ELY-keskuksetELY-keskukset

Hulevesien laadun parantamiseen ja haitallisten aineiden poistamiseen lähes 1,6 miljoonaa euroa vesiensuojelun tehostamisohjelmasta

Jaa
Tulva kaupungissa. Kuva: Mikael Ahlfors, YM:n kuvapankki. Vapaa julkaistavaksi.
Tulva kaupungissa. Kuva: Mikael Ahlfors, YM:n kuvapankki. Vapaa julkaistavaksi.

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja ympäristöministeriö tiedottavat:

Vesiensuojelun tehostamisohjelma rahoittaa yhtätoista hulevesihanketta. Avustettavilla hankkeilla parannetaan hulevesien laatua ja poistetaan niiden sisältämiä haitallisia aineita. Haitallisia aineita päätyy vesistöön jäteveden puhdistamoista sekä hulevesistä eli kaupunkien rakennetuilta pinnoilta sulamis- ja sadevesien huuhtomana.

Hankkeissa muun muassa selvitetään hulevesien sisältämien haitallisten aineiden määriä ja päästölähteitä, kehitetään menetelmiä hulevesien laadun ja kuormituksen jatkuvatoimiseen seurantaan sekä kehitetään uusia hulevesien puhdistusmenetelmiä. Hankkeissa kerätään uutta tietoa tunnistettujen riskialueiden huleveden laadusta ja selvitetään vaarallisten aineiden poistomahdollisuuksia hulevesistä (muun muassa rakennus- ja purkutyömaat).Lisäksi hankkeissa kerätään tietoa ja lisätään ymmärrystä luonnonmukaisten hulevesirakenteiden toimivuudesta ja rakentamisen aikaisten hulevesien hallinnasta. Hankkeissa myös lisätään yleistä tietoisuutta vesien roskaantumisesta viestinnän keinoin.

Kaupunkien vesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen on yksi ympäristöministeriön koordinoiman vesiensuojelun tehostamisohjelman teemoista. Valtakunnallista avustushakua hallinnoi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Harkinnanvaraista avustusta haettiin 32 hankkeelle.

”Taajamien hulevesien haitta-aineisiin ja laatuun ei olla kiinnitetty yhtä paljon huomiota kuin muihin päästölähteisiin. Suurin osa suomalaisista asuu kuitenkin taajamissa ja puhtaat lähivedet täytyy turvata niissäkin. Uudet hankkeet lisäävät tietoa hulevesien laadusta ja ratkovat paikallisia haasteita”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Avustettavat hankkeet

(hankkeista on kerrottu tarkemmin liitteessä)

Hulevesien laatu ja kaivokohtainen suodatus (HuLaKaS)

Avustus: 233 012 euroa

Hakijat: Helsingin kaupunki, KYMP-toimiala, ympäristöpalvelut (yhteishanke: Lahden kaupunki, Wateco Oy, Aalto yliopisto)

Hula - Hulevesien laadullinen hallinta ja haitallisten aineiden monitorointi

Avustus: 132 996 euroa

Hakija: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy

Mahanpuruja muovista -kaivonkansikampanja

Avustus: 74 564 euroa

Hakija: Pidä Saaristo Siistinä ry

Työkaluja työmaavesien laadunhallintaan

Avustus: 171 381 euroa

Hakijat: Turun ammattikorkeakoulu Oy (yhteishanke: Helsingin kaupunki)

Jyväskylän hulevesirakenteiden vaikuttavuus (HULVA - hanke)

Avustus: 76 600 euroa

Hakija: Jyväskylän kaupunki

Papinpellon hulevesikosteikon laadullisen hallinnan parantaminen Rauman kaupunkialueella

Avustus: 40 000 euroa

Hakija: Pyhäjärvi-instituuttisäätiö sr

Välimaan hulevesien pilottirakenteen toimivuuden seuranta

Avustus: 12 500 euroa

Hakija: Oulun kaupunki, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Vaarallisten haitta-aineiden hallinta rakennus- ja purkutyömaiden hulevesissä

Avustus: 81 998 euroa

Hakija: Laki ja Vesi Oy Turku

Hulevesien laadun hallinnan ja monitoroinnin kehittäminen (HuLa)

Avustus: 350 724 euroa

Hakijat: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy (yhteishanke: Itä-Suomen yliopisto UEF, BioSO4 Oy)

Hulevesijärjestelmien kasvillisuuden kyky pidättää haitallisia aineita ja jatkokäsittelyohjeistus

Avustus: 92 601 euroa

Hakija: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Huleveden hallinta kaupunkivaluma-aluelähtöisessä turvallisuussuunnittelussa (HULVATTU)

Avustus: 306 332 euroa

Hakijat: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy (yhteishanke: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY))

Vesiensuojelun tehostamisohjelma

Viisivuotisen (2019-2023) vesiensuojelun tehostamisohjelman avulla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinteiden päästöjä vesiin, kunnostetaan vesistöjä ja vahvistetaan asiantuntijoiden ja toimijoiden verkostoja, vähennetään kaupunkivesien haitallisten aineiden päätymistä kaupunkivesiin, saneerataan Itämeren ympäristölle vaarallisia hylkyjä sekä rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä.

Seuraavan haun painopisteenä viemäriylivuodot

Kaupunkien vesien hallinnan ja haitallisten aineiden vähentämisen teeman kolmas haku toteutunee syksyllä 2021. Haun painopisteenä on viemäriylivuodot. Hausta tullaan tiedottamaan erikseen myöhemmin haun sisällön tarkentuessa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Neuvotteleva virkamies Ari Kangas, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 340, etunimi.sukunimi@ym.fi

Rahoitusasiantuntija Esa Pekonen, Etelä-Savon ELY-keskus, puh. 0295 024 159, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Hankepäällikkö Anitta Sihvonen, Etelä-Savon ELY-keskus, puh. 0295 024 064, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuvat

Tulva kaupungissa. Kuva: Mikael Ahlfors, YM:n kuvapankki. Vapaa julkaistavaksi.
Tulva kaupungissa. Kuva: Mikael Ahlfors, YM:n kuvapankki. Vapaa julkaistavaksi.
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Kräftfiskesäsongen är snart här, är du redo?14.7.2021 09:14:49 EEST | Tiedote

För många finländare hör kräftfiske och kräftskivor till sommarens höjdpunkter och snart är den långa väntan över. Kräftfiskesäsongen inleds den 21 juli klockan 12 och pågår fram till den sista oktober. I synnerhet kvällar och nätter är bästa tiden för kräftfiske, men kräftorna traskar in i mjärdarna även dagtid. Kräftfiske är en kul upplevelse att dela tillsammans med vänner eller familjen. För familjens minsta är det ett oförglömligt äventyr att bege sig ut på en kräftfisketur i den mörknande sommarkvällen.

Ravustuskausi tulee, oletko valmis?14.7.2021 09:14:48 EEST | Tiedote

Monelle suomalaiselle ravustus ja ravuilla herkuttelu on kesän kohokohta. Nyt odotus palkitaan, sillä ravustuskausi käynnistyy heinäkuun 21. päivä kello 12 ja jatkuu lokakuun viimeiseen päivään. Etenkin ilta ja yö ovat parasta ravustusaikaa, mutta saksiniekka kävelee mertaan päivisinkin. Parhaimmillaan ravustus on hauskaa yhdessä tekemistä kavereiden tai perheen kanssa. Perheen pikkuväelle hämärän ajan ravustus on unohtumaton kokemus.

Vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta kartoitetaan pohjoisen Perämeren alueella8.7.2021 10:37:15 EEST | Tiedote

Heinä- ja elokuun aikana voi nähdä tavallista tarkkaavaisempia suppailijoita ja kahlaajia Perämeren rantavesissä. Kyse ei kuitenkaan ole hellettä karussa olevista lomailijoista, vaan pohjoisen meriluonnon kartoittajista. Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueilla toteutetaan vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointeja osana VELMU2 -ohjelmaa, jossa tavoitteena on lisätä tietoa pohjoisen Perämeren huonommin tunnettujen rannikkoalueiden lajistosta, luontotyypeistä ja lajien muodostamista yhteisöistä. Alueella liikkuvat myös SeaCOMBO-hankkeen kartoittajat.

Tarjolla tietoa vesikasvien ja rantojen hoidosta sekä vinkkejä niittoihin (Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo)7.7.2021 13:51:16 EEST | Tiedote

Vesikasvit ja rantojen hoito Järvi-Suomessa -webinaarin tallenteet ovat nyt tarjolla. Vesikasvit ovat merkittävä osa järviluontoa, joten ennen mökkirannan niittoa tulee poiston tarpeellisuus punnita. Vesistöstä poistetun kasvimassan hyötykäyttö on kasvussa, ja kasvimassa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanparannusaineena peltoviljelyssä.

Peltojen kipsikäsittelyn hakuaika jatkuu 31.7. saakka – kevään tukihaku toi käsittelyyn yli 7000 hehtaaria (Varsinais-Suomi, Satakunta)2.7.2021 09:54:23 EEST | Tiedote

Noin 270 varsinaisuomalaista viljelijää haki kipsinlevitystä yhteensä 7000 peltohehtaarille 25.6. päättyneessä kipsihaussa. Hakuun vaikuttivat poikkeuksellisen runsaat kevätsateet, jotka viivästyttivät kylvöjä. Hakuaikaa jatketaankin viljelijöiden toiveesta 31.7.2021 saakka. Eniten kipsikäsiteltäviä hehtaareja tuli Salosta (1178 ha) ja huomattavasti pienemmästä Pöytyän kunnasta (1134 ha). Suhteessa kipsinlevitykseen soveltuvaan peltoalaan nähden eniten kipsikäsiteltäviä hehtaareja tuli Oripäästä 10,2 % (184 ha). Kuntakohtaiset tiedot löytyvät liitteenä olevista kuvista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme