Helsinki GSE:n Tilannehuone: Koronatartunnat ovat kohdistuneet Suomessa voimakkaimmin kaikkein pienituloisimpiin

Koronatartunnat ovat kohdistuneet Suomessa voimakkaimmin kaikkein pienituloisimpiin, kertoo Helsinki GSE:n tuore raportti. Tartuntoja on havaittu kuitenkin paljon myös suurituloisimmassa ryhmässä. Keväällä koronatartuntoja havaittiin eniten kaikkein suurituloisimmassa ryhmässä, kun taas syksyllä tartunnat ovat kohdistuneet erityisesti kaikkein pienituloisimpiin. ”Vaikka tarkastelusta jätettäisiin pois opiskelijat, alin tulodesiili erottuu tartuntamäärissä selvästi seuraavista tulodesiileistä”, kertoo Tilannehuoneen terveystyöryhmää johtava, Turun yliopiston professori Mika Kortelainen.

Korkeimman suoritetun koulutustason mukaan tarkasteltuna koronatartuntoja on havaittu suhteellisesti enemmän ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla kuin alemman koulutusasteen suorittaneilla. Syksyllä toisen asteen tutkinnon suorittaneiden koronatartunnat ovat kuitenkin olleet lähes samalla tasolla kuin ylemmän korkea-asteen suorittaneilla. ”Absoluuttisissa tartuntamäärissä toisen asteen koulutuksen saaneet ovat suurin tartunnan saanut ryhmä, mutta suhteellinen tarkastelu näyttää, että sekä keväällä että syksyllä koronatartuntoja on havaittu suhteellisesti eniten korkeimmin koulutetuilla”, avaa Kortelainen raportin lukuja.

Raportti tuo esille myös koronatartuntojen määrät eri ammattiryhmissä. Koronatartuntojen absoluuttisissa ja suhteellisissa määrissä havaitaan selviä eroja ammattiryhmittäin. ”Tuloksiin vaikuttavat kuitenkin myös monet työpaikasta riippumattomat taustatekijät ja testauskäytännöt”, tähdentää Kortelainen. Tiettyjen taustatekijöiden huomioinnin jälkeen suurimmat riskit koronatartunnoille havaitaan olevan hoitotyön erityisasiantuntijoilla, sairaanhoitajilla, lähihoitajilla sekä muilla terveydenhuollon ammattilaisilla. Tulosten mukaan myös maalareilla ja rakennuspuhdistajilla on suuri riski, mutta tähän arvioon liittyy huomattavaa tilastollista epävarmuutta. ”Tulee myös huomioida, että näiden tietojen perusteella emme pysty välttämättä päättelemään, mistä tartunnat ovat peräisin”, korostaa Kortelainen.

Voit tutustua raporttiin sen löydöksiin tarkemmin osoitteessa: https://www.helsinkigse.fi/