Tapio

Hiili-Vespassa tutkitaan vesienpalautuksen vaikutuksia talousmetsän hiilensidontaan

Jaa

Metsäojitusten vaikutuksesta kuivahtaneiden suojelusoiden elinympäristön tilaa parannetaan palauttamalla sinne vesiä alueen ulkopuolelta. Hiili-Vespa-hankkeessa tutkitaan, mitä vaikutuksia vesienpalautuksesta on suojelualueeseen rajoittuvaan talousmetsään ja mikä on palautuksen merkitys alueen hiilensidonnan kannalta. Hanke toteutetaan viidellä pilottikohteella, joilla seurataan pohjaveden korkeutta, hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä sekä puuston kasvua. Seurannalla saadaan tietoa siitä, miten vedenpalautus vaikuttaa suojelualueen välittömässä läheisyydessä olevan talousmetsän pohjaveden pinnankorkeuden kehittymiseen ja mitkä ovat sen vaikutukset talousmetsän puustoon, kasvillisuuteen ja hiilensidontaan. Tieto on tärkeä muun muassa neuvoteltaessa maanomistajan kanssa vesienjohtamismahdollisuuksista.

Kuva: Maija Kauppila, Tapio
Kuva: Maija Kauppila, Tapio

Vesienpalautus on yleistynyt viime vuosina

Vesienpalautus suojelusoille on viimeisen viiden vuoden aikana yleistynyt toimintamuoto. Vesienpalautus parantaa suon kuivahtaneen osan vesitaloutta ja johtaa suokasvillisuuden ja turpeen kasvun vähittäiseen elpymiseen alueella. Tämä lisää hiilensidontaa. Vesienpalautus toteutetaan siten, että suojelualueen rajojen ulkopuolelta kaivetaan johdeoja tai -ojia veden luontaisia virtausreittejä matkien suojelualueen puolelle ja annetaan veden virrata suojelualueen sisälle. Helmi-elinympäristöohjelmaan 2021-2030 on kirjattu tavoitteeksi palauttaa vesiä kuivahtaneille suojelusoille 400 kohteella. Vesiä voidaan myös palauttaa jouto- ja kitumaille, jotka eivät ole varsinaisia suojelualueita.

Vesienpalautus onnistuu parhaiten aapasoilla. Aapasuon kovera pinnanmuoto mahdollistaa vesien johtamisen suon reunaosista keskustan suuntaan. Tämä mahdollistaa johdeojan suuntaamisen suojelusuon alueelle siten, että johdeojan pituus ei ole kohtuuttoman pitkä. Samoin vettymishaitat suojelusuon ulkopuolella ovat todennäköisesti vähäiset. Aapasuovyöhyke sijoittuu maantieteellisesti Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin alueelle. Eniten vesienpalautukseen soveltuvia kohteita on Pohjois-Pohjanmaalla.

Maanomistajalle tärkeää tietoa

Vesienpalautuksen huolellisella suunnittelulla estetään tai minimoidaan vettymishaitat suojelusuon viereiselle talousmetsälle. Maanomistajat ovat kiinnostuneita, miten heidän maidensa rajojen läheisyydessä vesiä ohjaillaan. Myös hiilensidontaan liittyvät kysymykset nousevat keskusteluissa esille. Siksi on tärkeää tunnistaa vesienpalautuksen vaikutukset suojelualueen ulkopuolella. Maanomistajan kannalta on merkitystä, aiheuttaako toimenpide vettymishaittaa hänen maallaan ja mikä on haitan merkitys puuston kasvun kannalta. Tärkeää on myös tietää, kuinka laajalle mahdollinen vettymishaitta voi ulottua. Maanomistajien innostumisella vesienpalautushankkeisiin, on tärkeä merkitys toimenpiteiden onnistumisessa ja siten vesienpalautuksiin liittyvän positiivisen ilmastovaikutuksen kannalta.

– On tärkeätä, että suunnittelemme huolella vesien palauttamisen, mutta on tärkeätä myös tunnistaa mahdollisten haittojen suuruus ja toimenpiteen merkitys monimuotoisuuden elpymisen ja hiilensidonnan kannalta, toteaa hankkeen projektipäällikkö Samuli Joensuu Tapiosta.

Vesienpalautuksen vaikutuksia seurataan viidellä kohteella

Vesienpalautuksen vaikutuksia seurataan hankkeessa vähintään viidellä testialueella, joille asennetaan pohjaveden korkeutta jatkuvasti mittaavat anturit. Näiden lisäksi koealueilla tehdään puustomittauksia ja otetaan lusto-, neulas- ja lehtinäytteitä. Alueista kaksi tulee olemaan ns. intensiivialueita, joilla mitataan edellä mainittujen lisäksi turpeen kasvihuonekaasujen hiilidioksidin ja metaanin päästöjä. Seuranta aloitetaan tänä vuonna ja vedenpalautus toteutetaan 2023. Seurantaa jatketaan vuoden 2024 loppuun. Seurannan avulla voidaan tunnistaa alueet, joilla vedenpinta nousee kriittiselle tasolle metsän kasvatuksen kannalta.

Hanketta toteuttavat yhteistyössä Tapio, Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus.

Hiili-Vespa-hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämä maankäyttösektorin Hiilestä kiinni – ilmastotoimenpidekokonaisuus. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta täällä.

Lisätietoja

Samuli Joensuu, vesiensuojelun johtava asiantuntija, Tapio, samuli.joensuu@tapio.fi, puh. +358 29 432 6015

Avainsanat

Kuvat

Kuva: Maija Kauppila, Tapio
Kuva: Maija Kauppila, Tapio
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tapio
Tapio
Maistraatinportti 4 A
00240 Helsinki

02 9432 6000https://tapio.fi

Tapio on metsän, luonnon ja paikkatiedon asiantuntija. Tarjoamme käytännön kokemukseen ja tutkimustietoon perustuvia asiantuntijapalveluita: luotettavaa tietoa, tehokkaita ratkaisuja sekä työvälineitä metsien kestävään hyödyntämiseen. Tapio jalkauttaa metsään ja luontoon liittyvää riippumatonta tietoa sekä toimintavaihtoehtoja metsänomistajien ja metsäammattilaisten käyttöön. Tapio kustantaa myös luontoaiheisia kirjoja. Tapio-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tapio Oy sekä tytäryhtiö Tapio Palvelut Oy.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tapio

Metsätuhot yleistyvät – Miten varautua riskeihin sääolosuhteiden muuttuessa?14.6.2022 07:12:02 EEST | Tiedote

Metsäntuntijat-podcastin 5. jaksossa Tapion metsänhoitotiimin vetäjä ja metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo, UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri ja Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski keskustelevat metsätuhoista ja miten metsänomistajat voivat parhaiten varautua niihin. Metsänhoidon suosituksiin päivitetään parhaillaan keinoja metsätuhoriskien hallintaan ja tuhojen ennaltaehkäisyyn. Työtä koordinoi Tapio; Liski ja Viiri osallistuvat siihen metsänhoidon suositusten johto- ja ohjausryhmän jäseninä.

EU:n tarjoama ”yhden koon malli” ei sovi Suomen metsiin – Metsäntuntijat-podcastissa keskustellaan EU:n vaikutuksista metsiemme käyttöön ja Suomen vaikuttamistyöstä2.6.2022 07:41:40 EEST | Tiedote

Mitä juuri nyt tulisi tietää EU:n vaikutuksista metsiemme käyttöön? Metsäntuntijat-podcastin 4. jaksossa Tapion johtava asiantuntija Kati Kontinen ja senior advisor Risto Päivinen saivat vieraakseen Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin ja Metsä Groupin yhteiskuntasuhdejohtaja Tomi Salon keskustelemaan EU:n lakialoitteiden ja strategiavalmisteluiden vaikutuksista Suomen metsätalouteen ja -teollisuuteen sekä suomalaisten tekemästä metsäpoliittisesta vaikuttamistyöstä EU:ssa.

Talousmetsä on koti monelle pölyttäjälle – Tuore opas nostaa esiin keinoja, joilla pölyttäjiä voidaan huomioida talousmetsien käsittelyssä1.6.2022 07:46:00 EEST | Tiedote

Pölyttäjät ovat välttämättömiä viljakasvien sadontuotannolle, luonnonkasvien lisääntymiselle, ekosysteemien toiminnalle ja luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Pölyttäjien määrän romahtaminen onkin viime vuosina huolestuttanut ympäri maailmaa. Suomessa pölyttäjille keskeisinä elinympäristöinä korostuvat maatalousympäristöjen lisäksi erilaiset metsäympäristöt, jotka peittävät valtaosan maastamme.

Suomalaisissa metsissä työskentelee paljon ulkomaisia kausityöntekijöitä – uusi perehdytysmateriaali edistää heidän työturvallisuuttaan ja ammattitaitoaan17.5.2022 08:05:22 EEST | Tiedote

Metsäalan kausityöntekijöitä tulee Suomeen runsaasti muun muassa Virosta ja Ukrainasta. Ulkomaisten työntekijöiden osuus on kasvanut viime vuosina ja tulee lisääntymään myös tulevaisuudessa. Perusasioiden opastaminen esimerkiksi työturvallisuudesta, suomalaisen metsänhoidon käytännöistä ja työelämän pelisäännöistä työntekijöiden tuntemalla kielellä on tärkeää työn laadun ja työturvallisuuden edistämiseksi. Tapio laatii metsäalan ulkomaisen työvoiman käyttöön perehdytysmateriaalin istutus- ja raivaussahatöihin yhteistyössä laajan toimijajoukon kanssa Metsämiesten säätiön rahoittamassa ja Metsäkoulutus ry:n tukemassa hankkeessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme