Helsingissä kalleimmat asukaskohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot - Heinolassa pienimmät
Suomessa vallinnut koronaepidemia vähensi sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Lisäksi tiettyjä palveluja ajettiin alas. Tämän seurauksena syntynyttä hoito- ja palveluvelkaa on purettu, mikä näkyy vuoden 2021 tuloksissa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kasvoivat ajanjaksolla edellisvuoteen verrattuna yhteensä 8,8 %.
Voimakkainta nousu on ollut perusterveydenhuollossa (15,8 %), jossa menoja kasvatti koronan testauksesta, tartunnan jäljityksestä ja koronarokotuksista aiheutuneet kulut.
Yhteensä terveydenhuollon kustannukset kasvoivat 9,2 %, josta erikoissairaanhoidon osuus oli 6,1 %. Sosiaalitoimen nettotoimintamenot sen sijaan olivat 7,7 % edellisvuotta suuremmat.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.kuntaliitto.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Pienimmät asukaskohtaiset kustannukset Heinolassa - kalleimmat Helsingissä
Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakoidut asukaskohtaiset kustannukset olivat ajanjaksolla keskimäärin 2 563 euroa. Kustannukset vaihtelivat 2 910 euron ja 2 061 euron välillä.
Helsingissä asukaskohtaiset kustannukset olivat 14 % suuremmat ja Heinolassa 20 % pienemmät, kuin yhteenvedon kunnissa keskimäärin.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.kuntaliitto.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Tarvevakioituja kustannuksia tarkasteltaessa voimme havaita, että seitsemän kahdeksasta monitoimialaisesta kuntayhtymästä sijoittui kustannuksiltaan edullisimpien kunnan/kuntayhtymän joukkoon.
Tarvevakiointi tekee kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon menot vertailukelpoiseksi ja ottaa huomioon kuntalaisten erilaiset palvelutarpeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottaman sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimen laskennassa on hyödynnetty alue- ja kuntakohtaisia tietoja väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta.
Tarvekertoimen laskentaa erityisesti sairastavuuden mittaamisen osalta on tarkennettu, minkä vuoksi tarvekertoimet ja tarvevakioidut menot saattavat poiketa suurestikin aiemmista vuosista.
Tutustu alla suurimpien kuntien tammi-elokuun 2021 sosiaali- ja terveydenhuollon nettotoimintamenoihin ja tarkempiin tuloksiin.
Yhteyshenkilöt
Katariina PohjolaViestintäkoordinaattoriSuomen Kuntaliitto ry
Puh:+358 50 355 2574katariina.pohjola@kuntaliitto.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Finalisterna i tävlingen Finlands aktivaste kommun 2025 är Karleby, Pelkosenniemi och Sotkamo25.11.2025 15:00:00 EET | Pressmeddelande
Karleby, Pelkosenniemi och Sotkamo har utsetts till finalister i tävlingen Finlands aktivaste kommun år 2025. Finalisterna offentliggjordes 25.11.2025. Temat för år 2025 är ”Energi från naturen” och i tävlingen sökte man i år kommuner där naturen fungerar som en motionsplats med låg tröskel och som en källa till välbefinnande. I ansökningarna betonades tillgänglighet, gemenskap, hållbar utveckling och engagerande av kommuninvånarna.
Suomen liikkuvin kunta 2025-kilpailun finalisteiksi Kokkola, Pelkosenniemi ja Sotkamo25.11.2025 15:00:00 EET | Tiedote
Kokkola, Pelkosenniemi ja Sotkamo on valittu vuoden 2025 Suomen liikkuvin kunta -kilpailun finalisteiksi. Finalistit julkistettiin 25.11.2025 Liikunnan ja urheilun päivässä ja voittaja selviää 15.1.2026 Urheilugaalassa. Suomen liikkuvin kunta -kilpailun teemana on tänä vuonna “Energiaa luonnosta”, ja kilpailussa etsittiin kuntia, joissa luonto toimii matalan kynnyksen liikuntapaikkana ja hyvinvoinnin lähteenä. Hakemuksissa painottuivat esteettömyys, yhteisöllisyys, kestävä kehittäminen ja kuntalaisten osallistaminen. Tutustu finalistikuntien vahvuuksiin!
Saija Niemelä-Pentti, direktör för Rovaniemi utbildningssamkommun, blir ordförande för Kommunförbundets nätverk för yrkesutbildning20.11.2025 14:00:00 EET | Pressmeddelande
Yrkesutbildningen är nu viktigare än någonsin. Finland behöver experter både för att lösa arbetsmarknadens matchningsproblem och för att höja utbildningsnivån. Nästan hälften av dem som inleder yrkeshögskolestudier kommer från yrkesutbildningen. Därför är det viktigt att stärka studiestigarna, konstaterar Arenans nya ordförande Saija Niemelä-Pentti. Arenan för yrkesutbildning är Kommunförbundets nätverk för sakkunniga inom yrkesutbildningen. Under ledning av sin ordförande deltar nätverket i den nationella utbildningspolitiska diskussionen och lyfter fram synpunkter från kommunalt anknutna yrkesutbildningsanordnare inom en bred skala yrkesutbildningar.
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUn johtaja Saija Niemelä-Pentti puheenjohtajaksi Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen verkostoon20.11.2025 14:00:00 EET | Tiedote
”Ammatillisen koulutuksen merkitys on nyt suurempi kuin koskaan. Suomi tarvitsee osaajia niin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi kuin koulutustason nostamiseksi. Lähes puolet ammattikorkeakouluopintonsa aloittavista tulee ammatillisesta koulutuksesta, joten väylien vahvistaminen on tärkeää”, toteaa Areenan tuore puheenjohtaja Saija Niemelä-Pentti Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUsta. Myös väestökehitys haastaa järjestäjiä monella tapaa. Oppivelvollisuusikäisten määrä vähenee, mutta samanaikaisesti opiskelijoiden tuen tarve kasvaa. Kaikkiin tuen tarpeisiin ei voida vastata pelkällä koulutuksella. ”Tarvitsemme uudenlaisia ratkaisuja opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Kuntaliiton ja Areena-verkoston esittämä kuntouttavan opetuksen malli on yksi lupaava suunta. Siinä yhdistetään hyvinvointialueiden palvelut, työpajatoiminnan sisältöjä ja ammatillisen koulutuksen vahvuudet”, Niemelä-Pentti sanoo.
Kuntaveroprosentti nousee ensi vuonna 560 000 suomalaisella - korotukset keskittyvät samoihin kuntiin hyvinvointialueuudistuksen jälkeen18.11.2025 12:20:49 EET | Tiedote
Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan seuraavalle vuodelle. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 38 kuntaa ja laskee 5 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu noin 560 000 suomalaista, mikä on selvästi pienempi määrä kuin tavallisesti. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 265 kunnassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme