Huoltovarmuuskeskuksen Pia Oesch: Puun energiakäyttöä ei tule vaarantaa - energiaomavaraisuutta vahvistettava
11.11.2022 09:20:00 EET | Audiomedia Oy | Artikkeli
-Ei pidä sortua viherpesuun luottamalla biopohjaiseen tuontienergiaan, kun emme tiedä mistä se on korjattu, miten kestävää se on ja minkälaiset logistiikkakustannukset siitä seuraavat. Meillä on parhaat edellytykset turvata energian omavaraisuus tässä tilanteessa kotimaisella puulla. Myös kotimaisella turpeella on lähivuosina iso merkitys energian kokonaiskäytössä, muistuttaa Oesch.
Euroopan parlamentin hyväksymän direktiivin mukaan metsäenergian käytölle esitetään kattoa vuosien 2017-2022 käyttötasoon. Yli menevää käyttöä ei laskettaisi enää uusiutuvaksi energiaksi, minkä seurauksena puuenergiaa kohdeltaisiin eri tavoin kuin esimerkiksi aurinko- tai tuulivoimaa. Tämän pelätään vähentävän bioenergian käyttöön perustuvia kaukolämmön tuotantoon tehtäviä investointeja ja hidastavan uusituvan energian käytön kasvua. Energiapuun käytön rajoituksia Oesch pitää huoltovarmuuden näkökulmasta katsoen pelottavana aikana, jolloin Venäjän sodan seurauksena energiaomavaraisuuden merkitys on kasvanut.
- Kestävyyden, kilpailukyvyn ja ilmastomuutoksenkin kannalta näissä asioissa tulisi olla kansallista liikkumavaraa, koska kaikissa maissa puun energiakäyttö ei ole samanlaista. Meillä metsäisenä maana puun energiakäyttö pitää jo huoltovarmuuden kannalta katsoen turvata, eikä komission tavoite meille sellaisenaan sovi.
Energiapuun saanti markkinoille turvattava
Kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmän Kemera- tuen merkitys on energiapuun korjuun kannalta Oeschin mukaan suuri. - Se kannustaa työvaltaisten harvennushakkuiden tekoon ja energiapuun saantiin markkinoille. Energiayhtiöt eivät ole kilpailemassa metsäteollisuuden kanssa ainespuusta, vaan se haluaa pieniläpimittaista energiapuuta, hakkuutähdettä ja teollisuuden sivuvirtoja kuten kuorta ja purua.
-Me olemme rakentaneet Suomeen fiksun järjestelmän, missä puu tulee kokonaan jalostukseen tai energiakäyttöön. Metsäteollisuus hyödyntää itse ylimääräiset sivutuotteet energiantuotantoon. Esimerkiksi Äänekosken biotuotetehdas on myös iso sähköntuottaja.
Oesch muistuttaa energiapuun toimitusketjun turvaamisesta. -Kun puun osuus on lähes kolmanneksen energian kokonaiskäytöstä, täytyy varmistaa puun toimitusketjun toimivuus. Me olemme kokeneet senkin, että kun teollisuuden sivutuotteita ei tullut energiatuotantoon tarpeeksi, piti ottaa turve korvaavaksi polttoaineeksi.
Energiapuulle hajautettu terminaaliverkosto viljavarastojen tapaan
Venäjän sodan myötä olemme uudessa tilanteessa, jossa energiapuun saatavuutta on Oeschin mukaan mietittävä myös huoltovarmuuden kannalta. - Yksi vaihtoehto on kattavan puun terminaaliverkoston rakentaminen hajautetusti eri puolille maata. Se toimisi kuten viljavarastot, joissa olisi energiapuun käytön puskuria ja joissa raaka-aine kiertäisi viljan tavoin.
-Huoltovarmuuskeskus voisi olla pitkäaikainen vuokralainen näissä terminaaleissa, jolloin terminaaliyrittäjän riskit pienenisivät vuokratulon myötä. Yrittäjä huolehtisi siitä, että puuvarasto kiertäisi, mutta huoltovarmuuden turvaamiseksi olisi tietty puskuri aina käytettävissä. Terminaalimalli olisi nopeasti pilotoitavissa ja sitä voi monistaa, kun saa konseptin toimimaan.
Huoltovarmuuskeskuksessa on pohdittu myös ajatusta eräänlaisesta huoltovarmuusmetsästä, joka voisi olla esimerkiksi Metsähallituksen ja Huoltovarmuuskeskuksen sopimuksellinen toimintatapa. Muiden valtion varmuusvarmuusvarastojen kaltaisesti valtioneuvosto voisi päättää huoltovarmuusmetsien käytöstä, ja puun otosta energiakäyttöön vakavissa häiriötilanteissa.
- Olennaista on, että nyt on aika miettiä energiapuun saannin ja sen toimitusketjun toimivuutta kaikissa oloissa, sanoo Oesch.
Puun energiakäytölle ei pidä asettaa kategorisia kieltoja
Nyt on keskustelussa syntynyt sellainen kuva, että kaikki puun polttaminen on pahasta. - Kun puu on meillä Suomessa keskeisin uusiutuva luonnonvara, ei pitäisi mennä kategorisiin kieltoihin, koska niiden myötä energiahuollon huoltovarmuutemme kärsii todella paljon. Pelkään, että tulevaisuudessa puu tulee päästökaupan piiriin, millä voi olla samanlaisia seuraamuksia.
-Meillä on puun energiakäytössä paras osaaminen, käytämme sitä vastuullisesti ja kestävästi. Jos puun energiakäyttöä rajoitetaan voimakkaasti, sopii kysyä mitkä Suomen vaihtoehdot ovat energian huoltovarmuuden näkökulmasta katsoen.
-Kun tuulivoiman osuus sähköntuotannossa on kasvanut 4000 megawattiin, on oltava varmuus sen kapasiteetin korvaamiseen tuulettomana pakkaspäivänä. Kun itätuonti on loppunut, me olemme läntisten energiamarkkinoiden pussin perällä. Vaihtoehdot ovat todella vähissä.
-Fossiiliset pysyvät vielä kauan aikaa globaalisti käytetyimpänä energialähteenä. Pienten päästöttömien ydinvoimalaitosten teknologia ei ole vielä valmis ja paljon puhutun geotermisen lämmön porakaivojen on havaittu kylmenevän käytössä. Joten puun energiakäytöllä tulee jatkossakin olemaan erittäin suuri merkitys Suomen huoltovarmuuden turvaajana, muistuttaa Oesch.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Pia Oesch, pia.oesch@nesa.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Professori Maarit Kallio: EU:n ilmastotavoitteiden toteuttaminen johtaisi merkittävään metsien hakkuuvuotoon Euroopasta8.4.2026 09:35:10 EEST | Artikkeli
Hakkuurajoitukset siirtävät hakkuut ja tulot ulkomaille – ilmasto ei kiitä EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden ja biodiversiteettistrategian toteutuminen aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Käytännössä se merkitsisi valtavaa tulonsiirtoa EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla olisi toteutuessaan erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Niiden toteuttaminen on kuitenkin osoittautumassa huomattavasti vaikeammaksi kuin poliittisessa keskustelussa usein annetaan ymmärtää. Myöskään tavoitteiden globaaleja seurannaisvaikutuksia ei ole arvioitu. Kyse on Euroopan metsätalouden historiallisesta leikkauksesta Euroopan unionin maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsä
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin: Ilmastotoimissa on jo luovutettu fossiilitaloudelle1.4.2026 10:49:19 EEST | Artikkeli
Ilmastokeskustelu toistaa itseään vailla uusia avauksia VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomen ilmastokeskustelu on jumiutunut ja keskustelu toistaa itseään. – Kokonaiskuva on kadonnut, jos ilmastopolitiikan ainoaksi lääkkeeksi tarjotaan hakkuiden rajoittamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on annettu periksi fossiilitaloudelle. –Ilmastokeskustelussa on tapahtunut ajatusharha, kun luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos on sidottu yhteen tavalla, joka perustuu sademetsälogiikkaan, eikä pohjoisen talousmetsän todellisuuteen. Kun ajattelu monimuotoisuudesta kopioidaan sellaisenaan tropiikista Suomeen, yritetään taluttaa koiraa hännästä. Meidän toimintaympäristömme on erilainen. Ilmastokriisin ydin on Harlinin mukaan fossiilisten päästöissä. – Jos emme puhu ja etsi ratkaisuja niiden korvaamiseen, välttelemme ongelman ydintä. Emme voi kuvitella olevamme kokoamme suurempi globaali vaikuttaja, mutta voimme päättää, mihin suuntaan rakennamme omaa teollista ekosysteemiämm
Kansanedustaja Vesa Kallio: Hallitus hidastelee vähähiilisen rakentamisen edistämisessä26.3.2026 09:37:43 EET | Artikkeli
Tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. Ilmasto- ja ympäristöministeri uskoo vähähiilisen rakentamisen kasvuun Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalan mukaan laissa määriteltyjen rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvojen arvioidaan edistävän vähähiilisten rakennusmateriaalien, kuten puun, kysyntää rakentamisessa. Multala vastasi kansanedustaja Vesa Kallion (kesk.) esittämään vähähiilisen rakentamisen edistämistä koskevaan kirjalliseen kysymykseen. –Raja-arvot on määritetty rakennusten käyttötarkoitusluokittain ja ne kiristyvät vuoden 2029 alussa. Ne otetaan käyttöön porrastetusti, jotta toimijat ehtivät sopeutua uusiin vaatimuksiin. Tarkoituksena on, että raja-arvoja kiristetään porrastetusti myös vuodesta 2029 eteenpäin, vastaa Multala. Multalan mukaan raja-arvot laajenevat tulevai
Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen: Ilmastotoimiin tarjotaan näennäisratkaisuja11.3.2026 08:30:00 EET | Artikkeli
Hakkuiden vähentäminen ei korvaa fossiilisten päästöjä Kun Suomen ilmastokeskustelu on keskittynyt hakkuiden vähentämiseen, globaalissa mittakaavassa se on näennäisratkaisu. – Puun kysyntä ei katoa, vaikka Suomi leikkaisi metsänhakkuitaan. Tuotanto vain siirtyy suurelta osalta toisiin maihin mutta taloudellinen tappio kohdistuu Suomeen, sanoo Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen. –Kyse on vuotovaikutuksesta, jossa päästöt tai tuotanto siirtyvät paikasta toiseen ilman, että ilmastovaikutus muuttuu. Samalla heikennetään kotimaisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia tuottaa fossiilisia korvaavia tuotteita, kuten puurakenteita, biopolttoaineita ja biopohjaisia materiaaleja. Uusi alku Suomen ilmastopolitiikalle Leinosen mukaan ilmastopolitiikka ei voi rakentua yhden sektorin kuristamiseen, vaan sen on tarkasteltava koko talousjärjestelmää ja globaalia kysyntää. – Suomen ilmastokeskustelu on ajautunut poteroon. Metsät on nostettu keskiöön tavalla, joka sivuuttaa globaalin kokonaiskuvan ja
MTK:n Tero Hemmilä: Metsiin nojaava ilmastopolitiikka on ajautunut sivuraiteelle4.3.2026 08:44:37 EET | Artikkeli
Metsänomistajista ei pidä tehdä ilmastopolitiikan maksajia Metsäkeskustelu on ajautunut MTK:n uuden puheenjohtajan Tero Hemmilän mukaan ristiriitaiseen ja tarkoitushakuiseen asetelmaan. – Metsät nähdään ilmastopolitiikan ongelmana, vaikka ne ovat tosiasiassa olennainen osa ratkaisua. Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ajattelua, faktoja ja yksityisen omaisuuden suojan kunnioittamista. –Metsiin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan paloittain, hiilinieluina, hakkuumäärinä tai suojeluprosentteina ilman, että ymmärretään kokonaisvaikutuksia metsänomistajille, kansantaloudelle tai ilmastolle. Näin päädytään väistämättä vääriin johtopäätöksiin, mikä ei ole metsänomistajien, mutta ei myöskään Suomen tai ilmastotavoitteiden edun mukaista. Hakkuukiellot myrkkyä talouden kasvuodotuksille Viime vuosien metsäkeskustelua on hallinnut huoli hiilinielujen heikkenemisestä. – Metsien hakkuut nostetaan tikun nokkaan, vaikka fossiilisten polttoaineiden alasajon tulisi olla ilmastopolitiikan y
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme