomat-yhteisöhanke keskittyy työikäisiin, erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. Heitä ovat paperittomat eli yleensä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt, jotka eivät ole palanneet kotimaahan. Osa heistä on jäänyt maahan vailla oleskelulupaa.

– Jokaisen tausta ja kokemus ovat yksilöllisiä, mutta heillä on kokemuksia sodasta, kidutuksen tai väkivallan kohteeksi joutumisesta, hengenvaarassa olemisesta, tuhon ja väkivallan näkemisestä sekä pakomatkasta ilman valmistautumista. Monen toimintakyky on heikentynyt traumakokemusten takia. Lisäkuormitusta tuo ero perheenjäsenistä, kodista ja kotimaasta, sanoo kansainvälisen suojelun ja integraation palvelualuejohtaja Mika Paasolainen Helsingin Diakonissalaitokselta. 

– Nämä ihmiset ovat haavoittuvassa asemassa ja altistuvat hyväksikäytölle, rikoksille ja radikalisoitumiselle, ellei yhteiskunnalla ole keinoja tukea heitä ja vahvistaa heidän osallistavaa toimijuuttaan inhimillisesti haastavissa elämäntilanteissaan, jatkaa Paasolainen.

Kohderyhmänä on myös paperittomiksi ajautuvat ihmiset. Tällaisia ovat esimerkiksi aiemmin tilapäisen oleskeluluvan saaneet henkilöt,joiden oleskelulupaa ei enää uusita ja joita ei syystä tai toisesta pystytä palauttamaan lähtömaahansa.  Koska tilapäisiä lupia humanitaarisin perustein ei enää myönnetä, niin luvan päättyessä nämä henkilöt putoavat paperittomiksi.  

– Monet heistä ovat asuneet Suomessa useita vuosia, heillä voi olla kunnan vuokra-asunto, opiskelupaikka ja lapsia. Paperittomat ovat usein perheellisiä, lapset käyvät koulua ja vanhemmat tai toinen heistä on työelämässä. Jos he eivät onnistu saamaan oleskelulupaa muulla perusteella, he tippuvat paperittomiksi.  Oleskeluluvan Suomessa saattaa menettää myös ulkomaalainen opiskelija, joka ei täytä opiskelijan toimeentulovaatimuksia tai suomalaisesta puolisosta eronnut ulkomaalainen, toteaa Diakonian ja sosiaalisen vastuun toimialajohtaja Marja Pentikäinen Helsingin Diakonissalaitokselta.

Peruspalveluita on vaikea saavuttaa

Suojattomat-yhteisöhankkeen toiminta painottuu Helsingissä sijaitsevaan päiväkeskukseen, missä voi käydä suihkussa, pestä pyykkiä, laittaa ruokaa ja levätä. Päiväkeskuksen tuottama yhteisötoiminta tukee paperittomien toimintakykyä inhimillisesti haastavassa elämäntilanteessa ja tarjoaa heille tarvittavan tiedon kohtaamaan tulevan elämänvaiheen täysivaltaisina toimijoina tilanteestaan huolimatta. Osana toimijuuden vahvistamista on osallistuminen yhteisön toimintaan ottamalla vastuuta sen toiminnoista.

Suojattomat tukee ihmisiä tilanteessa, jossa he joutuvat tekemään koko elämäänsä koskevia päätöksiä. Tällä hetkellä merkittävä kansallisen tason ongelma on se, että paperittomille ei joko ole lainkaan peruspalveluja tarjolla, tai he eivät osaa etsiä niitä, tai palvelut eivät tavoita heitä. Paperittomat eivät myöskään ole tietoisia oikeuksistaan.

– Yhteisötoiminnalla vastaamme paperittomien tarpeisiin ja osaltamme ennaltaehkäisemme, ettei maahamme synny toimettomien, epätoivoisten ja vailla lakisääteistä suojaa sekä perusturvaa tai toisten ihmisten huolenpitoa vaille jäävää paperittomien joukkoa. Yhteisöllisen toiminnan ohella haluamme kohdata ihmiset yksilöinä, joiden jokaisen tarina on ainutlaatuinen, kuvailee hankeen tavoitteita Diakonissalaitoksen Suojattomat-yhteisöhankkeen projektipäällikkö Eeva Knaappila.

Hankkeen etsivä työ toteutuu avoimissa tiloissa, missä kohderyhmään kuuluvien ihmisten tiedetään kulloinkin olevan – julkisissa paikoissa, kaduilla, yhteisötiloissa ja kumppanuusverkostoissa.

Arviot paperittomien määrästä vaihtelevat muutamasta sadasta useisiin tuhansiin. Enimmillään viime vuoden lopussa Suomessa on arvioitu olevan 4 000 paperitonta, jos mukaan lasketaan myös ns. uuspaperittomat eli turvapaikanhakijat, jotka eivät ole kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen poistuneet Suomesta. Paperittomista suurin osa keskittyy pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin.

Suojattomat-yhteisöhanke on kolmevuotinen ja sen rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Tavoitteena on saavuttaa tuen piiriin 1 600 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä.