Historia on keskuudessamme läsnä merkityksenantoina – tabuina, traumoina, myytteinä ja suurina kertomuksina, joille vetoavimmat poliittiset argumentit rakentuvat.

Historiapolitiikka puolestaan on huomion kiinnittämistä siihen, miten menneisyyden tapahtumien tulkinta jatkuvasti elää ja vaikuttaa niin tämän päivän näkökulmiin kuin tulevaisuuden odotuksiin. 

Juuri ilmestyneen uutuuskirjan nimi Sandarmohista Skolkovoon – Historiapolitiikan pitkä varjo nostaa huomion keskipisteeseen kaksi ääripäätä. Sandarmoh viittaa historian tabuihin ja traumoihin, joukkoteloituspaikkaan, jonka tapahtumien kriittinen tutkimus ei vieläkään ole vaaratonta.  Skolkovo on esimerkki tieteen, uuden teknologian ja yritystoiminnan yhteistyön suuresta lupauksesta. ”Sillä luodaan menestyvän suurvallan tunnusmerkkejä sekä omille kansalaisille että ulospäin” täsmentää Markku Kangaspuro kirjan johdannossa.

Artikkelien kokoavana yhteisenä nimittäjänä on Venäjän historia ja sen käyttö politiikassa. Tutkijapuheenvuorot käsittelevät aluetutkimukseen tarvittavaa uutta paradigmaa, kysymystä Venäjän uhasta lännelle, Ukrainaa, mielenosoitusten symboliikkaa, internetiä, meritokratiaa ja menestyksen ehtoja, kollektiivista turvallisuutta, rankaisemisen historiaa, kylmän sodan muuttuvaa kuvaa, konseptualismia ja suomalaisen sovettikirjailijan karua kohtaloa. Ja paljon muuta.

Yhteensä 19 tuoretta artikkelia kaksoisvalottavat historian ja nykypäivän, sillä toista ei ole ilman toista. Kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa kysyy Mitä on tehtävä? Ja Mitä on tekeillä? Toinen osa puolestaan kääntää esiin Historian pitkän varjon. Yhdessä puheenvuorot esittelevät ja puolustavat kriittistä, monitieteistä ja keskustelevaa näkökulmaa tämän päivän aluetutkimuksen ja sen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden haasteisiin.

Kirjoittajat ovat tiedeyhteisössä toimivia alansa senioritutkijoita, joiden artikkelit esittelevät suomalaisen ja kansainvälisen Venäjä-tutkimuksen tulosten kirjoa. Kirjan avaa Kaarina Aitamurron ja Jussi Lassilan tekemä Aleksanteri-instituutin johtajan, historiapolitiikkaan erikoistuneen Markku Kangaspuron haastattelu.

Kirja on myös tutkijayhteisön muistutus tutkitun tiedon merkityksestä demokraattiselle keskustelulle ja päätöksenteolle.

”Tarvitaan riittävä kriittinen massa tutkijoita keskustelemaan ja olemaan rakentavalla tavalla erimielisiä. Venäjä on meille niin tärkeä, että luotan Suomesta löytyvän viisautta panostaa riittävästi alan tutkimukseen. Tutkijayhteisön ja kysymyksen ymmärtävien päättäjien pitäisi kuitenkin nostaa asia keskusteluun. Itsestään se ei tapahdu.” jatkaa Markku Kangaspuro.

Artikkelien kirjoittajat: Markku Kivinen, Richard Sakwa, Dieter Segert, Olga Malinova, Vladimir Gelman, Saara Ratilainen, Katja Lehtisaari, Jouko Nikula, Vesa Oittinen, Elina Kahla, Larisa Kangaspuro, Anna-Liisa Heusala, Tatiana Zhurzhenko, Sanna Turoma, Aappo Kähönen, Sari Autio-Sarasmo, Katalin Miklóssy, Tomi Huttunen ja Mika Pylsy, Mikko Ylikangas.

Lisätiedot:
Elina Kahla, Aleksanteri-instituutti
elina.kahla@helsinki.fi

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi