Huippupuhujat pohtivat ihmisen selviytymistä digitaalisessa murroksessa

Digitaalinen murros ja uudet teknologiat asettavat haasteita ihmisen voimavarojen riittävyydelle. Oulun yliopiston monitieteisessä GenZ-hankkeessa tutkitaan ja ennakoidaan tulevia haasteita ja pyritään lisäämään ihmisten kykyä selviytyä niistä. GenZ-tapahtumassa alan huippututkijat pohtivat digitalisaatiota ihmisen näkökulmasta.
Pääpuhujina seminaarissa ovat professori, kirjailija Elizabeth Stokoe, tekoälytutkija, professori Timo Honkela ja tulevaisuustutkija, taiteen tohtori Sam Inkinen.
Professori Elizabeth Stokoe on brittiläinen vuorovaikutuksen tutkija Loughborough’n yliopistosta. Hän käyttää keskusteluanalyysimenetelmää erilaisten työyhteisöjen keskustelukäytänteiden tutkimuksessa. Stokoe on kehittänyt ns. CARM-metodin (Conversation Analytic Role-play Method), jonka avulla kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitoja voidaan kehittää. Hän on kouluttanut muun muassa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, poliiseja, juristeja ja kaupallisen alan toimijoita. Stokoe on kirjoittanut yli 120 tieteellistä artikkelia ja kirjaa ja hän on intohimoinen tiedeviestijä. Hänen tuorein teoksensa Talk: The Science of Conversation julkaistiin viime vuonna.
Professori Timo Honkela toimii digitaalisten aineistojen tutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa ja Kansalliskirjaston Digitointikeskuksessa Mikkelissä. Hän on ihmisläheisen tietojenkäsittelyn osaaja, joka haluaa selvittää kielen, mielen ja yhteiskunnan peruskysymyksiä. Vuonna 2017 Honkela julkaisi kirjan Rauhankone, joka sisältää Honkelan ajatuksia tekoälyn ja koneoppimisen valjastamisesta tuottamaan hyvää ihmisille.
Taiteen tohtori Sam Inkinen tunnetaan visionaarisena ja poleemisena ajattelijana sekä innostavana puhujana, jonka keskeinen pyrkimys on akateemisen teorian kytkeminen elävään elämään ja käytäntöön. Inkinen käsitteli väitöskirjassaan 1999 muun muassa informaatioyhteiskuntaan, globalisaatioon, hypertekstuaalisuuteen ja elektroniseen estetiikkaan liittyviä teemoja. Inkinen on tuottoisa kirjoittaja, jonka tuotanto keskittyy pitkälti tulevaisuusaiheisiin.
Seminaari pidetään Linnanmaalla salissa L2 (ovi 2T, Erkki Koiso-Kanttilan katu 1) klo 12–16 ja se on suunnattu kaikille digitaalisesta tulevaisuudesta kiinnostuneille. Tapahtuma on englanninkielinen.
Puhujien haastattelu on mahdollista ennen seminaaria. Haastatteluista voi sopia etukäteen koordinaattori Lotta Haukipuron kanssa p. 044 0661683.
GenZ on Suomen Akatemian rahoittama (2018–2022) Oulun yliopiston strateginen profilointiteema. GenZ-hankkeen tavoitteena on vastata haasteisiin, joita uusien teknologioiden kehittyminen ihmisille tuo. GenZ pyrkii vahvistamaan maailmanluokan monitieteisen tutkimuksen kautta inhimillisiä voimavaroja, ennakoimaan tulevia haasteita ja lisäämään ihmisten kykyä selviytyä niistä. Hankkeessa luodaan pohjaa ihmistieteiden ja teknisten tieteiden tutkimusyhteistyölle ja vahvistetaan ihmislähtöistä digitaalista tulevaisuutta.
GenZ-hankkeessa on mukana viisi tiedekuntaa Oulun yliopistosta: humanistinen tiedekunta, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, kasvatustieteiden tiedekunta, luonnontieteiden tiedekunta sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta. Hankkeen johtajana toimii professori Pentti Haddington humanistisesta tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
professori Pentti Haddington, pentti.haddington@oulu.fi, p. 0294 483285
Anna-Maria HietapeltoViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet ja taloustiede.
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Perhetaustalla vahva yhteys yritysjohtajien talousrikoksiin7.1.2026 07:48:00 EET | Tiedote
Yrityksen ylimmän johdon taipumus talousrikoksiin on vahvasti yhteydessä vanhempien, puolison sekä nuoruusajan kasvuympäristön talousrikostaustaan, osoittaa Oulun yliopistossa tehty laajoihin rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus.
Pallaksen Matorovansuon soiden ennallistamisalue UNESCO-verkostoon – Vesitutkimus ja luontopohjaiset ilmastoratkaisut nousevat kansainväliseksi ennallistamisen malliksi7.1.2026 06:34:00 EET | Tiedote
Unesco on nimennyt Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tuntumassa olevan Matorovansuon tutkimusalueen kansainväliseen Ecohydrology Demonstration Site -verkostoon. Valinta nostaa suomalaisen vesi-, suo- ja ilmastotutkimuksen johtavaksi esimerkiksi ratkaisukeskeisestä tutkimuksesta, jolla etsitään keinoja ympäristön ja yhteiskunnallisiin haasteisiin.
Syksyn englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin haetaan 21.1. mennessä5.1.2026 05:55:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistolla on yli 25 kansainvälistä englanninkielistä tutkinto-ohjelmaa kevään 2026 ensimmäisessä yhteishaussa, joka alkaa 7.1. Näistä neljä valmistaa kandidaatin ja maisterin tutkintoon ja loput ovat kaksivuotisia maisteriohjelmia. Aloituspaikkoja on kaikkiaan 825.
Uudessa Lihavuustutkijat-podcastissa keskustellaan paljon muustakin kuin painosta4.1.2026 06:45:00 EET | Tiedote
Lihavuus, sen hoitomuodot ja aiheeseen liittyvä keskustelukulttuuri ovat olleet viime vuosina vahvasti esillä julkisuudessa. Vaikka kiinnostus on suurta, keskustelu voi helposti painottua kielteisiin näkökulmiin ja väärinkäsityksiin. Tätä haluavat muuttaa tutkijatohtorit Juulia Lautaoja-Kivipelto (Oulun yliopisto) ja Johanna Matilainen (Helsingin yliopisto), jotka lanseeraavat uuden Lihavuustutkijat-podcastin.
Tutkijat: Suomen vesihuolto putkirempan edessä – putkien pettäessä esiin nousevat korjausvelka, turvallisuus ja kuntatalous29.12.2025 06:35:00 EET | Tiedote
Päivitetty vesihuoltolaki astuu voimaan 1.1.2026, ja Oulun yliopiston asiantuntijat ovat haastateltavissa. Suomalainen hanavesi on yhä huippua, mutta vesihuolto ei ole itsestäänselvyys. Heikot kohdat astuvat valokeilaan, kun 1960–1970‑luvuilla rakennetut, yli 50 vuotta vanhat putkistot ja laitokset kaipaavat remonttia. Vesi- ja jätevesimaksuihin kohdistuu lähivuosina nousupaineita korjausvelan, ilmastonmuutoksen ja huoltovarmuuden turvaamisen takia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
