Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoo (HS 11.4.2019), että HUS aikoo rajata lapsettomuushoidot lähitulevaisuudessa niin, että niitä voitaisiin tarjota muillekin kuin heteropareille. Mäkinen kertoo, että HUS on lokakuusta asti valmistellut tällaisia muutoksia hedelmöityshoitoihin ja myös sukusolupankin perustamista. Ilmoitus tulee kuukausi sen jälkeen, kun Helsingin hallinto-oikeus on todennut nykyisen hoitokäytännön syrjivän naispareja heidän seksuaalisen suuntautumisensa perusteella.

”Tämä on historiallinen muutos, jonka eteen olemme taistelleet siitä lähtien, kun hoidot mahdollistava hedelmöityshoitolaki tuli voimaan 12 vuotta sitten”, iloitsee Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä, mutta muistuttaa samalla, että ”edelleenkään emme tiedä tarkemmin, mitä hoitoja naispareille ja itsellisille naisille aletaan antamaan ja millä perusteilla. Lupaavaa kuitenkin on, että hoitoja aiotaan antaa myös ns. sosiaalisin perustein. Jäämme odottamaan, että HUS kertoo tarkemmin lahjasoluilla tehtävien inseminaatiohoitojen antamisen perusteista. Muut kuin inseminaatiohoidothan annetaan naispareillekin ainoastaan ns. lääketieteellisin perustein, eli silloin jos on diagnosoitu tai selitystä vaille jäävä hedelmättömyys.”

Sateenkaariperheet ry aikoo seurata tiukasti, että:

• kaikki tarvittavat hoidot tulevat kuulumaan hoitovalikoimaan
• hoidot annetaan yhdenvertaisin perustein
• muut lapsettomuushoitoja tarjoavat sairaanhoitopiirit avaavat hoidot myös kaikille
• Kela alkaa korvata naisparien ja itsellisten naisten yksityiset hoidot yhdenvertaisin perustein

Lisätietoa:

Helsingin Sanomien uutinen HUSin uudesta linjauksesta: https://bit.ly/2VBvSwF

Toiminnanjohtaja Jämsä pohtii mielipidekirjoituksessaan julkisten klinikoiden kestämättömiä perusteluita käytännölleen: https://bit.ly/2NMBGOV

Julkisten klinikoiden syrjivän hoitokäytännön tiivis historia:

• 2007 hedelmöityshoitolaki astuu voimaan. Se mahdollistaa naisparien ja itsellisten naisten hoitamisen. Julkiset klinikat kieltäytyvät kuitenkin hoitamasta. Toisaalta samassa yhteydessä viimeisetkin yksityiset klinikat ryhtyvät palvelemaan naispareja.
• Hedelmöityshoitolain säätämisestä lähtien Sateenkaariperheet ry on taistellut Kelan yksityisen hoidon korvausperusteiden muuttamiseksi yhdenvertaisiksi. Asiasta kirjoitellaan myös mediassa vuosittain.
• 2012-2013 useat laillisuusvalvojat kiinnittävät huomiota naisparien, transtaustaisten ja HIV-positiivisten syrjintään julkisilla klinikoilla
• 2014 sosiaali- ja terveysministeriössä uudistetaan kiireettömän hoidon perusteet laillisuusvalvojien huolien huomioimiseksi. Ministeriön ja ministerin tavoitteena on mahdollistaa myös naisparien hoidot.
• 2015 ministeri lähettää julkisilla klinikoille paimenkirjeen, koska klinikat eivät ole muuttaneet käytäntöjään kiireettömän hoidon perusteiden uusimisesta huolimatta. Samoihin aikoihin Kela päättää edelleen jatkaa syrjivää korvauskäytäntöä uudistuneista kiireettömän hoidon perusteista huolimatta, ja viittaa edelleen julkisten klinikoiden hoitokäytäntöön.
• Kun laillisuusvalvojien ja ministeriön ohjauksella ei ole vaikutusta syrjiviin käytäntöihin, Sateenkaariperheet ry rohkaisee jäsenperheitään hakemaan hoitoja klinikoilta ja valittamaan kielteisistä päätöksistä Valviraan ja yhdenvertaisuusvaltuutetulle.
• 2016 loppuvuodesta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslautakunta tekee langettavan päätöksen ja toteaa, että klinikoiden käytäntö on syrjivä. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit kuitenkin riitauttavat asian.
• 2017 Valvira tekee päätöksen, jossa myös todetaan käytännön olevan syrjivä.
• 2019 maaliskuussa Helsingin hallinto-oikeus tekee päätöksen, jonka mukaan käytäntö on syrjivä, kuten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslautakunnan päätöksessä todettiin. Huhtikuussa Itä-Suomen hallinto-oikeus tekee vastaavan päätöksen paikallisen sairaanhoitopiirin vastaavasta käytännöstä.