Huoltovarmuuskeskuksen Pia Oesch: Puun energiakäyttöä ei tule vaarantaa - energiaomavaraisuutta vahvistettava
-Ei pidä sortua viherpesuun luottamalla biopohjaiseen tuontienergiaan, kun emme tiedä mistä se on korjattu, miten kestävää se on ja minkälaiset logistiikkakustannukset siitä seuraavat. Meillä on parhaat edellytykset turvata energian omavaraisuus tässä tilanteessa kotimaisella puulla. Myös kotimaisella turpeella on lähivuosina iso merkitys energian kokonaiskäytössä, muistuttaa Oesch.
Euroopan parlamentin hyväksymän direktiivin mukaan metsäenergian käytölle esitetään kattoa vuosien 2017-2022 käyttötasoon. Yli menevää käyttöä ei laskettaisi enää uusiutuvaksi energiaksi, minkä seurauksena puuenergiaa kohdeltaisiin eri tavoin kuin esimerkiksi aurinko- tai tuulivoimaa. Tämän pelätään vähentävän bioenergian käyttöön perustuvia kaukolämmön tuotantoon tehtäviä investointeja ja hidastavan uusituvan energian käytön kasvua. Energiapuun käytön rajoituksia Oesch pitää huoltovarmuuden näkökulmasta katsoen pelottavana aikana, jolloin Venäjän sodan seurauksena energiaomavaraisuuden merkitys on kasvanut.
- Kestävyyden, kilpailukyvyn ja ilmastomuutoksenkin kannalta näissä asioissa tulisi olla kansallista liikkumavaraa, koska kaikissa maissa puun energiakäyttö ei ole samanlaista. Meillä metsäisenä maana puun energiakäyttö pitää jo huoltovarmuuden kannalta katsoen turvata, eikä komission tavoite meille sellaisenaan sovi.
Energiapuun saanti markkinoille turvattava
Kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmän Kemera- tuen merkitys on energiapuun korjuun kannalta Oeschin mukaan suuri. - Se kannustaa työvaltaisten harvennushakkuiden tekoon ja energiapuun saantiin markkinoille. Energiayhtiöt eivät ole kilpailemassa metsäteollisuuden kanssa ainespuusta, vaan se haluaa pieniläpimittaista energiapuuta, hakkuutähdettä ja teollisuuden sivuvirtoja kuten kuorta ja purua.
-Me olemme rakentaneet Suomeen fiksun järjestelmän, missä puu tulee kokonaan jalostukseen tai energiakäyttöön. Metsäteollisuus hyödyntää itse ylimääräiset sivutuotteet energiantuotantoon. Esimerkiksi Äänekosken biotuotetehdas on myös iso sähköntuottaja.
Oesch muistuttaa energiapuun toimitusketjun turvaamisesta. -Kun puun osuus on lähes kolmanneksen energian kokonaiskäytöstä, täytyy varmistaa puun toimitusketjun toimivuus. Me olemme kokeneet senkin, että kun teollisuuden sivutuotteita ei tullut energiatuotantoon tarpeeksi, piti ottaa turve korvaavaksi polttoaineeksi.
Energiapuulle hajautettu terminaaliverkosto viljavarastojen tapaan
Venäjän sodan myötä olemme uudessa tilanteessa, jossa energiapuun saatavuutta on Oeschin mukaan mietittävä myös huoltovarmuuden kannalta. - Yksi vaihtoehto on kattavan puun terminaaliverkoston rakentaminen hajautetusti eri puolille maata. Se toimisi kuten viljavarastot, joissa olisi energiapuun käytön puskuria ja joissa raaka-aine kiertäisi viljan tavoin.
-Huoltovarmuuskeskus voisi olla pitkäaikainen vuokralainen näissä terminaaleissa, jolloin terminaaliyrittäjän riskit pienenisivät vuokratulon myötä. Yrittäjä huolehtisi siitä, että puuvarasto kiertäisi, mutta huoltovarmuuden turvaamiseksi olisi tietty puskuri aina käytettävissä. Terminaalimalli olisi nopeasti pilotoitavissa ja sitä voi monistaa, kun saa konseptin toimimaan.
Huoltovarmuuskeskuksessa on pohdittu myös ajatusta eräänlaisesta huoltovarmuusmetsästä, joka voisi olla esimerkiksi Metsähallituksen ja Huoltovarmuuskeskuksen sopimuksellinen toimintatapa. Muiden valtion varmuusvarmuusvarastojen kaltaisesti valtioneuvosto voisi päättää huoltovarmuusmetsien käytöstä, ja puun otosta energiakäyttöön vakavissa häiriötilanteissa.
- Olennaista on, että nyt on aika miettiä energiapuun saannin ja sen toimitusketjun toimivuutta kaikissa oloissa, sanoo Oesch.
Puun energiakäytölle ei pidä asettaa kategorisia kieltoja
Nyt on keskustelussa syntynyt sellainen kuva, että kaikki puun polttaminen on pahasta. - Kun puu on meillä Suomessa keskeisin uusiutuva luonnonvara, ei pitäisi mennä kategorisiin kieltoihin, koska niiden myötä energiahuollon huoltovarmuutemme kärsii todella paljon. Pelkään, että tulevaisuudessa puu tulee päästökaupan piiriin, millä voi olla samanlaisia seuraamuksia.
-Meillä on puun energiakäytössä paras osaaminen, käytämme sitä vastuullisesti ja kestävästi. Jos puun energiakäyttöä rajoitetaan voimakkaasti, sopii kysyä mitkä Suomen vaihtoehdot ovat energian huoltovarmuuden näkökulmasta katsoen.
-Kun tuulivoiman osuus sähköntuotannossa on kasvanut 4000 megawattiin, on oltava varmuus sen kapasiteetin korvaamiseen tuulettomana pakkaspäivänä. Kun itätuonti on loppunut, me olemme läntisten energiamarkkinoiden pussin perällä. Vaihtoehdot ovat todella vähissä.
-Fossiiliset pysyvät vielä kauan aikaa globaalisti käytetyimpänä energialähteenä. Pienten päästöttömien ydinvoimalaitosten teknologia ei ole vielä valmis ja paljon puhutun geotermisen lämmön porakaivojen on havaittu kylmenevän käytössä. Joten puun energiakäytöllä tulee jatkossakin olemaan erittäin suuri merkitys Suomen huoltovarmuuden turvaajana, muistuttaa Oesch.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Pia Oesch, pia.oesch@nesa.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Tutkimusjohtaja Taija Hämäläinen: Fossiilisten vaihtoehdot löytyvät puusta10.9.2025 09:31:04 EEST | Artikkeli
Suomi on uusiutuvien tuotteiden kehityksen eturintamassa Metsäteollisuuden prosessien sivuvirroissa syntyvistä ligniinistä ja biogeenisestä hiilidioksidista voi LUT yliopiston tutkimusjohtajan Taija Hämäläisen mukaan syntyä uusia teollisuudenaloja, jotka vähentävät riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista. –Maapallon ongelmien kuten ilmastomuutoksen ratkaisemiseen tarvitaan teknologiahyppyjä ja poikkitieteellistä yhteistyötä. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen ja kiertotalouden edistäminen edellyttävät täysin uusia ratkaisuja. Uusien tuotteiden kehittäminen ei tapahdu Hämäläisen mukaan hetkessä. –Isossa mittakaavassa markkinoille pääsy vie helposti yli kymmenen vuotta, vaikka pienempiä sovelluksia nähdään jo aiemmin. –Suomi on tässä kehityksessä etulinjassa. Metsäteollisuuden vahva pohja ja tutkimuslaitosten aktiivisuus ovat tehneet Suomesta suunnannäyttäjän. Jo nyt Suomessa toimii pilottihankkeita, kuten Metsä Groupin Raumalle rakentama laitos, jossa biogeenistä hiilidioksidia o
Metsäkeskuksen Pekka Pennanen: Kaavoitusta ei tule käyttää metsäsuojelun välineenä1.9.2025 13:16:19 EEST | Artikkeli
Suomen tiheimmin asutulla alueella Uudellamaalla metsätaloutta haastavat väestönkasvu, infrarakentaminen, uusiutuvan energian hankkeet ja siirtoverkkojen laajennus. Arvioiden mukaan alueella menetetään vuosittain noin 1 000 hehtaaria metsämaata muuhun käyttöön. Nämä menetykset ovat usein pysyviä, koska rakentamisen alle jäänyt metsä ei palaudu metsätalouskäyttöön. –Metsätalouden ja muun maankäytön yhteensovittaminen on yhä monimutkaisempaa, kun kaavoituksessa on otettava huomioon samanaikaisesti asumisen, liikenteen, energiantuotannon, luonnonsuojelun ja virkistyskäytön tarpeet. Tämä aiheuttaa väistämättä ristiriitoja eri intressiryhmien välillä, sanoo elinkeinopäällikkö Pekka Pennanen Metsäkeskuksesta. Metsien suojeluun kannustetaan Pennasen mukaan vapaaehtoisuuden kautta. –Metsäkeskuksen linja on, että suojelutoimet perustuvat vapaaehtoisuuteen, eivätkä kaavat ole ensisijainen suojelun väline. Tavoitteena on, että metsänomistajalle korvataan taloudellinen menetys, mikä tukee myös oma
Ovatko metsänomistajaperheet valmiita sukupolvenvaihdokseen21.8.2025 09:30:56 EEST | Artikkeli
Opas metsänomistajaperheiden metsäkeskusteluun Yksi Metsämuseo Luston merkittävimmistä viimeaikaisista yhteiskunnallisista avauksista liittyy metsänomistajien sukupolvenvaihdokseen. – Olemme yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa toteuttaneet hankkeen, missä kannustetaan perheitä puhumaan suvun metsistä, niiden merkityksestä, arvosta ja tulevaisuudesta, sanoo toimitusjohtaja Niina Uronen. – Haluamme nostaa esiin metsäomistuksen ylisukupolvisuutta. Se muistuttaa, että jos metsään ei sitouduta tai siitä ei osata keskustella, omaisuus voi päätyä myyntiin ja kadottaa suvun yhteyden metsään. Tämä ei ole vain taloudellinen, vaan myös kulttuurinen ja ekologinen menetys, muistuttaa Uronen. Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorvan johdolla on kehitetty keskustelumenetelmä, jonka avulla metsänomistajuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan käsitellä avoimesti. Keskustelulla haetaan vastauksia kysymyksiin, mitä metsä merkitsee yksilölle, suvulle, yhteisölle tai Suomelle. – Vaikka metsät edelleen siirt
Stora Enson Antto Kauhanen: Suomi putoamassa puurakentamisen kasvavasta valtavirrasta Euroopassa13.8.2025 10:47:20 EEST | Artikkeli
Laki rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvoista jäi torsoksi Stora Enson yhtiön Wood Products -liiketoiminnan kehityspäällikkö Antto Kauhasen mukaan Suomesta puuttuu kunnianhimo puurakentamisen edistämisessä, vaikka samaan aikaan puurakentaminen on kokenut kansainvälisesti renessanssin. – Puurakentaminen on siirtynyt Keski-Euroopassa marginaalista kohti rakentamisen valtavirtaa. Ranska on määrätietoisesti ohjannut regulaatiolla rakentamista vähähiilisyyden suuntaan. Tanska on asettanut kunnianhimoisimmat päästörajat koko rakentamisalalle. Suomessa vastaavaa kunnianhimoa ei ole vielä nähty, me on pudottu siinä tasossa kakkosliigaan. Kauhasen mukaan yhteiskunnan käytännön toimet puurakentamisen edistämiseksi ovat jääneet vaatimattomiksi. – Lainsäädännön tuore ilmastosääntely on jäänyt torsoksi, kun hiilirajat asetettiin tasolle, joka ei pakota muuttamaan nykykäytäntöjä. Tämän seurauksena puurakentaminen ei saa tarvittavaa sysäystä kohti valtavirtaa. –Yksi puun merkittävimmistä vahvuuksi
Seppo Vuokko: Metsäkeskustelussa vallalla yhden totuuden ääni6.8.2025 10:40:43 EEST | Artikkeli
Monen vuosikymmenen uran tunnettuna kasvitieteilijänä tehnyt Seppo Vuokko kokee joutuneensa toisinajattelijan rooliin, jota ei koe omakseen. – Minut on julkisesti siirretty ympäristökeskustelun marginaaliin, kun esitän mediassa valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä. Ympäristökeskustelua hallitsee yksi totuus, aivan kuten 1970-luvun vasemmistolaisesti värittyneessä yhteiskunnassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme