Helsingin kaupunki mukaan peltojen kipsikäsittelyyn

Helsingillä on jo pitkään ollut vahva rooli ympäristöasioiden edelläkävijänä. Kaupunki edistää Itämeren suojelua muun muassa Itämerihaasteen, omien jätevesien ravinnejalanjäljen neutraloinnin sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kautta.

HSY:n ajankohtaisia ympäristönsuojeluteemoja ovat olleet investoinnit jätevedenpuhdistuksen tehostamiseen sekä innovatiivisten uusien ratkaisujen kehittäminen – esimerkiksi RAVITA-hankkeessa pilotoidaan fosforin talteenottoa ja kierrätystä. Viime viikolla julkistettiin Helsingin ja Turun kaupunkien kolmas yhteinen Itämeri-toimenpideohjelma (2019–2023), jossa myös maatalouden vesiensuojelutoimet, muun muassa peltojen kipsitys, ovat painokkaasti mukana.

”On tärkeää, että tavoite lähivesien ja Itämeren tilan parantamisesta näkyy kaupungin omassa toiminnassa. Näyttö kipsikäsittelyn tehokkuudesta ravinnepäästöjen vähentämisessä on niin vankka, että ilman muuta halusimme lähteä mukaan toteuttamaan sitä omilla pelloillamme”, sanoo Vantaanjoen kipsihankkeen ohjausryhmässä mukana oleva Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen.

Haltialan tilan pehtoori Jari Kuusinen kertoo, että Helsingissä peltoja kipsikäsiteltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2016. Tällöin Haltialan ja Tuomarinkylän pelloille levitettin kipsiä 18 hehtaarin alueelle.

”Vantaanjoen kipsihanke innosti meidät uudestaan mukaan talkoisiin. Kipsikäsittely oli helppo toteuttaa: logistiikkaketju toimi ja kuljetukset saapuivat sovitussa aikataulussa. Saimme kipsin levitettyä yhdessä päivässä”, Kuusinen kuvailee.

Kaikkiaan Vantaanjoen kipsihankkeessa käsiteltiin tänä vuonna kipsillä yli 1 000 hehtaaria Vantaanjoen valuma-alueen peltoja. Toimenpide vähentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta Vantaanjokeen ja Suomenlahteen parantaen siten näiden vesialueiden ekologista tilaa ja virkistyskäyttöarvoa. Kipsikäsittelyä jatketaan myös ensi vuonna.

Vantaanjoen kipsihankkeen toteuttavat John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys r.y., Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Hanketta rahoittavat säätiön yksityiset tukijat sekä ympäristöministeriö osana Suomen vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmissa esitettyjä toimia ja hallituksen ”Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön” -kärkihanketta.