Helsinkiläislasten tapaturmat keskittyvät matalan tulotason alueille
Lasten ensihoitotehtäviä on Helsingissä noin 5 % kaikista ensihoitotehtävistä. Lapsilla ensihoitoa tarvitaan useimmiten putoamisten ja kaatumisten, hengitysvaikeuden, kouristuskohtausten tai myrkytysten takia.
Tutkimus vahvistaa aikaisemman havainnon siitä, että lasten ensihoitoa vaativat hätätilanteet keskittyvät matalamman sosioekonomisen tason alueille.
Sosioekonomisesti huonommin menestyvillä alueilla ja niillä asuvilla lapsilla on enemmän vakavia tapaturmia, jotka edellyttävät ensihoidon kiireellistä arviota. 10 000 euron lisäys keskimääräisessä vuosiansiossa vähentää viidesosalla sellaisia lasten tapaturmia, joiden hoitamiseen ensihoito osallistuu.
”Vaikuttaa siltä, että vaikka lapset ovat asuinalueensa perusteella eri tavoin alttiita joutumaan ensihoitoa vaativiin hätätilanteisiin. Tapaturmat jakautuvat kuitenkin lapsiväestössä muuta sairastavuutta tasaisemmin”, toteaa erikoislääkäri Inari Listo Uudesta lastensairaalasta.
Kaupunginosien välinen ero ensihoitotehtävissä ei selittynyt matalamman kynnyksen yhteydenotoilla hätäkeskukseen. Tuloksista ei voi päätellä, johtuvatko lasten suurempi hätätilanteiden määrä eroista esimerkiksi sairastavuudessa, terveyspalveluiden saatavuudessa tai laadussa, perheiden voimavaroissa, asuinolosuhteissa vai vapaa-ajanviettomahdollisuuksissa.
Lasten tapaturmien määrä vähäisempi alueilla, joissa on paljon lapsia
Tutkimus osoitti, että asuinalueen lapsiväestöllä on suojaava vaikutus. 10 % lisäys alueen lapsiväestön määrässä vähentää alueella tapahtuvia lasten tapaturmia 24,6 %:lla.
”Mahdollisesti lapsiperheet hakeutuvat turvallisemmille alueille, tai lapsiperheiden runsas määrä ja sosiaaliset verkostot muuttavat kaupunkiympäristöä lapsille suotuisampaan suuntaan”, sanoo erikoislääkäri Heli Salmi Uudesta lastensairaalasta.
Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia useiden länsimaissa raportoitujen lasten sosioekonomisia terveyseroja kuvaavien havaintojen kanssa. Tulokset haastavat terveydenhuollon ja päätöksenteon ammattilaisia pohtimaan keinoja, joilla sosioekonomiseen asemaan liittyviä terveyseroja voitaisiin kaventaa paitsi terveyspalvelujärjestelmässä, myös kaupunkisuunnittelun keinoin.
Tutkimusaineisto on Helsingistä vuosilta 2014–2018. Tulokset kattavat Helsingissä annetun hätäkeskuksen välittämän sairaalan ulkopuolisen kiireellisen ensihoidon. Tulokset on julkaistu lääketieteellisessä vertaisarvioidussa “Journal of Pediatric Surgery” -julkaisussa 10.7.2020.
Tutkijat
Inari Listo, LL, erikoislääkäri, HUS Lasten ja nuorten sairaudet
Heli Salmi, LT, erikoislääkäri, HUS Lasten ja nuorten sairaudet
Mitja Lääperi, FM
Markku Kuisma, dos, erikoislääkäri, HUS Akuutti
Heini Harve-Rytsälä LT, erikoislääkäri, HUS Akuutti
Alkuperäisjulkaisut
Pediatric traumas and neighborhood socioeconomic characteristics: A population based study. Listo I, Salmi H, Hästbacka M, Lääperi M, Oulasvirta J, Etelälahti T, Kuisma M, Harve-Rytsälä H.J Pediatr Surg. 2020 Jun 5. pii: S0022-3468(20)30372-9. doi: 10.1016/j.jpedsurg.2020.05.040
Children in disadvantaged neighbourhoods have more out-of-hospital emergencies: a population-based study.Salmi H, Kuisma M, Rahiala E, Lääperi M, Harve-Rytsälä H. Arch Dis Child. 2018 Nov;103(11):1048-1053. doi: 10.1136/archdischild-2017-314153. Epub 2018 May 2).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoislääkäri Heli Salmi, p. 050 428 7831, heli.salmi@hus.fi
Erikoislääkäri Inari Listo, p. 050 427 0063, inari.listo@hus.fi
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme