Helsingin tarkastuslautakunta: Koronapandemia on vaikeuttanut lastensuojelun tilannetta

Koronapandemia on lisännyt lastensuojelun palvelujen tarvetta. Vuonna 2020 lastensuojeluilmoituksia tehtiin Helsingissä 18 023 kappaletta, mikä oli 840 enemmän kuin edellisvuonna. Koronapandemia ja rajoitustoimenpiteet ovat syventäneet ongelmia niillä lapsilla, nuorilla ja perheillä, joilla on jo aiemmin ollut ongelmia. Laitoshoitoon sijoitettavilla lapsilla ja nuorilla ovat syksystä 2020 alkaen korostuneet vakava päihteiden käyttö, väkivaltaisuus lähisuhteissa sekä vakavat rikokset. Lastensuojelussa reagoitiin keväällä 2020 koronapandemiaan lisäämällä henkilöstöä, mutta lastensuojelun sosiaalityön ja laitoshoidon henkilöstön saatavuudessa on syksystä alkaen ollut ongelmia, mikä hankaloittaa palvelujen toteuttamista. Lisäksi erityis- ja vaativan tason laitospaikkoja ei ole saatavilla tarpeen mukaisesti.

Helsingin tarkastuslautakunta arvioi lastensuojelun sijaishuollon riittävyyttä vuoden 2020 arviointikertomuksessaan ja antoi sosiaali- ja terveystoimialalle suosituksen turvata lastensuojelun henkilöstön saatavuus erityisesti lastensuojelun sosiaalityössä ja laitoshoidossa, jotta lastensuojelulain mukaiset tehtävät voidaan hoitaa. Tarkastuslautakunta tarkasteli kertomuksessaan myös laajemmin lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä. Peruskouluissa on aikaansaatu hyviä tuloksia Mukana-ohjelman ja Me-koulukehittämisen avulla. Haasteena on hankerahoituksella aikaansaatujen hyvien vaikutusten pysyvyys.

Kiireettömään hoitoon pääsy terveysasemilla ei toteudu yhdenvertaisesti eri terveysasemien välillä

Kiireettömään hoitoon pääsy toteutuu Helsingin kaupungin terveysasemilla pääasiassa lain mukaisessa määräajassa, mutta ei kuitenkaan kaupungin omien tavoitteiden mukaisesti eikä yhdenvertaisella tavalla.

Vuosina 2017–2020 kiireettömän hoidon käyntien odotusajoissa on ollut erittäin suuria eroja terveysasemien välillä. Vuonna 2019 hoitoon pääsy heikentyi merkittävästi kaikilla terveysasemilla. Suurin syy terveysasemien haasteisiin on lääkäripula. Lääkärivaje voi aiheuttaa negatiivisen kierteen: kun terveysasemalla on lääkärivajetta, lääkärien työkuorma kasvaa. Tämä aiheuttaa terveysasemalle huonon maineen, jonka vuoksi lääkärit eivät halua sinne töihin. Kun terveysasemalle ei saada lisää lääkäreitä, työtahti pysyy edelleen kohtuuttomana. Tarkastuslautakunta suositteli, että sosiaali- ja terveystoimialan tulee kehittää lääkärien työoloja siten, että työkuorma koetaan kohtuulliseksi kaikilla terveysasemilla, järjestää lääkäreille riittävät kouluttautumismahdollisuudet ja varmistaa, että lääkärien palkat ovat kilpailukykyisiä lähikuntiin verrattuna.

Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen ongelmista on opittava

Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen kustannukset toteutuivat lähes 127 miljoonaa euroa suurempina kuin hankesuunnitelmassa arvioitiin. Hanke oli Helsingin kaupungin ja valtion puoliksi rahoittama. Tarkastuslautakunnan suosituksen mukaan kaupunginhallituksen tulee varmistaa, että yhteisrahoitteisissa hankkeissa hankkeen ohjauksesta, valvonnasta ja niiden toteuttamiseen liittyvästä toimivallasta sekä varautumisesta kustannustason muutokseen sovitaan yksityiskohtaisesti ennen kuin hankkeen enimmäishinnasta päätetään.

Tarkastuslautakunnan mukaan kaupunkiympäristön toimialan tulee jatkossa varmistaa, että kaupunginvaltuuston päätettäväksi tuotavien hankkeiden toteutussuunnitelmat ovat riittävän pitkälle vietyjä ja korkealaatuisia, ja että niistä laaditaan mahdollisimman luotettava kustannusarvio.

Arviointikertomus valtuuston käsittelyyn 23.6.

Tarkastuslautakunta on kaupunginvaltuuston alainen toimielin, jonka tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Edellä mainittuihin aiheisiin sekä muihin tarkastuslautakunnan vuoden 2020 arviointikertomuksessa käsittelemiin aiheisiin voi tutustua osoitteessa: arviointikertomus.fi.

Kaupunginvaltuusto käsittelee arviointikertomusta kokouksessaan 23.6.2021.