HUSissa hoidettu 2000 aikuista kantasolusiirtopotilasta noin 40 vuoden aikana
”Huolimatta syöpähoitojen kehittymisestä kantasolusiirroilla on edelleen paikkansa pahanlaatuisten veritautien hoidossa”, sanoo vs. osastonylilääkäri Riitta Niittyvuopio HUSin Syöpäkeskuksesta.
Allogeenisella kantasolujensiirrolla hoidetaan muun muassa leukemioita sekä eräitä muita vakavia veritauteja. Kantasolusiirre saadaan luovuttajalta, joka on kudostyypiltään riittävän lähellä potilasta. Aikuisilla tavallisin kantasolusiirron syy on akuutti myelooinen leukemia.
Hoidossa potilaan sairas luuydin tuhotaan ja hänelle siirretään terveeltä luovuttajalta kerättyjä kantasoluja. Luovuttajalta saatu kantasolusiirre syrjäyttää potilaan alkuperäisen luuytimen ja tuhoaa jäljelle jääneet pahanlaatuiset solut.
”Kantasolusiirtohoito on nykyään aiempaa pitkäjänteisempää. Kun aiemmin syövän hoito päättyi kantasolusiirtoon, tehdään nykyisin paljon hoidollisia toimenpiteitä kantasolusiirron jälkeen taudin uusiutumisen estämiseksi”, toteaa Kantasolusiirtoyksikön ylilääkäri Urpu Salmenniemi HUSin Syöpäkeskuksesta.
HUSin hematologian yksikössö on kansallinen koordinaatiovastuu aikuispotilaiden allogeenisista kantasolusiirroista, joista osa tehdään Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Allogeenisia kantasolusiirtoja tehdään Suomessa vuosittain noin 150.
Uusi hoitomuoto CAR-T-soluterapia
Perinteisen kantasolusiirtohoidon rinnalle on kehitteillä uudenlaisia soluterapiamuotoja, joista pisimmällä kehityksessä ovat CAR-T-soluhoidot. Toistaiseksi tätä hoitomuotoa pystytään tarjoamaan vain hyvin pienelle ja tarkasti rajatulle potilasjoukolle.
”CAR-T-soluterapiahoidoissa potilaalta kerätään omia soluja, joiden sisälle ujutetaan geeni. Muokatut puolustussolut viritetään tunnistamaan leukemiasoluja ja tuhoamaan ne”, kertoo Salmenniemi.
Uudessa lastensairaalassa CAR-T-soluterapiahoitoa on annettu yli kymmenelle lymfoblastileukemiaa ja tiettyjä lymfoomia sairastavalle potilaalle vuodesta 2019 alkaen.
Ensimmäinen Suomessa tehty kantasolusiirto tehtiin Lastenklinikalla 1974
Lasten kantasolusiirrot on keskitetty nykyisin Uuteen lastensairaalaan. Suomessa ensimmäinen kantasolusiirto tehtiin lapselle jo vuonna 1974. HUSissa lapsille on tehty allogeenisia luuytimen siirtoja on tehty 576 kappaletta.
”Lasten allogeenisista eli toiselta henkilöltä tehdyistä kantasolusiirroista jopa 29 % tehdään geneettisten veri- tai immunopuutossairauksien vuoksi. 43 % kantasolusiirroista tehdään leukemiaa sairastaville potilaille. Leukemiapotilaiden osuus kantasolusiirroista on vähentynyt, kun tavanomaiset leukemiahoitojen tulokset ovat parantuneet”, kertoo osastonylilääkäri Mervi Taskinen Uudesta lastensairaalasta.
Hoito isompien potilasjoukkojen ulottuvilla
Allogeenisten kantasolusiirtojen hoitotulokset ovat vuosien aikana parantuneet ja kuolleisuus on huomattavasti pienempää alkuaikoihin verrattuna.
”Lääketiede on ottanut suuria harppauksia 40 vuoden aikana. Lisäksi nykyään pystytään hoitamaan entistä laajempaa potilasjoukkoa: huomattavasti iäkkäämpiä ja potilaita, joilla on perussairaus. Allogeeninen kantasolusiirto on aina pysyvään parantumiseen tähtäävää hoitoa”, sanoo Salmenniemi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
vs. osastonylilääkäri Riitta Niittyvuopio, p. 050 428 6775, riitta.niittyvuopio@hus.fi, HUS Syöpäkeskus
kantasolusiirtoyksikön ylilääkäri Urpu Salmenniemi, p. 050 349 5368, urpu.salmenniemi@hus.fi, HUS Syöpäkeskus
osastonylilääkäri Mervi Taskinen, p. 050 427 0426, mervi.taskinen@hus.fi, HUS Uusi lastensairaala
erikoislääkäri Samppa Ryhänen, p. 050 427 0942, samppa.ryhanen@hus.fi, HUS Uusi lastensairaala
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme