Helsingissä kalleimmat asukaskohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot - Heinolassa pienimmät
Suomessa vallinnut koronaepidemia vähensi sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Lisäksi tiettyjä palveluja ajettiin alas. Tämän seurauksena syntynyttä hoito- ja palveluvelkaa on purettu, mikä näkyy vuoden 2021 tuloksissa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kasvoivat ajanjaksolla edellisvuoteen verrattuna yhteensä 8,8 %.
Voimakkainta nousu on ollut perusterveydenhuollossa (15,8 %), jossa menoja kasvatti koronan testauksesta, tartunnan jäljityksestä ja koronarokotuksista aiheutuneet kulut.
Yhteensä terveydenhuollon kustannukset kasvoivat 9,2 %, josta erikoissairaanhoidon osuus oli 6,1 %. Sosiaalitoimen nettotoimintamenot sen sijaan olivat 7,7 % edellisvuotta suuremmat.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.kuntaliitto.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Pienimmät asukaskohtaiset kustannukset Heinolassa - kalleimmat Helsingissä
Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakoidut asukaskohtaiset kustannukset olivat ajanjaksolla keskimäärin 2 563 euroa. Kustannukset vaihtelivat 2 910 euron ja 2 061 euron välillä.
Helsingissä asukaskohtaiset kustannukset olivat 14 % suuremmat ja Heinolassa 20 % pienemmät, kuin yhteenvedon kunnissa keskimäärin.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.kuntaliitto.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Tarvevakioituja kustannuksia tarkasteltaessa voimme havaita, että seitsemän kahdeksasta monitoimialaisesta kuntayhtymästä sijoittui kustannuksiltaan edullisimpien kunnan/kuntayhtymän joukkoon.
Tarvevakiointi tekee kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon menot vertailukelpoiseksi ja ottaa huomioon kuntalaisten erilaiset palvelutarpeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottaman sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimen laskennassa on hyödynnetty alue- ja kuntakohtaisia tietoja väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta.
Tarvekertoimen laskentaa erityisesti sairastavuuden mittaamisen osalta on tarkennettu, minkä vuoksi tarvekertoimet ja tarvevakioidut menot saattavat poiketa suurestikin aiemmista vuosista.
Tutustu alla suurimpien kuntien tammi-elokuun 2021 sosiaali- ja terveydenhuollon nettotoimintamenoihin ja tarkempiin tuloksiin.
Yhteyshenkilöt
Katariina PohjolaViestintäkoordinaattoriSuomen Kuntaliitto ry
Puh:+358 50 355 2574katariina.pohjola@kuntaliitto.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet anser att det inte är ändamålsenligt att införa tvåårig förskoleundervisning14.1.2026 11:36:55 EET | Pressmeddelande
Enligt Kommunförbundets bedömning ökar en utvidgning av förskoleundervisningen till två år kommunernas kostnader med cirka 150–200 miljoner euro per år. Kommunförbundet betonar att reformens konsekvenser även ska bedömas utifrån den kommunala ekonomins och servicesystemets hållbarhet. ”Det är fråga om en mycket betydande tilläggssatsning i en situation där kommunernas ekonomi redan är stram och befolkningsutvecklingen utmanar sättet att ordna de kommunala tjänsterna”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen. Som jämförelse är de kalkylerade kostnaderna för utvidgningen av läroplikten cirka 129 miljoner euro per år. Enligt Kommunförbundets beräkningar uppgår den totala kostnaden för förskoleundervisning för en åldersklass till cirka 450 miljoner euro per år, vilket innebär en besparing på uppskattningsvis 250–300 miljoner euro inom småbarnspedagogiken. Nettoeffekten för kommunerna är dock klart ökade utgifter.
Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa järkevänä14.1.2026 11:36:55 EET | Tiedote
Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa. Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.
Debatt- och beslutsklimatet har stor betydelse för kommunens framgång17.12.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Merparten av kommunernas förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare anser att debatt- och beslutsklimatet påverkar mycket eller ganska mycket förutsättningarna för kommunens verksamhet. Resultaten baserar sig på beslutsfattarenkäten som genomfördes i höstas och besvarades av över 2500 förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare.
Keskustelu- ja päätöksentekoilmapiirillä suuri merkitys kunnan menestykselle17.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Valtaosa kuntien luottamushenkilöistä ja johtavista viranhaltijoista näkee, että keskustelu- ja päätöksentekoilmapiiri vaikuttaa melko tai erittäin paljon oman kunnan toimintaedellytyksiin. Tämä ilmenee syksyllä toteutetusta Kuntapäättäjäkyselystä, johon vastasi yli 2500 valtuutettua ja keskeistä viranhaltijaa.
Personal som stöder välmåendet är en etablerad del av yrkesutbildningen – 80 procent förutser att behovet kommer att öka15.12.2025 01:00:00 EET | Pressmeddelande
En utredning som Kommunförbundet gjort hösten 2025 visar att personal som stöder välmåendet redan är en integrerad del av vardagen i yrkesläroanstalterna. Hela 80 procent av utbildningsanordnarna uppskattar att behovet av personal som stöder välmåendet kommer att öka, och resterande 20 procent tror att behovet kommer att förbli på nuvarande nivå. Ingen av dem som svarade förutser att behovet kommer att minska. Samtidigt lyfts ett närmare samarbete med välfärdsområdena fram som ett centralt utvecklingsobjekt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme