HUS mukana tutkimuksessa koronaviruspandemian vaikutuksista sairaalan toimintaan ja potilaiden hoitoon

HUSissa alkaneessa kuuden sairaalan yhteistutkimuksessa selvitetään, miten koronaviruspandemian aiheuttama poikkeustila on vaikuttanut yliopistosairaaloiden toimintaan. Lisäksi tarkastellaan potilaiden ja hoitojaksojen, erityisesti päivystyspotilaiden ja -leikkausten, määrien muutoksia. Alustavien tulosten odotetaan valmistuvan tämän vuoden puolella.

Suomalaiset sairaalat ovat laatineet omat suunnitelmansa koronaviruspandemiaa varten, sillä Suomessa ei ole ollut, niin kuin ei muissakaan maissa, koko maan laajuista toimintasuunnitelmaa näin laajan pandemian varalle.

”Tutkimme, miten sairaalat ovat ratkaisseet ja johtaneet toimintansa. On myös tärkeää ymmärtää, miten poikkeustilanteessa priorisoidaan eri potilasryhmien hoitoa ja miten poikkeustilannetta ryhdytään purkamaan”, HUSin osalta tutkimuksesta vastaava ortopedian ja traumatologian osastonylilääkäri Minna Laitinen kertoo.

Tutkimuksessa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

- Kuinka paljon sairaalahoitoa tarvittiin keväällä 2020 muuhun kuin COVID-19-taudin hoitoon?

- Millä tavoin sairaalat järjestivät päivystykselliset ja kiireelliset toimintansa ja resurssinsa pandemian aikana 2020–2021?

- Mitä väestötason seurauksia diagnoosien ja hoitojen viivästymisillä on?

- Kuinka hyvin sairaalat onnistuivat johtamaan toimintaansa koronaviruspandemian aikana ja miten sairaaloissa onnistuttiin luomaan ja ylläpitämään tilannetietoisuutta?

- Mitä reaaliaikaista tietoa sairaalat keräsivät ja hyödynsivät toimintansa järjestämisessä ja mitä tietoa sairaalat tarvitsevat tulevaisuudessa?

- Miten hyvin paikalliset ennustemallit onnistuivat arvioimaan sairaalan resurssien käyttöä koronaviruspandemian ensimmäisen aallon aikana ja miten ennustemalleja tulee kehittää?

Pandemian levitessä on sairaaloihin perustettu koronaviruspotilaiden hoitoon keskittyviä yksiköitä. Tätä varten tehohoito- ja kirurgiayksiköitä on yhdistetty, sillä niissä molemmissa tarvitaan hengityskoneita sekä henkilökuntaa, joka osaa hoitaa kriittisesti sairaita. Myös muun henkilökunnan työaikaa on ollut sidottuna poikkeusjärjestelyjen suunnittelemiseen, johtamiseen ja toteuttamiseen. Kiireettömiä vastaanottoja ja toimenpiteitä peruttiin maaliskuusta lähtien. Näistä toimenpiteistä on seurannut suuri hoitovelka, jonka pitkäaikaisseurauksia ei vielä tiedetä.

Tutkimuksessa ovat mukana HUSin lisäksi Tampereen yliopistollinen sairaala sekä Keski-Suomen keskussairaala, Mikkelin keskussairaala, Karolinska Universitetssjukhuset Ruotsista ja Tarton yliopistosairaala Virosta. Tutkimusta johtaa ortopedian ja traumatologian ylilääkäri, professori Ville Mattila Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Tutkimukselle on haettu Suomen Akatemia COVID-19-epidemian erityisrahoitusta.

Muokkaus 5.11.2020 klo 13.15: Tekstiin korjattu yliopistosairaalat sairaaloiksi.