HUSin henkilöstötutkimuksessa näkyy positiivista kehitystä rankasta koronavuodesta huolimatta

HUSin vuosittainen henkilöstötutkimus tehtiin nyt 16. kerran. Tutkimuksella kartoitetaan huslaisten mielipiteitä organisaation toiminnasta, johtamisesta, vuorovaikutuksesta ja työhyvinvoinnista. Tänä vuonna kyselyyn vastasi noin 14 600 henkilöä eli vajaa 60 prosenttia kaikista huslaisista. Useimmilla kysymysalueilla on HUS-tasolla tapahtunut parannusta viime vuoteen verrattuna.

"Henkilöstötutkimuksen tuloksissa näkyy suunnitelmallinen panostaminen johtamisen ja esihenkilötyön kehittämiseen. Se, että johtamisen kehittäminen on noussut monien keskustelujen aiheeksi, on hyvä asia ja kertoo avoimesta keskustelukulttuurista. Vain keskustelujen kautta löydetään kipupisteitä ja päästään niitä korjaamaan”, sanoo henkilöstöjohtaja Outi Sonkeri.

Esihenkilötyön osalta tulokset ovat parantuneet lähes kaikilla tulosalueilla

Systemaattinen panostaminen johtamisen ja esihenkilötyön kehittämiseen näkyy tuloksissa. Erityisesti tyytyväisyys on noussut oman työyksikön tai osaston johtamista sekä esihenkilön kannustusta ja tukea kohtaan. Myös päivittäisen toiminnan johtamisen ja organisoinnin koetaan parantuneen samoin kuin mahdollisuuden olla mukana omaa työtä koskevien muutosten suunnittelussa.

Oman työyksikön suosittelu työnantajana nousi edellisestä vuodesta ja oli nyt 78 %. Viime vuonna vastaava prosenttiosuus oli 76 %. Koko HUSin suosittelu työnantajana on sen sijaan laskenut. Suosittelijoita vastaajista oli 59 %, kun vastaava luku edellisvuonna oli 65 %. Eri henkilöstöryhmien välillä oli myös eroja.

”Henkilöstömme on keskimäärin hyvin tyytyväinen omaan työyksikköönsä ja sen toimintaan. Pandemiavuosi ei ole ollut helppo. Usein isossa organisaatiossa on helpompi arvioida omaa yksikköä, joka tunnetaan ja koetaan läheisenä", kommentoi Sonkeri.

Henkilöstön ylikuormitus laskee hitaasti

Koronapandemian jatkuessa sekä esihenkilöt että hoitohenkilöstö ovat olleet lujilla. Ylikuormituksen osalta HUS-tasolla ollaan lähes samalla tasolla kuin vuonna 2020, mutta hitaasti laskeva trendi kuitenkin jatkuu. Työkykyindeksi, joka koostuu jaksamisesta sekä kokemuksesta omasta työkyvystä työn fyysisiin sekä psyykkisiin vaatimuksiin nähden, on koko tarkastelujakson aikana pysynyt hyvällä yli neljän tasolla (asteikolla 1-5).

“HUSin hoitohenkilökunta on kantanut ison vastuun koronapotilaiden hoidosta. Samaan aikaan olemme pystyneet hoitamaan myös kaikki muut hoitoa vaativat potilaat. Epävarmuus koronan kuormituksesta terveydenhuollolle on jatkunut läpi vuoden ja työvoiman saatavuus on iso haaste niin HUSissa kuin koko sotealalla. Jatkuva varautuminen mahdolliseen koronatilanteen pahenemiseen kuormittaa myös henkilöstöä. Keväällä ja syksyllä henkilöstö osoitti suurta joustavuutta ja resilienssiä tilanteiden muuttuessa nopeasti. Olemme tyytyväisiä siihen, että 81 % henkilöstöstä kokee saaneensa riittävästi tukea työhönsä toisesta perättäisestä raskaasta koronavuodesta huolimatta”, kertoo hallintoylihoitaja Marja Renholm.

”Haluamme olla HUSissa läpinäkyviä toiminnassamme ja julkaisemme avoimesti sisäisesti ja ulkoisesti henkilöstötutkimuksen tulokset keskustelua ja parannustoimenpiteiden suunnittelua varten, sillä vain siten voimme kehittää toimintaa”, toteaa Sonkeri.

Tausta

Vuosittain tehtävällä henkilöstötutkimuksella kartoitetaan huslaisten mielipiteitä johtamisesta, vuorovaikutuksesta ja työhyvinvoinnista. Tänä vuonna kyselyyn vastasi 59,5 prosenttia henkilöstöstä eli runsas 14 600 henkilöä. Kysely tehdään joka vuosi samaan aikaan lokakuussa. Tutkimus on HUSin tietojen mukaan laajin Suomessa vuosittain tässä mittakaavassa julkistettava henkilöstötutkimus.