HUS kasvattaa koronavirustestauksen kapasiteettia
HUS on lisännyt koronavirustestauksen laboratorioanalytiikan kapasiteettia epidemian edetessä. HUSLABin virologian ja immunologian laboratorio analysoi koronavirusnäytteitä maanantaista 30.3. alkaen ympärivuorokautisesti kaikkina viikonpäivinä. Lisäksi HUS ostaa jonkin verran testauskapasiteettia yksityiseltä sektorilta.
”Koronavirustestauksen kapasiteettia on lisätty epidemian edetessä merkittävästi. Helmikuussa maksimi oli 250 näytettä vuorokaudessa. Maaliskuun alkupuolella pystyimme analysoimaan 500 näytettä vuorokaudessa ja nyt yli 1 000”, kertoo diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen HUS Diagnostiikkakeskuksesta.
Koronavirusnäytteitä otetaan HUSissa drive in -näytteenottopisteissä tai hoitoyksiköissä. Koronaviruksen aiheuttama tartunta todetaan laboratoriossa osoittamalla virus hengitystie-eritenäytteestä nukleiininhaponosoitusmenetelmällä (PCR). Koronavirusnäytteen analysointi kestää viruslaboratoriossa useita tunteja, ja edellyttää erityisosaamista sekä korkean teknologian laitekapasiteetin hyödyntämistä.
Vasta-ainetestit tulossa käyttöön
HUS ottaa parin viikon kuluessa käyttöön myös vasta-ainetestit jo sairastetun koronavirusinfektion toteamiseksi. Verinäytteestä tehtävä vasta-ainetesti kertoo, onko hengitystieinfektion sairastaneella koronaviruksen vasta-aineita, eli onko hän jo sairastanut koronavirusinfektion vai ei.
Vasta-ainetestejä pystytään tekemään HUSLABissa arviolta satoja vuorokaudessa, ja niiden määrää voidaan kasvattaa tarpeen mukaan.
”Vasta-ainetestejä voidaan tehdä esimerkiksi terveydenhuollon henkilökunnalle, jotta pystytään sijoittamaan henkilökuntaa tarkoituksenmukaisesti”, Lehtonen kertoo.
Ajantasainen tieto näytteenottokriteereistä löytyy HUSin verkkosivuilta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen, 050 427 2468
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme