Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Helsingissä kalleimmat asukaskohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot - Heinolassa pienimmät

Jaa

Palvelutuotannon kasvaminen sekä koronasta aiheutuvat lisätehtävät kasvattivat menoja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kuntaliitto on julkistanut yhteenvedon 44 suurimman kunnan sekä kahdeksan kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen eri toimintojen vuoden 2021 tammi-elokuun nettotoimintamenoista.

Suomessa vallinnut koronaepidemia vähensi sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Lisäksi tiettyjä palveluja ajettiin alas. Tämän seurauksena syntynyttä hoito- ja palveluvelkaa on purettu, mikä näkyy vuoden 2021 tuloksissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kasvoivat ajanjaksolla edellisvuoteen verrattuna yhteensä 8,8 %.

Voimakkainta nousu on ollut perusterveydenhuollossa (15,8 %), jossa menoja kasvatti koronan testauksesta, tartunnan jäljityksestä ja koronarokotuksista aiheutuneet kulut.

Yhteensä terveydenhuollon kustannukset kasvoivat 9,2 %, josta erikoissairaanhoidon osuus oli 6,1 %. Sosiaalitoimen nettotoimintamenot sen sijaan olivat 7,7 % edellisvuotta suuremmat.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.kuntaliitto.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Pienimmät asukaskohtaiset kustannukset Heinolassa - kalleimmat Helsingissä

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakoidut asukaskohtaiset kustannukset olivat ajanjaksolla keskimäärin 2 563 euroa. Kustannukset vaihtelivat 2 910 euron ja 2 061 euron välillä.

Helsingissä asukaskohtaiset kustannukset olivat 14 % suuremmat ja Heinolassa 20 % pienemmät, kuin yhteenvedon kunnissa keskimäärin.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.kuntaliitto.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Tarvevakioituja kustannuksia tarkasteltaessa voimme havaita, että seitsemän kahdeksasta monitoimialaisesta kuntayhtymästä sijoittui kustannuksiltaan edullisimpien kunnan/kuntayhtymän joukkoon.

Tarvevakiointi tekee kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon menot vertailukelpoiseksi ja ottaa huomioon kuntalaisten erilaiset palvelutarpeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottaman sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimen laskennassa on hyödynnetty alue- ja kuntakohtaisia tietoja väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta.

Tarvekertoimen laskentaa erityisesti sairastavuuden mittaamisen osalta on tarkennettu, minkä vuoksi tarvekertoimet ja tarvevakioidut menot saattavat poiketa suurestikin aiemmista vuosista. 

Tutustu alla suurimpien kuntien tammi-elokuun 2021 sosiaali- ja terveydenhuollon nettotoimintamenoihin ja tarkempiin tuloksiin.

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset vuodelta 2020 — yksi asukas maksoi kunnalle keskimäärin 3 632 euroa26.11.2021 13:44:53 EET | Tiedote

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset kustannukset olivat 3 632 euroa vuonna 2020. Tästä erikoissairaanhoidon osuus oli reilun kolmanneksen (37 prosenttia) eli 1 334 euroa per asukas. Perusterveydenhuollon osuus oli puolestaan hieman alle viidennes (18 prosenttia) eli 672 euroa per asukas. Ikääntyneiden palveluiden (pois lukien kotihoito) osuus oli 13 prosenttia eli 483 euroa per asukas.

Fler skattesänkningar än höjningar för invånarna: antalet kommuner som höjer skattesatsen lägst under hela 2000-talet18.11.2021 13:13:33 EET | Tiedote

År 2022 höjs kommunalskatten i 16 kommuner och sänks i 12. Höjningarna gäller 116 000 kommuninvånare, medan 140 000 invånare får lägre kommunalskatt. I 281 kommuner är inkomstskattesatsen oförändrad. Det är exceptionellt att de invånare som får sänkt skatt är fler än de vars kommunalskatt höjs. Av de kommuner som sänker skatten är Raumo och Nyslott störst. Antalet kommuner som höjer skattesatsen är nu lägst under hela 2000-talet, 23 färre än i fjol. De största kommunerna som höjer skattesatsen är Kotka och Nurmes.

Useamman kuntalaisen verotus kevenee kuin nousee vuonna 2022: korottajien määrä 2000-luvun matalin18.11.2021 13:00:24 EET | Tiedote

Vuonna 2022 kunnallisvero nousee 16 kunnassa eli 116 000 kuntalaisella ja laskee 12 kunnassa eli 140 000 kuntalaisella. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 281 kunnassa. On poikkeuksellista, että useamman kuntalaisen verotus kevenee kuin nousee. Laskijoista suurimmat kunnat ovat Rauma ja Savonlinna. Korottajien määrä on 2000-luvun matalin, 23 kuntaa vähemmän kuin vuosi sitten. Suurimmat kunnat, jotka nostavat veroprosenttiaan, ovat Kotka ja Nurmes.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta ei tule viedä eteenpäin esitetyltä pohjalta28.10.2021 14:36:43 EEST | Tiedote

Kuntaliitto päätti 28.10.2021 lausunnostaan ympäristöministeriön lakiluonnoksesta uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi. Kuntaliitto katsoo lausunnossaan, että lakiluonnosta ei tule viedä eteenpäin nykymuodossaan. Lakiluonnos kaipaa merkittäviä muutoksia ja selvennyksiä, mutta näyttää siltä, että tarvittavien muutosten tekeminen ja niiden vaikutusten arvioiminen ei ole mahdollista suunnitellussa aikataulussa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme