Henkisen toipumisen suunnitelma vahvistamaan mielenterveyttä

Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta haluaa kiinnittää huomion siihen, että pitkittyneellä koronapandemialla on monenlaisia mielenterveysvaikutuksia. 

Koronakriisin myötä paha olo, erityisesti ahdistuneisuus, näkyy mielenterveysjärjestöjen palveluissa. Lisäksi tilanne uhkaa myös mielenterveysomaisten jaksamista ja hyvinvointia.

Samoin koronapotilaita ensilinjassa hoitavien ammattilaisten psyykkinen kuormitus on mittava. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen koki yksinäisyyden tunteen kasvaneen korona-aikana.

Lapset ja nuoret kantavat merkittävän osan koronataakkaa. Esimerkiksi 15–25-vuotiaiden elämään tyytyväisyys oli alkuvuonna 2020 Nuorisobarometrissä kouluarvosanojen keskiarvoin mitattuna 8,5 ja 2020 loppuvuoden tiedonkeruussa vain 8,0.  Mitattu arvo oli alin vuonna 1997 alkaneen tiedonkeruun aikana. 

Pitkittynyt pandemia heikentänyt työssä jaksamista

Vielä on liian varhaista tutkimuksellisesti sanoa koronan aiheuttamia mielenterveydellisiä vaikutuksia. Mielenterveyspalvelujen kysynnän kasvu ja pitkittyneet rajoitustoimet viittaisivat kuitenkin mielenterveyshäiriöiden kasvuun lähitulevaisuudessa. 

Pandemian alkuvaiheessa etätyö sujui hyvin, mutta tilanteen pitkittyessä Työterveyslaitoksen tutkimuksissa syksyllä 2020 havaittiin muun muassa kasvua koetussa työuupumuksessa.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että suomalaiset ovat keskimäärin selvinneet koronakriisin ajasta, vaikka huoli ja ahdistuneisuus on lisääntynyt ja joidenkin ryhmien psyykkinen rasittuneisuus on kasvanut.

Tarvitsemme kriisin korostamisen lisäksi selviytymistä vahvistavia toimia

“Me päätöksentekijät voimme laajasti edistää toimia, jotka vahvistavat väestön kokonaisvaltaista kriisinkestävyyttä ja korjaavat nyt kertynyttä rasitusta jälleenrakennusvaiheessa”, eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Tarja Filatov sanoo.

Neuvottelukunnan mukaan tällaisia päätöksiä olisivat esimerkiksi väestön mielenterveystaitojen kehittäminen esimerkiksi kouluissa ja työelämässä, perustason mielenterveyspalveluiden vahvistaminen sekä kokonaisvaltaisen selvitystyön käynnistäminen mielenterveysalan koulutustarpeista. 

Ihmisten voimaannuttaminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja sosiaalisten verkostojen ylläpitäminen ovat keskeisiä toimia väestötasolla, joilla voidaan edistää kriisin kestävyyttä. Myös eheät taloudelliset turvaverkot luovat resilienssiä, eli pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamme on suojannut meitä kriisin pahemmilta mielenterveysvaikutuksilta.

Koronan jälkeisessä elvytystyössä mielenterveyden roolia on vahvistettava. Mielenterveyttä edistävät toimet vaikuttavat myös talouteen ja työllisyyteen. 

OECD arvioi jo vuonna 2018, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa. Mielenterveyden häiriöt ovat tänä päivänä merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttaja. Tarvitsemme jokaisen mukaan jälleenrakennustyöhön, siksi mielenterveyteen investoiminen kannattaa.

“Tarvitsemme kriisin korostamisen lisäksi selviytymistä vahvistavia toimia, joilla voidaan luoda uskoa ja toivoajokaisen suomalaisen omiin voimavaroihin. Tästä kokonaisuudesta voisi muodostua Suomelle uskottava henkisen toipumisen suunnitelma”, Tarja Filatov päättää.