Helsingin seudulla mahdollisuus vauhdittaa koko maan menestystä

Yritysten pula osaavista tekijöistä on ollut jo pitkään krooninen. Pulaa on sekä korkeakoulutetuista että ammattiosaajista.

Uudenmaan korkeakoulujen osuus koko maan aloituspaikoista on alimitoitettu niin suhteessa alueen nuorten lukumäärään, opiskelupaikkojen kysyntään kuin elinkeinoelämän osaajatarpeeseen.

”Tulevaisuudessa korkeakoulutettujen osaajien tarve erityisesti Helsingin seudulla kasvaa. Pitkään jatkunut korkeakoulupaikkojen alimitoitus on korjattava kiireellisesti”, peräänkuuluttaa johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Osaamistason nostamisessa ja jatkuvassa oppimisessa on hyödynnettävä kaikkia koulutusjärjestelmän mahdollisuuksia ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen yhdistettynä oppilaitosten ja työvoimahallinnon ajantasaiseen tietoon yritysten osaamis- ja rekrytointitarpeista.

”Ammatillisella koulutuksella on suuri merkitys jatkuvan oppimisen mahdollistajana. Yli puolet opiskelijoista on yli 20-vuotiaita ja ammatillinen koulutus on erinomainen ja joustava tapa kehittää jo töissä olevan henkilöstön osaamista ja estää ennenaikaista putoamista työelämästä”, Lahtinen korostaa

Metropolialueen liikenneinvestoinnit savijaloilla

Helsingin seudun kunnat hoitavat käytettävissä olevilla niukkenevilla verovaroilla leijonanosan seudun liikenneinfrainvestoinneista. Muilla suurilla pohjoismaisilla kaupunkiseuduilla Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Göteborgissa ja Oslossa valtio rahoittaa liikenneinvestointeja huomattavasti suuremmalla osuudella kuin Helsingin seudulla. Arviot Helsingin seudun vuosien 2010–2030 liikenneinvestointien kustannusten jakautumisesta ovat hälyttäviä, sillä valtion osuus niistä olisi vain 17 prosenttia.

Liikenneinvestointien heikkoja näkymiä pahentaa entisestään se, että Helsingin seudun kunnilla on jatkossa aikaisempaa vähemmän mahdollisuuksia investoida infraan muun muassa hyvinvointialueiden rahoitusratkaisujen takia.

“Mikäli Helsingin seudun liikenneinvestoinnit jäävät yhä enemmän jälkeen kilpailevista metropolialueista, siitä ei kärsi vain Helsingin seutu vaan koko Suomen kilpailukyky. Valtion infrarahoitusta tuleekin kohdentaa aiempaa enemmän Helsingin seudulle, missä investointien hyötykin on merkittävä”, Lahtinen sanoo.

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymiseen löytyy toimivia keinoja

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työelämäyhteyksiä ja kiinnittymistä yrityksiin voidaan helpottaa luomalla rekrytointi- ja työelämäkiihdyttämö, jonka kautta opiskelijat ovat yritysten saavutettavissa jo ennen opiskelujen alkua, opiskelujen aikana ja valmistumisen jälkeen. Yhteiselle alustalle voidaan liittää osaamisen tunnistamisen ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää laajemminkin vieraskielisten työllisyysasteen nostamisessa. Kiihdyttämöä voitaisiin pilotoida metropolialueella.

”Aika on kypsä digitaalisesti toimivalle ja samalla globaalille työelämäkiihdyttämölle, jota voisivat hyödyntää niin korkeakoulut, rekrytoivat yritykset, henkilöstöpalveluyritykset, ministeriöt, Maahanmuuttovirasto Migri, kaupungit kuin uudet työllisyysalueet yli hallinto- ja organisaatiorajojen”, Lahtinen sanoo.

Muita Kauppakamarin ehdotuksia kansainvälisten opiskelijoiden saamiseksi Suomen työmarkkinoille on laittaa työllistyminen koulutusta vastaavalle alalle korkeakoulujen yhdeksi rahoituskriteeriksi.

Helsingin seudun kauppakamarin hallitusohjelmatavoitteiden pääteemat ovat osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen, työperäisen maahanmuuton yrityspalveluiden ja Suomen houkuttelevuuden parantaminen, seudulle tärkeiden maankäyttö- ja liikennehankkeiden edistäminen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostusten (TKI) lisääminen.