Hemoglobiini kertoo metabolisesta terveydestä – korkealla hemoglobiinilla yhteys yleisiin kansantauteihin

Oulun yliopiston professori Peppi Karppisen johtama tutkimusryhmä julkaisi jo aiemmin tänä vuonna tutkimuksen, jossa matalien hemoglobiinipitoisuuksien osoitettiin olevan yhteydessä matalampaan painoindeksiin ja parempaan metaboliseen terveyteen.

Nyt tutkijoiden tavoitteena oli tarkastella hemoglobiinitasojen vaikutusta metaboliseen sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen iäkkäässä väestössä. Tutkittavana oli lähes tuhat keski-ikäistä henkilöä, joiden terveyttä seurattiin vanhuusikään saakka.

Tarkastelun kohteena olivat normaaliin vaihteluväliin kuuluvat hemoglobiiniarvot. Naisilla vaihteluväli on 117-155 grammaa/litra ja miehillä 134-167 grammaa/litra.

20 vuoden seurannassa korkeampi hemoglobiinipitoisuus oli yhteydessä yleisiin metabolisiin sairauksiin, kuten diabetekseen ja maksan rasvoittumiseen, minkä lisäksi se yhdistyi korkeampaan sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvään kuolleisuuteen ja kokonaiskuolleisuuteen.

”Aiemmassa tutkimuksessamme osoitimme, että matalat hemoglobiinipitoisuudet käynnistävät elimistössä hapenpuutevasteen. Sen aktivoituminen johtaa energia-aineenvaihdunnan ja tulehdusvasteen muutoksiin, jotka suojaavat matalamman hemoglobiinitason omaavia henkilöitä aineenvaihdunnan häiriöiltä. Nyt saadut tulokset korkeampien hemoglobiiniarvojen yhteydestä metabolisiin sairauksiin ja kuolleisuuteen ovat linjassa aiempien löydöstemme kanssa ja tukevat käsitystä elimistön hapenpuutevasteen keskeisestä roolista ihmisen energia-aineenvaihdunnan säätelyssä”, päätutkijana toiminut LL Joona Tapio kertoo.

Veren hemoglobiinipitoisuus on yksi halvimmista ja useimmin mitatuista laboratorioarvoista perusterveydenhuollossa. Tapion mukaan hemoglobiinin mittausta voitaisiin mahdollisesti käyttää apuna metabolisten sairauksien varhaisessa toteamisessa.

Tuloksista voi olla hyötyä myös metabolisten sairauksien lääkehoitojen kehittämiselle. Hapenpuutevastetta säätelee HIF-molekyyli, joka pyrkii turvaamaan kudosten optimaalisen hapensaannin ja energia-aineenvaihdunnan silloin, kun tarjolla oleva hapen määrä on vähentynyt. Tutkijoiden mukaan hapenpuutevastetta säätelevien HIF-entsyymien estäjiä voitaisiin mahdollisesti käyttää lihavuus- ja aineenvaihduntalääkkeinä ihmisillä.  Tällä hetkellä kyseisiä lääkeaineita käytetään munuaistaudista johtuvan anemian hoitoon.

Metabolisessa oireyhtymässä esiintyy yhtä aikaa häiriöitä verensokerissa, veren rasvoissa ja verenpaineessa. Oireyhtymä on viime vuosikymmeninä kehittynyt globaaliksi epidemiaksi ja siihen liittyvät sairaudet, kuten diabetes, ovat suomalaisten kansantauteja. Metabolista oireyhtymää sairastaa maailmanlaajuisesti yli miljardi ihmistä ja suomalaisista aikuisista arviolta neljännes.

Tutkimus julkaistiin Scientific Reports -lehdessä.

Tutkimusartikkeli: Tapio, J., Vähänikkilä, H., Kesäniemi, Y. A., Ukkola, O., & Koivunen, P. (2021). Higher hemoglobin levels are an independent risk factor for adverse metabolism and higher mortality in a 20-year follow-up. Scientific reports, 11(1), 19936. https://doi.org/10.1038/s41598-021-99217-9