Huonosti kypsennetty liha, rengaskaivosta otettu juomavesi sekä uiminen luonnonvesissä lisäävät kampylobakteeri-infektion riskiä

Kampylobakteeri on yleisin bakteeriripulin aiheuttaja kehittyneissä maissa. Infektioiden esiintyvyys vaihtelee vuodenaikojen mukaan; eniten tartuntoja ilmenee kesäkuukausina. Infektiolle altistavia riskitekijöitä ovat broilerin ja

siipikarjan käsittely ja vaillinaisesti kypsytetyn lihan syöminen,

pastöroimattoman maidon juominen, koti- ja karjaeläinkontaktit sekä

ulkomaanmatkailu.Riskitekijöiden merkityksestä sekä bakteerikantojen ominaisuuksista yksittäisissä kampylobakteeri-infektioissa tiedetään kuitenkin toistaiseksi varsin vähän.

LL Daniela Schönberg-Norion väitöstutkimus tuotti hyödyllistä uutta tietoa kampylobakteeri-infektion epidemiologiasta. Tutkimukseen osallistui seitsemän kliinistä mikrobiologista laboratoriota eri puolilta Suomea, ja tutkimusmateriaali kerättiin kesällä 2002.

Tutkimuksen ensimmäisessä osatyössä löydettiin kolme kotimaisen kampylobakteeri-infektion riskitekijää: raa’an tai huonosti kypsennetyn lihan syönti, rengaskaivoveden juonti ja uiminen luonnonvesissä. Toisessa osatyössä osoitettiin, että iästä ja asuinpaikasta riippuen potilaat altistuivat eri kampylobakteerilähteille ja bakteeriserotyypeille, ja että bakteeriserotyyppien jakauma vaihteli alueittain.

Kolmannessa osatyössään Schönberg-Norio tutki telitromysiinin ja neljän muun antibiootin vaikutusta 393 kotimaiseen ja 85 ulkomaiseen kampylobakteerikantaan. Kliinisessä käytössä tärkeät antibiootit, kuten erytromysiini ja siprofloksasiini, tehosivat varsin hyvin kotimaisiin bakteerikantoihin. Ulkomaisista kannoista osalla sen sijaan oli alentunut herkkyys usealle eri antibiootille. Telitromysiini ei ollut erytromysiiniä tehokkaampi.

Väitöstutkimuksen viimeisessä osatyössä Schönberg-Norio selvitti komplikaatioiden esiintyvyyttä kampylobakteeriripulin jälkeen. Yleisimpiä jälkiseurauksia olivat tuki- ja liikuntaelinoireet – yleisimpänä niistä nivelkipu – joita esiintyi 39 prosentilla potilaista. Reaktiivinen niveltulehdus diagnosoitiin 4 prosentilla potilaista, ja akilles-tendiniitti tai kantapääkipu 9 prosentilla. Lisäksi kampylobakteeri-infektioon liittyi useita muita niveloireita, mutta ne johtivat harvoin lääkärissä käyntiin ja jäivät sen vuoksi yleensä diagnosoimatta. Aikainen antbioottihoidon aloitus lyhensi ripulin kestoa keskimäärin kahdella päivällä, mutta ei vähentänyt komplikaatioiden esiintyvyyttä.

”Antibioottien käyttöä kampylobakteeriripuleissa tulisi rajoittaa, koska niillä ei voida ehkäistä komplikaatioita eivätkä ne vaikuta merkittävästi taudin kestoon”, Schönberg-Norio sanoo.

LL Daniela Schönberg-Norion väitöskirja "Campylobacter Infections of Domestic Origin in Finland" tarkastetaan torstaina 28.5.2009 kello 12 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, auditorium XII, Unioninkatu 34.

Väittelijän yhteystiedot:

Puh. 050 5476724

Sähköposti: daniela.schonberg@helsinki.fi