Helsingin päätös haitallinen psykiatrisesti sairaille äideille
Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:n mielestä päätös on käsittämätön. Osaston lakkautus tekee korvaamattoman puutteen nimenomaan vaikeaan synnytyksen jälkeiseen masennukseen tai lapsivuodepsykoosiin sairastuneille äideille, joiden on muutenkin vaikea saada apua Helsingissä.
Arviolta kolmannes synnyttäneistä äideistä saa eri tasoisia masennusoireita synnytyksen jälkeen, sairaus voi koskettaa ketä tahansa synnyttänyttä naista. Suurimmalle osalle synnytyksen jälkeinen sairastuminen on ensimmäinen kosketus mielenterveyden ongelmiin. Naisen riski sairastua psykoosiin on tutkimusten mukaan 25-kertainen synnytyksen jälkeen verrattuna mihinkään muuhun hetkeen koko elämässä.
− Oikein ja ajoissa hoidettuna tästä voi toipua täysin, mutta mikäli tilannetta ei tunnisteta, se voi olla hengenvaarallinen. On iso riski sulkea toimiva ja tarpeellinen palvelu ennen kuin korvaava toiminta on käynnistynyt, sanoo Äimä ry:n toiminnanjohtaja Laura Piirainen.
Äidin ja vastasyntyneen paikka ei ole suljetulla osastolla
Lakkautettava osasto on tukenut myös muita synnytyksen jälkeen psyykkisesti sairastuneita äitejä kuin lapsivuodepsykoosiin sairastuneita. Tästä on ollut merkittävä apu, sillä kaikki psykiatrisesti sairastuneet äidit eivät pärjää kotona vahvimmankaan tuen avulla. Osastolla äiti on voinut viimein levätä, tietäen että vauvalla on kaikki hyvin ja äiti on voinut hetken olla itse avunsaajana.
− Äitiä ja vauvaa tulisi hoitaa yhdessä aina kun se on turvallista äidin ja lapsen vointi huomioiden, mutta vauvan ottaminen aikuisten suljetulle osastolle ei ole turvallista. Äiti-vauva-pari tarvitsee tiivistä seurantaa ja huolenpitoa, sekä varhaisen vuorovaikutuksen ja imetyksen tukea, jota yleispsykiatrisella suljetulla osastolla ei ole yleensä mahdollista toteuttaa, toteaa Tiina Riekki, Suomen perinataalimielenterveys ry:n puheenjohtaja ja tutkijatohtori Oulun yliopistosta.
− Normaalilla suljetulla osastolla ei ole myöskään useimmiten osaamista siihen, että osastolla on juuri synnyttänyt pienen vauvan äiti mahdollisine sektiohaavoineen ja maitoineen. Myös jatkohoito sairaalajakson jälkeen on tärkeää, Piirainen sanoo
Masentuneet äidit eivät voi odottaa sairaalan valmistumista
Lakkautuspäätöksen ajoitus on huono. Koronapandemia on lisännyt raskaana olevien äitien mielenterveysoireilua. Ongelmien syveneminen ja tarpeeseen nähden liian myöhäinen avun saaminen näkyy myös Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ensikodeissa ja vauvaperhepalveluissa. Kuntoutukseen päässet vanhemmat voivat aiempaa huonommin ja tarvitsevat apua pidempään.
Neuvolat tukevat odottajien ja vanhempien hyvinvointia, mutta THL selvityksen mukaan niiden työntekijämäärä ei ole riittävä missään päin Suomea. Neuvolalääkäreitä on suositusten edellyttämä määrä vain noin joka kolmannessa yksikössä. Helsinki on yrittänyt tehostaa neuvolapalveluitaan takaamalla laatulupauksella neuvolakäynnin kahden viikon aikarajan sisällä. Tämä sinällään hyvä pyrkimys on valitettavasti johtanut siihen, että äitiysneuvolan terveydenhoitaja vaihtuu jokaisella neuvolakäynnillä, jolloin asiakas joutuu selittämään tilanteensa aina uudestaan ja uudestaan uudelle henkilölle, mikä voi johtaa siihen, ettei tuen tarpeesta lopulta enää kerrota tai työntekijä ei huomaa asiakkaan muuttunutta vointia.
Masennuksen kanssa kamppailevat äidit ja heidän vauvansa tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen. On siis Helsingin kaupungilta hyvin optimista väittää, ettei Helsingin ainoan äiti-vauvapaikan vähennys heikentäisi vakavaan synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuneiden äitien ja perheiden avunsaantia. On todella hienoa ja tärkeää, että avopalveluita ja kotiin ohjautuvaa psykiatrista hoitoa lisätään, mutta se ei saa olla pois vaikeimmin oireilevilta.
WHO on nostanut odottavien ja synnyttäneiden äitien mielenterveyden globaaliksi painopisteeksi ja vaatii valtioita integroimaan äitien mielenterveydenhoidon omiin järjestelmiinsä. Tähän integraatiosuunnitelmaan kuuluu se, että odottajien ja synnyttäneiden on saava apua sote-palveluiden jokaiselta portaalta, ei vain niiden ääripäistä.
Helsingin kaupungin mukaan psykiatrisen avo-osaston lakkauttaminen liittyy rakenteilla olevaan, uuteen Laakson sairaalaan. ”Etukenossa” toimiminen on riskipeliä, jossa häviäjinä ovat tällä hetkellä apua tarvitsevat äidit ja heidän vauvansa, jotka eivät voi odottaa vielä vuosikausia kestävän sairaalaprojektin valmistumista.
Lähteet:
Vauvaperheiden hyvinvointi – FinLapset-kyselytutkimus 2020. Koronaepidemia heikentänyt vauvaperheiden jaksamista – tyytyväisyys perhe-elämään silti suurta. THL tilastoraportti 6/2021
WHO guide for integration of perinatal mental health in maternal and child health services. Verkkosivu.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura Piirainen
Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry, toiminnanjohtaja
p. 045 845 2713, laura.piirainen@aima.fi
Tiina Riekki
Perinataalimielenterveys ry, puheenjohtaja
puheenjohtaja@perinataalimielenterveys.fi
Mikko Savelainen
viestintäpäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 040 587 7278
Tietoja julkaisijasta

Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 HELSINKI
09 4542 440http://www.ensijaturvakotienliitto.fi
Ensi- ja turvakotien liitto - Olemme valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.
Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry on vertaistukijärjestö, joka auttaa vertaistuella raskauden aikaisesta ahdistuksesta synnytyksen jälkeiseen masennukseen sekä vauva-ajan psykooseissa. Vertaistuki ei voi koskaan korvata sairaanhoitoa, jota on oltava tarjolla jokaisella hoidon portaalla.
Suomen Perinataalimielenterveys ry pyrkii kehittämään raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyden eli perinataalimielenterveyden ammatillistaosaamista ja hoitopolkuja kansallisella tasolla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto
Uneen kannattaa panostaa vauvaperheessä16.5.2023 14:13:47 EEST | Tiedote
Vauvaperheen unipulmiin kannattaa tarttua ajoissa. Usein pienilläkin korjauksilla voidaan helpottaa tilannetta mutta joskus tarvitaan vankempaa tukea. Pitkään jatkuva valvominen altistaa vanhemman mielenterveysongelmille ja vauvan laiminlyönnille.
Kun nuori voi huonosti, taustalla saattaa olla vanhempien ero – asiantuntijoiden mukaan nuoret täytyy huomioida paremmin22.3.2023 08:40:40 EET | Tiedote
Vanhempien lisääntynyt riitaisuus näkyy Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) eropalveluissa, joissa avunsaajista noin neljäsosa on lapsia ja nuoria. Asiantuntijoiden mukaan vanhempien ja ammattilaisten tulisi huomioida eroperheiden nuoret paremmin.
Naisiin kohdistuvan väkivallan vuoksi haetaan apua vuosi vuodelta enemmän – Ensi- ja turvakotien liitto: palvelut tulee turvata6.3.2023 11:36:05 EET | Tiedote
Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) väkivaltatyön palveluissa autettiin viime vuonna ennätysmäärä asiakkaita. Yli 11 000 lähisuhdeväkivallan vuoksi autetusta suurin osa oli naisia ja tyttöjä. ETKL vetoaa Istanbulin sopimuksen täysimääräiseen täytäntöönpanoon, jotta Suomesta tulisi naisille turvallisempi.
Hyvä teko lapselle -palkinto väkivaltaa kokeneiden lasten tuen ja hoidon kehittäjälle3.3.2023 14:58:57 EET | Tiedote
Ensi- ja turvakotien liitto on myöntänyt Hyvä teko lapselle -palkinnon 2022 oikeuspsykologian dosentti, psykologian tohtori, Taina Laajasalolle. Hän on laajasti tuottanut julkaisuja ja luennoinut eri yleisöille lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ja sen ehkäisystä.
Ensi- ja turvakotien liitosta apua hakevien määrä pysynyt ennätyslukemissa24.2.2023 11:07:04 EET | Tiedote
Eniten apua tarvittiin lähisuhdeväkivallasta irrottautumiseen. Lyhytkestoista kriisiajan apua on helpompi saada, mutta varhaisen vaiheen tai pitkäkestoisen tuen saaminen on ongelmallista, sillä näihin ohjaaminen ei toimi riittävän hyvin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme