Huoltovarmuuskeskuksen Pia Oesch: Puun energiakäyttöä ei tule vaarantaa - energiaomavaraisuutta vahvistettava
-Ei pidä sortua viherpesuun luottamalla biopohjaiseen tuontienergiaan, kun emme tiedä mistä se on korjattu, miten kestävää se on ja minkälaiset logistiikkakustannukset siitä seuraavat. Meillä on parhaat edellytykset turvata energian omavaraisuus tässä tilanteessa kotimaisella puulla. Myös kotimaisella turpeella on lähivuosina iso merkitys energian kokonaiskäytössä, muistuttaa Oesch.
Euroopan parlamentin hyväksymän direktiivin mukaan metsäenergian käytölle esitetään kattoa vuosien 2017-2022 käyttötasoon. Yli menevää käyttöä ei laskettaisi enää uusiutuvaksi energiaksi, minkä seurauksena puuenergiaa kohdeltaisiin eri tavoin kuin esimerkiksi aurinko- tai tuulivoimaa. Tämän pelätään vähentävän bioenergian käyttöön perustuvia kaukolämmön tuotantoon tehtäviä investointeja ja hidastavan uusituvan energian käytön kasvua. Energiapuun käytön rajoituksia Oesch pitää huoltovarmuuden näkökulmasta katsoen pelottavana aikana, jolloin Venäjän sodan seurauksena energiaomavaraisuuden merkitys on kasvanut.
- Kestävyyden, kilpailukyvyn ja ilmastomuutoksenkin kannalta näissä asioissa tulisi olla kansallista liikkumavaraa, koska kaikissa maissa puun energiakäyttö ei ole samanlaista. Meillä metsäisenä maana puun energiakäyttö pitää jo huoltovarmuuden kannalta katsoen turvata, eikä komission tavoite meille sellaisenaan sovi.
Energiapuun saanti markkinoille turvattava
Kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmän Kemera- tuen merkitys on energiapuun korjuun kannalta Oeschin mukaan suuri. - Se kannustaa työvaltaisten harvennushakkuiden tekoon ja energiapuun saantiin markkinoille. Energiayhtiöt eivät ole kilpailemassa metsäteollisuuden kanssa ainespuusta, vaan se haluaa pieniläpimittaista energiapuuta, hakkuutähdettä ja teollisuuden sivuvirtoja kuten kuorta ja purua.
-Me olemme rakentaneet Suomeen fiksun järjestelmän, missä puu tulee kokonaan jalostukseen tai energiakäyttöön. Metsäteollisuus hyödyntää itse ylimääräiset sivutuotteet energiantuotantoon. Esimerkiksi Äänekosken biotuotetehdas on myös iso sähköntuottaja.
Oesch muistuttaa energiapuun toimitusketjun turvaamisesta. -Kun puun osuus on lähes kolmanneksen energian kokonaiskäytöstä, täytyy varmistaa puun toimitusketjun toimivuus. Me olemme kokeneet senkin, että kun teollisuuden sivutuotteita ei tullut energiatuotantoon tarpeeksi, piti ottaa turve korvaavaksi polttoaineeksi.
Energiapuulle hajautettu terminaaliverkosto viljavarastojen tapaan
Venäjän sodan myötä olemme uudessa tilanteessa, jossa energiapuun saatavuutta on Oeschin mukaan mietittävä myös huoltovarmuuden kannalta. - Yksi vaihtoehto on kattavan puun terminaaliverkoston rakentaminen hajautetusti eri puolille maata. Se toimisi kuten viljavarastot, joissa olisi energiapuun käytön puskuria ja joissa raaka-aine kiertäisi viljan tavoin.
-Huoltovarmuuskeskus voisi olla pitkäaikainen vuokralainen näissä terminaaleissa, jolloin terminaaliyrittäjän riskit pienenisivät vuokratulon myötä. Yrittäjä huolehtisi siitä, että puuvarasto kiertäisi, mutta huoltovarmuuden turvaamiseksi olisi tietty puskuri aina käytettävissä. Terminaalimalli olisi nopeasti pilotoitavissa ja sitä voi monistaa, kun saa konseptin toimimaan.
Huoltovarmuuskeskuksessa on pohdittu myös ajatusta eräänlaisesta huoltovarmuusmetsästä, joka voisi olla esimerkiksi Metsähallituksen ja Huoltovarmuuskeskuksen sopimuksellinen toimintatapa. Muiden valtion varmuusvarmuusvarastojen kaltaisesti valtioneuvosto voisi päättää huoltovarmuusmetsien käytöstä, ja puun otosta energiakäyttöön vakavissa häiriötilanteissa.
- Olennaista on, että nyt on aika miettiä energiapuun saannin ja sen toimitusketjun toimivuutta kaikissa oloissa, sanoo Oesch.
Puun energiakäytölle ei pidä asettaa kategorisia kieltoja
Nyt on keskustelussa syntynyt sellainen kuva, että kaikki puun polttaminen on pahasta. - Kun puu on meillä Suomessa keskeisin uusiutuva luonnonvara, ei pitäisi mennä kategorisiin kieltoihin, koska niiden myötä energiahuollon huoltovarmuutemme kärsii todella paljon. Pelkään, että tulevaisuudessa puu tulee päästökaupan piiriin, millä voi olla samanlaisia seuraamuksia.
-Meillä on puun energiakäytössä paras osaaminen, käytämme sitä vastuullisesti ja kestävästi. Jos puun energiakäyttöä rajoitetaan voimakkaasti, sopii kysyä mitkä Suomen vaihtoehdot ovat energian huoltovarmuuden näkökulmasta katsoen.
-Kun tuulivoiman osuus sähköntuotannossa on kasvanut 4000 megawattiin, on oltava varmuus sen kapasiteetin korvaamiseen tuulettomana pakkaspäivänä. Kun itätuonti on loppunut, me olemme läntisten energiamarkkinoiden pussin perällä. Vaihtoehdot ovat todella vähissä.
-Fossiiliset pysyvät vielä kauan aikaa globaalisti käytetyimpänä energialähteenä. Pienten päästöttömien ydinvoimalaitosten teknologia ei ole vielä valmis ja paljon puhutun geotermisen lämmön porakaivojen on havaittu kylmenevän käytössä. Joten puun energiakäytöllä tulee jatkossakin olemaan erittäin suuri merkitys Suomen huoltovarmuuden turvaajana, muistuttaa Oesch.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Pia Oesch, pia.oesch@nesa.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi: Metsänieluihin nojaava ilmastopolitiikka epäonnistunut18.12.2025 11:26:36 EET | Artikkeli
Ilmastotavoitteiden realismia ei ole kyseenalaistettu Suomen ilmastotavoitteet on asetettu OP Pohjolan metsäpalvelupäällikön Petri Kortejärven mukaan hataralle tietopohjalle. – Tavoitteet eivät enää perustu tutkittuun tietoon, vaan politiikka ohjaa tiedettä, eikä päinvastoin. Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa on ymmärretty kapeasti, ja tästä seuraa sekä virheellisiä johtopäätöksiä että jopa ilmastonmuutoksen hillinnälle haitallista politiikkaa. – Maankäyttösektorin ilmastopoliittiset maalitolpat on asetettu hyvin kapealle. 2010- luvun alun tietopohjaan perustuva EU:n maankäyttösektoria koskeva tavoiteasetanta ei vastaa nykyistä tieteellistä ymmärrystä. Suomessa on tehty runsaasti tutkimusta siitä, miten näihin asetettuihin tavoitteisiin voitaisiin päästä, mutta itse tavoitteiden realismia ei ole kunnolla kyseenalaistettu. Lopputuloksena on politiikka, joka on ajanut itsensä nurkkaan. Metsiin kohdistuu Kortejärven mukaan valtava määrä ristiriitaisia odotuksia
Koskisen Oyj:n Jukka Pahta: Puurakentamisesta on tullut ikuinen lupaus11.12.2025 09:22:51 EET | Artikkeli
Lainsäädäntö ei edistä ilmastoystävällistä puurakentamista Kaksi vuosikymmentä sitten Suomessa käytettiin rakentamiseen viisi miljoonaa kuutiota puutavaraa ja nyt kaksi miljoonaa. – Pudotus on dramaattinen. Puuta käyttävä pientalorakentaminen on romahtanut 14 tuhannesta talosta kolmannekseen ja kerrostalorakentamisessa puun käytön osuus on edelleen vähäinen, sanoo Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta. –Sopii kysyä, miksi puurakentaminen ei Suomessa kasva, vaikka muualla Euroopassa se on jo valtavirtaa. Ruotsissa kerrostaloasuntojen puukäyttö on paikoitellen 20–30 prosentin luokkaa, kun se on meillä muutamaa prosentin tasolla. Itävallassa, Sveitsissä, Saksassa ja Baltian maissa puukerrostalorakentaminen on arkea. Esimerkiksi Tallinnassa uudet talot ovat hienoja hybridirakenteita, joita Suomessa ei juuri näy. Puutuoteteollisuuden tuotteita rakennus-, huonekalu- ja kuljetusvälineteollisuudelle valmistavan yrityksen toimitusjohtaja näkee Suomessa puurakentamisen esteenä rakenteellise
Metsä360 palkinnon voittanut Woodio tähtää vientiin3.12.2025 08:45:00 EET | Artikkeli
Euroopassa tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille Puukomposiitista valmistetuista design- kylpyhuonekalusteista tunnettu Woodio Oy voitti tämän vuoden Metsä360 palkinnon. Yrityksen kehittämä maailman ensimmäinen vedenkestävä puukomposiitti on yhdistelmä metsäteollisuuden sivuvirroista syntyvää puuhaketta ja hartsipohjaista sidosainetta. –Seuraava kehitysvaihe on se, että me lähdemme vahvasti kansainvälistymään. Meillä on Lahdessa uusi tehdas, kapasiteettia ja uskottavuutta lähteä vientimarkkinoille, sanoo Woodio Oy:n toimitusjohtaja Terja Koskenoja. Englanti, saksankielinen Eurooppa ja Benelux maat ovat Koskenojan mukaan ensisijaisia viennin kohdemaita. – Euroopassa on monia maita, jotka ovat edistyneitä viherrakentamisessa ja asettaneet tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille, mikä suosii puurakentamista. Uskomme, että meidän tuotteemme kulkevat käsi kädessä ekologisen rakentamisen kasvun kanssa. –Ekologisuuden ja pienen hiilijalanjäljen lisäksi tuotteen design ja esteettis
Johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi: Metsäsektorilta tarvitaan ratkaisuja uuteen aikaan26.11.2025 10:16:19 EET | Artikkeli
Lisää kansainvälisiä kumppanuuksia ja korkeampaa jalostusarvoa Suomalainen metsäsektori on käännekohdassa, jonka mittakaavaa ei ole vielä täysin ymmärretty, sanoo pitkän uran metsäsektorilla tehnyt johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi. –Muutos on ollut hidas ja on aika ryhtyä rakentamaan ratkaisuja, jotka vievät toimialaa uuteen aikaan – kuluttajamarkkinoille, kansainvälisiin kumppanuuksiin ja korkeamman jalostusarvon tuotteisiin. Koipijärven mukaan kyse ei ole syklistä, vaan pysyvästä muutoksesta. – Olen nähnyt metsäsektorilla kolmen vuosikymmen aikana monta sykliä, mutta nyt metsäsektori elää hetkessä, jossa vanhat menestystarinat eivät kanna. Paperin ja sellun varaan rakentunut volyymibisnes on ollut omassa ajassaan vahva ja sen varaan on rakennettu yhteiskuntaa, mutta nyt kestävä kasvu vaatii uutta kulttuuria synnyttämään menestystä. –Suomalainen metsäteollisuus kohtaa haasteita globaaleilla markkinoilla, koska se on yhä monimutkaisempi ja arvaamattomampi ja vaatii yhä laajempaa k
Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppi (emer.): Suomen ilmastotavoitteiden aikajänne liian lyhyt19.11.2025 08:24:02 EET | Artikkeli
Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppia (emer.) pidetään kansainvälisessä tiedeyhteisössä metsien ”hiilinielun löytäjänä”. Kauppi on osallistunut vuosikymmenen ajan hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC: n työskentelyyn. -Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista hiilinieluja kasvattamalla, jos fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu entiseen tapaan. Vaikka metsien hiilen nieluilla on merkitystä, niiden voima ei riitä, ellei ongelman ytimeen puututa. Maailman päästöt kohoavat edelleen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee ennätysvauhtia hiilen nieluista huolimatta. Kaupin mukaan metsäkeskustelu on politisoitunut ja kärsinyt polarisaatiosta. –Tutkimus on pirstoutunut, media yksinkertaistaa ja somessa haetaan klikkejä faktojen sijaan. Vaikka puusto tunnetaan hyvin, ymmärrys kokonaisuudesta hämärtyy, kun keskustelu kaventuu mielipiteiksi. Suomen metsien nielujen kehitys muutaman vuoden tähtäyksellä on saanut kotima
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme