Huoli vaativien vammaispalvelujen purkamisesta vaihtui toiveikkuuteen

Suuret ylimaakunnalliset kuntayhtymät ovat kantaneet huolta vaativampien ja ruotsinkielisten kehitysvammapalveluiden tuottamisesta tulevaisuudessa. Erityispalvelujen jakaminen eri hyvinvointialueille voisi vaarantaa erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluketjun, integraation sekä palvelujen että moniammatillisen erityisosaamisen turvaamisen. Erityisosaamista vaativat palvelut on toteutettu nyt keskitettynä palveluna.

Nyt hallintovaliokunta on  sote-lausunnossaan (27.4.2021) esittänyt sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että se arvioisi vielä erityispalvelujen tilannetta uudelleen. Lausunnossa on nostettu esille erityisosaamisen varmistaminen ja mahdollisuus järjestää vaativampia erityispalveluita pysyvämmältä pohjalta.  

Tällä hetkellä vaativimpia erityispalveluja tuotetaan ylimaakunnallisissa kuntayhtymissä valtakunnallisesti. Tällaisia toimijoita ovat Etevan, Vaalijalan ja Kårkullan kuntayhtymät. Kuntayhtymien tarjoamat palvelut muuttuvat merkittävästi tai häviävät, kun uusi sote-laki astuu voimaan 2023. Nämä kuntayhtymät haluavat turvata nykyiset palvelut. Kuntayhtymät esittävät, että sote-lakiluonnokseen kirjataan näiden toimijoiden ylimaakunnallisuus sekä vaativampien ja ruotsinkielisten palveluiden osalta keskittämisasetus.

–Erityispalveluiden kehittäminen edellyttää pysyviä ratkaisuja. Neuvotteluihin perustuva malli ei ole kestävä asiakkaille tai osaajille, sanovat Vaalijalan ja Eteva kuntayhtymien johtajat Ilkka Jokinen ja Marika Metsähonkala.

Samoja toiveita on Kårkullassa, jossa asiakkaat ovat ruotsinkielisiä.

–Jos nämä palvelut sote-lain voimaantultua hajautuvat hyvinvointialueille, eivät kaksikieliset asiantuntijat riitä kahdeksalle alueelle. Riskinä on, että asiakas ei saa palveluja enää omalla kielellään. Nyt keskittämisen kautta resurssit ovat riittäneet ja tämä on ollut myös taloudellisista syistä järkevää, vt kuntayhtymäjohtaja Susanne Karlsson sanoo.

Liitteessä hallintovaliokunnan sote-lausunto.