Huonosti kypsennetty liha, rengaskaivosta otettu juomavesi sekä uiminen luonnonvesissä lisäävät kampylobakteeri-infektion riskiä

Jaa

Antibioottien käyttöä tavallisten kampylobakteeri-infektioiden hoidossa olisi syytä rajoittaa, koska niistä saatava hyöty on vain marginaalinen, sanoo LL Daniela Schönberg-Norio, jonka aihetta käsittelevä väitöskirja tarkastetaan 28.5. Helsingin yliopistossa.

Kampylobakteeri on yleisin bakteeriripulin aiheuttaja kehittyneissä maissa. Infektioiden esiintyvyys vaihtelee vuodenaikojen mukaan; eniten tartuntoja ilmenee kesäkuukausina. Infektiolle altistavia riskitekijöitä ovat broilerin ja

siipikarjan käsittely ja vaillinaisesti kypsytetyn lihan syöminen,

pastöroimattoman maidon juominen, koti- ja karjaeläinkontaktit sekä

ulkomaanmatkailu.Riskitekijöiden merkityksestä sekä bakteerikantojen ominaisuuksista yksittäisissä kampylobakteeri-infektioissa tiedetään kuitenkin toistaiseksi varsin vähän.

LL Daniela Schönberg-Norion väitöstutkimus tuotti hyödyllistä uutta tietoa kampylobakteeri-infektion epidemiologiasta. Tutkimukseen osallistui seitsemän kliinistä mikrobiologista laboratoriota eri puolilta Suomea, ja tutkimusmateriaali kerättiin kesällä 2002.

Tutkimuksen ensimmäisessä osatyössä löydettiin kolme kotimaisen kampylobakteeri-infektion riskitekijää: raa’an tai huonosti kypsennetyn lihan syönti, rengaskaivoveden juonti ja uiminen luonnonvesissä. Toisessa osatyössä osoitettiin, että iästä ja asuinpaikasta riippuen potilaat altistuivat eri kampylobakteerilähteille ja bakteeriserotyypeille, ja että bakteeriserotyyppien jakauma vaihteli alueittain.

Kolmannessa osatyössään Schönberg-Norio tutki telitromysiinin ja neljän muun antibiootin vaikutusta 393 kotimaiseen ja 85 ulkomaiseen kampylobakteerikantaan. Kliinisessä käytössä tärkeät antibiootit, kuten erytromysiini ja siprofloksasiini, tehosivat varsin hyvin kotimaisiin bakteerikantoihin. Ulkomaisista kannoista osalla sen sijaan oli alentunut herkkyys usealle eri antibiootille. Telitromysiini ei ollut erytromysiiniä tehokkaampi.

Väitöstutkimuksen viimeisessä osatyössä Schönberg-Norio selvitti komplikaatioiden esiintyvyyttä kampylobakteeriripulin jälkeen. Yleisimpiä jälkiseurauksia olivat tuki- ja liikuntaelinoireet – yleisimpänä niistä nivelkipu – joita esiintyi 39 prosentilla potilaista. Reaktiivinen niveltulehdus diagnosoitiin 4 prosentilla potilaista, ja akilles-tendiniitti tai kantapääkipu 9 prosentilla. Lisäksi kampylobakteeri-infektioon liittyi useita muita niveloireita, mutta ne johtivat harvoin lääkärissä käyntiin ja jäivät sen vuoksi yleensä diagnosoimatta. Aikainen antbioottihoidon aloitus lyhensi ripulin kestoa keskimäärin kahdella päivällä, mutta ei vähentänyt komplikaatioiden esiintyvyyttä.

”Antibioottien käyttöä kampylobakteeriripuleissa tulisi rajoittaa, koska niillä ei voida ehkäistä komplikaatioita eivätkä ne vaikuta merkittävästi taudin kestoon”, Schönberg-Norio sanoo.

LL Daniela Schönberg-Norion väitöskirja "Campylobacter Infections of Domestic Origin in Finland" tarkastetaan torstaina 28.5.2009 kello 12 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, auditorium XII, Unioninkatu 34.

Väittelijän yhteystiedot:

Puh. 050 5476724

Sähköposti: daniela.schonberg@helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkimus vahvistaa: kehitysvammaisuus on harvoin perinnöllistä - riski tulevien sisarusten sairastumiselle on pieni18.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Kehitysvammaisuus johtuu useimmiten perimän muutoksista, jotka ovat syntyneet varhaisen sikiökehityksen aikana ja joita ei löydy vanhempien perimästä. Siksi niiden uusiutumisriski perheen seuraavalle lapselle on hyvin pieni, selvisi Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Suomalaisilla ei myöskään ole suurempi perinnöllisten kehityshäiriöiden riski kuin muilla eurooppalaisilla.

Geenilöytö kytkee koiranpentujen vakavan epilepsian mitokondrioiden toimintahäiriöön13.4.2021 10:52:31 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston tutkimuksessa saatiin selville syy muutaman kuukauden ikäisten parsonrusselinterriereiden pentujen vaikeaan epilepsiaan ja kuolemaan. Muutos PITRM1-geenissä johtaa solun energiapumppujen, mitokondrioiden, toimintahäiriöön, jonka seurauksena jo pentujen aivoista tunnistettiin Alzheimerin taudista tuttuja beeta-amyloidikertymiä ja laajaa hermorappeumaa. Muutokset ihmisen PITRM1-geenissä aiheuttavat myös vakavan, mutta hitaasti etenevän aivosairauden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme