Finanssiala ry

Henkivakuutus on tarpeen erityisesti silloin, kun on lapsia ja lainaa – Suomesta ainutlaatuinen tutkimus

Jaa
Liian harvalla on henkivakuutus. Tämä käy ilmi Etlan tuoreesta tutkimusraportista, jossa selvitettiin henkivakuutusturvan vajetta Suomessa. Etlan selvityksessä vain noin kymmenellä prosentilla suomalaisista oli vähintään yksi kuoleman varalta otettu henkivakuutus. Huoltajan kuolemasta aiheutuvan henkivakuutusturvan vajeeksi Etla laski keskimäärin 65 000–70 000 euroa henkilöä kohti. Etlan tutkimuksen on rahoittanut Finanssiala ry. Tutkimus on maailman mittakaavassa harvinainen, sillä vastaavalla tavalla aineistoja yhdistäviä tutkimuksia ei juuri ole tehty.

Henkivakuutusturvan näkökulmasta suomalaisperheet elävät varsin huoletonta elämää. Finanssiala ry:n (FA) tuoreen vakuutustutkimuksen löydökset tukevat Etlan havaintoa. Vakuutustutkimuksessa vain viidennes kaikista vastaajista koki puolison kuoleman uhkaksi taloudelliselle hyvinvoinnilleen, lapsiperheikäisistä vastaajista vain 13 prosenttia.

Varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari FA:sta soisi erityisesti lapsiperheiden heräävän. ”Tunnetusti kaikkein suurimmat asuntolainat ovat talouksilla, joissa on kouluikäisiä lapsia. Toisen tai ainoan huoltajan kuolema jättää väkisinkin ison loven perheen talouteen. Riittävän suuri henkivakuutus turvaisi jäljelle jäävän perheen kodin ja kulutusmahdollisuudet entisenlaisina”, Kivisaari sanoo.

Etlan tutkimuksessa mainitun keskimääräisen henkivakuutusvajeen suuruisen vakuutuksen saa melko edullisesti. Erään esimerkkilaskelman mukaan 40-vuotiaan parin pariturvana otettu 70 000 euron vakuutus maksaisi vajaat 30 euroa kuukaudessa. Ammattiliiton kautta tarjottuna ryhmävakuutuksena se olisi vieläkin edullisempi, vajaat 10 euroa kuukaudessa. 100 000 euron korvaussummalla laskettuna vakuutuksen hinta olisi noin 40 euroa kuukaudessa ja ammattiliiton jäsenalennuksella vajaat 14 euroa kuukaudessa.

Pariturva tarkoittaa kahden hengen henkivakuutusta, jossa on yhteinen korvaussumma. Molemmilla vakuutetuilla on omat edunsaajansa. Toisen kuollessa korvaussumma maksetaan kokonaisuudessaan kuolleen osapuolen edunsaajille. Mikäli molemmat vakuutetut kuolevat samanaikaisesti, korvaussumma maksetaan puoliksi kummankin edunsaajille.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 Suomessa kuoli 7 600 työikäistä henkilöä. Työsuhteessa lakisääteinen työnantajan kustantama työntekijäin ryhmähenkivakuutus kompensoi jonkin verran kuolleen henkilön tulonmenetystä. Korvaussummat eivät ole kovin suuria ja ne määräytyvät kuolleen työntekijän iän ja huollettavien lasten lukumäärän perusteella. Jos kuolinsyynä on tapaturma, maksetaan lisäksi 50 prosentin tapaturmakorotus. ”Myös lakisääteiset perhe-eläkkeet kompensoivat tulonmenetystä, mutta kuten Etlan tutkimuksessa todetaan, vapaaehtoiselle täydentävälle turvalle on tarvetta lakisääteisen sosiaaliturvan jälkeenkin”, Kivisaari toteaa.

Etlan tutkimuksessa on hyödynnetty henkivakuutusyhtiöiden Tilastokeskukselle tätä tutkimusta varten lähettämää anonymisoitua dataa, jonka Tilastokeskus on yhdistänyt koko Suomen väestön kattaviin taustatietoihin. Tutkimuksen tulokset ovat olemassa vain aggregaattitasolla, eli ne eivät ole jäljitettävissä yksilötasolle. Tutkimuksessa käytetty tarkasteluajanjakso on 2018–2020.

Tutkimusraportti

Etlan tiedote

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote

Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.

Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote

Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.

Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote

Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Suomalaisten sijoittamista ja omaehtoista varautumista seniorivaiheeseen ei saa romuttaa sijoittamisen verotuksen kiristyksillä12.4.2024 10:14:41 EEST | Tiedote

Maan hallitus valmistautuu kehysriiheen tiukalla ja vastuullisella taloudenpidon linjalla. Sille annamme vahvan tuen, koska hyvinvointiyhteiskuntamme vaatii uudistamista. Kasvun tukemisessa tärkeää on se, ettei suomalaisten työtä ja sijoittamista veroteta liiaksi. Suomalaisilla on oltava mahdollisuus vaurastua ja tukea kulutuksellaan kansantaloutta. Suomalaisten vaurastuminen ja sen edistäminen eri kansankapitalismin keinoin on huomioitu hallitusohjelmassa hyvin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye