HUS ennustemalli: potilaspaikat riittävät nykyisillä rajoituksilla
HUSin käyttämä ennustemalli koronaviruspotilaiden määristä lasketaan päivittäin ja ulottuu aina kaksi viikkoa eteenpäin. Tämän päivän malli ulottuu näin ollen 6.5. saakka. Malli on oppiva, eli se ottaa aina uudet, todelliset havainnot huomioon.
Tuoreimmista luvuista voi päätellä, että Suomessa käyttöön otetut rajoitustoimet näyttävät toimineen erittäin hyvin. Pelättyä nopeaa kasvua tehohoidon tarpeessa ei ole tapahtunut. Toteutuneessa tehohoidon tarpeessa on ollut nähtävissä jopa hienoista laskua, ja tilanne on kehittynyt alkuperäistä pitkän ajanjakson mallia suotuisammin (kuva 1).
Todennäköinen ennuste p50 ja pahimman tapauksen ennuste p95 ovat lähestyneet toisiaan niin sairaalahoidon kuin teho-osastohoidon tarpeidenkin osalta. Tämä helpottaa varautumisen suunnittelua.
Ennustemallin mukaan vuodeosastohoidon ja teho-osastohoidon tarve tulee säilymään lähiviikot maltillisena, mikäli rajoitukset säilyvät entisellään. Todennäköisimmän p50 ennusteen mukaan päivittäinen vuodeosastotarve olisi kahden viikon kuluttua 53 ja teho-osastotarve noin 33 potilasta. Epäsuotuisan kehityksen toteutuessa vuodeosastoilla olisi 128 ja teho-osastoilla 70 potilasta (kuva 2). Näin HUSissa käytettävissä oleva hoitokapasiteetti tulisi riittämään hyvin ja takaisi parhaan mahdollisen hoiton kaikille potilaille.
Malli perustuu noin 30 maasta kerättyyn aineistoon ja kertyneeseen HUS-alueen dataan. Kertyneiden havaintojen pohjalta myös mallin ennakkoehtoja on muutettu joiltakin osin. Esimerkiksi tehohoidon kestosta on tullut uutta tietoa, ja Suomen osalta lisääntyneet testaukset ovat vaikuttaneet ennusteeseen siitä, kuinka suuri osa varmistetuista ja diagnosoiduista joutuu sairaalahoitoon.
Malli koostuu epidemiaa kuvaavasta yleisesti käytetystä SEIR (alttiudessa, altistunut, tartunnan saanut, vastustuskykyinen) -mallista, johon on sovellettu bayesilaista analytiikkaa, sekä lisäksi Markovin ketjusta. Jälkimmäisessä kullekin potilaalle annetaan todennäköisyydet siirtyä eri tilojen (koti, osastolla, teholla ja niin edelleen) välillä eri suuntiin. Uuden tiedon ansiosta on myös Markovin mallin tilojen vaihteluiden todennäköisyyksiä muutettu vastaamaan havaittua dataa.
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme