Historiallinen huippuhetki: Kolme kemian nobelistia juhlistaa 100-vuotiasta Suomalaisten Kemistien Seuraa

H-hetki ajoittuu 27.3. keskipäivään noin klo 11.15-12.30 aikaan, jolloin nobelistit, israelilainen Ada E. Yonath, skotlantilainen Sir J. Fraser Stoddart ja yhdysvaltalainen K. Barry Sharpless, pääsevät keskustelemaan päivänpolttavista kemian aiheista Kemian Päivillä ChemBioFinland -tapahtumassa. Tapahtuma on kaksipäiväinen 27-28.3.2019. Itse asiassa h-hetkiä on tarjolla kaksi. Keskipäivän paneelikeskustelun lisäksi iltapäivällä ovat nobelistien omat esitelmät. Niiden aiheet he ovat itse valinneet.

Nobelistipaneeli alkaa nobelistien esittäytymisellä. Kukin vuorollaan esittelee itse itsensä ja kertoo miten he alun perin kiinnostuivat kemiasta sekä miten heistä tuli tieteentekijöitä. Paneelin vetäjänä toimii professori Ari Koskinen Aalto yliopistosta. Hänen esittämänsä kysymykset keskustelijoille liittyvät mm. genetiikkaan, nanoteknologiaan sekä robotiikkaan ja näiden rooleihin tulevaisuudessa.

Kemiaa koko vuoden

Suomalaisten Kemistien Seura on panostanut toden teolla juhlavuoteensa. Sitä varten on rakennettu kemia100.fi-sivusto. Sinne on koottu paljon materiaalia suomalaisesta kemian tietotaidosta sekä kemististeistä.

Sivustolla on myös tapahtumakalenteri, josta käy ilmi, että tapahtumia on juhlavuoden jokaisena kuukautena. Kemistien Seura tekee yhteistyötä Esimerkiksi Kevätpörriäisen kanssa. Seura on esillä myös Pori-Jazzeilla, Heurekassa ja opiskelijoiden verkostoitumistapahtumassakin. Tilaisuuksissa on kyse nimenomaan kemiasta. Ajatus on, että eri tapahtumissa kansantajuistetaan kemian arjen sovelluksia huumorilla ja rennolla asenteella.

Harva tulee ajatelleeksi, että kemiaa on lähes kaikkialla. Nykyihminen ei nauttisi monistakaan asioista ilman kemian innovaatioita. Jos niitä ei olisi, ei olisi jääkaappia, väriaineita, xylitolia tai AIV-rehua. Rehunsäilytysmenetelmän keksi kemisti Artturi Ilmari Virtanen 1945. Hän sai siitä hyvästä kemian Nobelin palkinnon ja on edelleen ainut suomalainen kemian nobelisti.

Kemian Seura haluaa erityisesti panostaa nuoriin. Nuorille luonto, ympäristö ja kiertotalous ovat sydämenasioita.
- Nuoret ovat positiivisella tavalla ehdottomia ja he haluavat tehdä merkityksellisiä asioita. Kemia tarjoaa siihen mahdollisuuden, koska kemian sovellukset tarjoavat ratkaisun esimerkiksi moniin ympäristöongelmiin, tietää Karrus.

Tämän takia Kemian Seura on valjastanut huippuaivot nobelistien muodossa kertomaan tulevalle sukupolvelle, että kemian opiskelu on hyödyllistä. Tosin sen on moni lapsi ja nuori todennut kesäisin tiedeleireillä. Niissä tehdään kemian ilmiötä ja asioita tutuksi. Kemianleirit ovat huippusuosittuja.

Huikeita aiheita

- Kolme kemian alan nobelistia ei ole koskaan ollut Suomessa samassa tilaisuudessa minun urani aikana. Nyt on. Olemme kutsuneet heidät Suomeen sadan toimintavuotemme kunniaksi, iloitsee Heleena Karrus. Hän on Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja, itsekin kemisti.

Kemian Päivillä Helsingin Messukeskuksessa on 27.-28.3.2019 on esillä paljon mielenkiintoisia aiheita kuten kiertotalous, ympäristökemia, elintarvikekemia, energia, kemian opetus, analytiikka, radiolääkeainekemia, laskennallinen kemia ja turvallisuus. Näihin kaikkiin asioihin kemialla on tarjota lisäarvoa, usein ongelmanratkaisun muodossa.

Toinen Kemian Päivien h-hetki on nobelistien omat esitelmät, joita on tarjolla 27.3. klo 14-17 välisenä aikana.

Yhdysvaltalainen K. Barry Sharpless maalaa visiota seuraavasta sadasta vuodesta. Israelilainen Ada E. Yonath puolestaan puhuu menneisyyden ja lähitulevaisuuden yhteydestä. Moottoreiden historiaa valaisee seikkaperäisesti skotlantilainen Sir J. Fraser Stoddart.