HUSin näytteenottokriteerit koronavirusepidemian aikana
20.4.2020 14:19:49 EEST | HUS | Tiedote
Näytteenoton kynnyksen määrittely ja testauskriteerien muuttuminen on herättänyt epidemian eri vaiheissa runsaasti keskustelua. HUS pyrkii avaamaan asiaa Suomen suurimman testaajan näkökulmasta. Valtakunnallisesti koronaviruksen testauskriteerien suositukset laatii THL.
HUSLAB testauksen pioneerina
Epidemian alkuvaiheessa HUSLAB oli Suomen ainut koronavirustestejä tekevä laboratorio. Toiminta käynnistyi näytteenotto- ja testausprosessin luomisella ja käyttöönotolla. Koronavirusnäytteen analysointi kestää viruslaboratoriossa useita tunteja, ja edellyttää erityisosaamista sekä korkean teknologian laitekapasiteettia. Kaikkien Kiinasta palanneiden matalan oirekynnyksen mukaisten matkailijoiden tutkiminen osoittautui alkuvaiheessa kapasiteettisyistä haastavaksi.
HUSin testauskapasiteetti kasvaa ja kriteeristö laajenee
Muutama päivä ennen maaliskuun puoliväliä kansallisia näytteenottokriteerejä supistettiin vastaamaan Suomen vasta rakenteilla olevaa testaus- ja jäljityskapasiteettia. Näytteenotto kohdistettiin käytännössä vain sairaalahoitoon joutuviin ja oireisiin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiin.
HUSissa testauskapasiteetin rakentaminen oli varhaisesta lähdöstä johtuen saatu jo pisteeseen, jossa näytteenottokriteerejä oli mahdollista laajentaa. HUS päätyi lähes muusta Suomesta poiketen edelleen sisällyttämään kriteeristöön myös ulkomailta tulevat ja yli 70-vuotiaat. Kun valtakunnallista testaus- ja jäljitys kapasiteettia oli saatu nostettua, THL päivitti suositustaan laajemmaksi ja alueelliset erot testauskriteereissä kaventuivat.
Kaikki oireiset testataan
Huhtikuun alussa HUS-alueella laajennettiin näytteenottokriteerit kattamaan ensin pääkaupunkiseudun infektioterveysasemilla kaikki oireiset ja sittemmin ennen pääsiäistä päätettiin laajentaa samat kriteerit kaikkiin HUSin kuntiin. Vastaava valtakunnallinen ohjeistus tuli pääsiäisen jälkeen ja sen käyttöönotto muilla alueilla on seurannut nopeasti perässä.
Yhteistyö THL:n ja yliopistosairaanhoitopiirien kanssa on ollut epidemian aikana tiivistä. Näytteenottokriteereistä on neuvoteltu viikoittain ja THL on antanut suosituksensa sairaanhoitopiirien kuulemisen jälkeen. HUS on joko noudattanut ohjeistuksia tai toiminut ohjeistusta laajemmilla kriteereillä.
Lisää aiheesta:
HUS kasvattaa koronavirustestauksen kapasiteettia
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Viestintäpäällikkö Niina Kauppinen
niina.kauppinen@hus.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Dålig munhälsa hos barn är förknippad med ökad risk för kränkande behandling10.4.2026 09:31:51 EEST | Pressmeddelande
Det finns ett tydligt samband mellan munhälsan hos barn och risken för kränkande behandling, visar en färsk doktorsavhandling. Tidig identifiering av patienter är viktig och det behövs mer utbildning för vårdpersonalen.
Lapsen heikko suunterveys liittyy kohonneeseen kaltoinkohteluriskiin10.4.2026 09:31:51 EEST | Tiedote
Lapsen suunterveyden ja kaltoinkohteluriskin välillä on selvä yhteys, osoittaa tuore väitöstutkimus. Potilaiden varhainen tunnistaminen on tärkeää ja ammattilaisten koulutusta tarvitaan lisää.
Terapeutisk balans för långtidssjuka unga bevaras vid övergången till vuxensidan9.4.2026 08:37:05 EEST | Pressmeddelande
En nyligen färdigställd studie visar att övergången från den specialiserade sjukvården för barn till tjänster för vuxna gick bra för största delen av långtidssjuka unga. I synnerhet positiva vårdupplevelser och en välplanerad övergångsprocess stöder bevarad terapeutisk balans. Psykisk hälsa har en viktigare roll i övergångsskedet än man tidigare känt till.
Pitkäaikaissairaiden nuorten hoitotasapaino säilyy hyvin siirryttäessä aikuispuolelle9.4.2026 08:37:05 EEST | Tiedote
Vasta valmistunut tutkimus osoittaa, että pitkäaikaissairaiden nuorten siirtyminen lasten erikoissairaanhoidosta aikuisten palveluihin sujuu suurella osalla hyvin. Erityisesti myönteiset hoitokokemukset ja huolellisesti suunniteltu siirtymäprosessi tukevat hoitotasapainon säilymistä. Psyykkisellä hyvinvoinnilla on aiemmin tiedettyä merkittävämpi rooli siirtymävaiheessa.
Disease control in young people with chronic conditions remains stable during transition to adult healthcare9.4.2026 08:37:05 EEST | Press release
A recently completed study shows that the transition of young people with chronic conditions from pediatric specialized healthcare to services for adults goes well for most of them. Positive experiences of care and a carefully planned transfer process in particular support the stability of disease control. Mental wellbeing plays a more important role in the transition phase than previously known.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme