HUSissa hoidettu 2000 aikuista kantasolusiirtopotilasta noin 40 vuoden aikana
”Huolimatta syöpähoitojen kehittymisestä kantasolusiirroilla on edelleen paikkansa pahanlaatuisten veritautien hoidossa”, sanoo vs. osastonylilääkäri Riitta Niittyvuopio HUSin Syöpäkeskuksesta.
Allogeenisella kantasolujensiirrolla hoidetaan muun muassa leukemioita sekä eräitä muita vakavia veritauteja. Kantasolusiirre saadaan luovuttajalta, joka on kudostyypiltään riittävän lähellä potilasta. Aikuisilla tavallisin kantasolusiirron syy on akuutti myelooinen leukemia.
Hoidossa potilaan sairas luuydin tuhotaan ja hänelle siirretään terveeltä luovuttajalta kerättyjä kantasoluja. Luovuttajalta saatu kantasolusiirre syrjäyttää potilaan alkuperäisen luuytimen ja tuhoaa jäljelle jääneet pahanlaatuiset solut.
”Kantasolusiirtohoito on nykyään aiempaa pitkäjänteisempää. Kun aiemmin syövän hoito päättyi kantasolusiirtoon, tehdään nykyisin paljon hoidollisia toimenpiteitä kantasolusiirron jälkeen taudin uusiutumisen estämiseksi”, toteaa Kantasolusiirtoyksikön ylilääkäri Urpu Salmenniemi HUSin Syöpäkeskuksesta.
HUSin hematologian yksikössö on kansallinen koordinaatiovastuu aikuispotilaiden allogeenisista kantasolusiirroista, joista osa tehdään Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Allogeenisia kantasolusiirtoja tehdään Suomessa vuosittain noin 150.
Uusi hoitomuoto CAR-T-soluterapia
Perinteisen kantasolusiirtohoidon rinnalle on kehitteillä uudenlaisia soluterapiamuotoja, joista pisimmällä kehityksessä ovat CAR-T-soluhoidot. Toistaiseksi tätä hoitomuotoa pystytään tarjoamaan vain hyvin pienelle ja tarkasti rajatulle potilasjoukolle.
”CAR-T-soluterapiahoidoissa potilaalta kerätään omia soluja, joiden sisälle ujutetaan geeni. Muokatut puolustussolut viritetään tunnistamaan leukemiasoluja ja tuhoamaan ne”, kertoo Salmenniemi.
Uudessa lastensairaalassa CAR-T-soluterapiahoitoa on annettu yli kymmenelle lymfoblastileukemiaa ja tiettyjä lymfoomia sairastavalle potilaalle vuodesta 2019 alkaen.
Ensimmäinen Suomessa tehty kantasolusiirto tehtiin Lastenklinikalla 1974
Lasten kantasolusiirrot on keskitetty nykyisin Uuteen lastensairaalaan. Suomessa ensimmäinen kantasolusiirto tehtiin lapselle jo vuonna 1974. HUSissa lapsille on tehty allogeenisia luuytimen siirtoja on tehty 576 kappaletta.
”Lasten allogeenisista eli toiselta henkilöltä tehdyistä kantasolusiirroista jopa 29 % tehdään geneettisten veri- tai immunopuutossairauksien vuoksi. 43 % kantasolusiirroista tehdään leukemiaa sairastaville potilaille. Leukemiapotilaiden osuus kantasolusiirroista on vähentynyt, kun tavanomaiset leukemiahoitojen tulokset ovat parantuneet”, kertoo osastonylilääkäri Mervi Taskinen Uudesta lastensairaalasta.
Hoito isompien potilasjoukkojen ulottuvilla
Allogeenisten kantasolusiirtojen hoitotulokset ovat vuosien aikana parantuneet ja kuolleisuus on huomattavasti pienempää alkuaikoihin verrattuna.
”Lääketiede on ottanut suuria harppauksia 40 vuoden aikana. Lisäksi nykyään pystytään hoitamaan entistä laajempaa potilasjoukkoa: huomattavasti iäkkäämpiä ja potilaita, joilla on perussairaus. Allogeeninen kantasolusiirto on aina pysyvään parantumiseen tähtäävää hoitoa”, sanoo Salmenniemi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
vs. osastonylilääkäri Riitta Niittyvuopio, p. 050 428 6775, riitta.niittyvuopio@hus.fi, HUS Syöpäkeskus
kantasolusiirtoyksikön ylilääkäri Urpu Salmenniemi, p. 050 349 5368, urpu.salmenniemi@hus.fi, HUS Syöpäkeskus
osastonylilääkäri Mervi Taskinen, p. 050 427 0426, mervi.taskinen@hus.fi, HUS Uusi lastensairaala
erikoislääkäri Samppa Ryhänen, p. 050 427 0942, samppa.ryhanen@hus.fi, HUS Uusi lastensairaala
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Valviras beslut om tillgången till icke brådskande specialiserad sjukvård är mycket hårt9.10.2025 12:10:08 EEST | Pressmeddelande
Den budgetram som HUS-sammanslutningen har fått gör det inte möjligt att avhjälpa vårdköerna. Målet under 2024–2025 har varit att i bästa fall stoppa en ökning av vårdköerna. Tillgången till vård har ändå förbättrats betydligt.
Valviran päätös kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsystä erittäin ankara9.10.2025 12:10:08 EEST | Tiedote
HUS-yhtymälle annettu talousarvioraami ei mahdollista hoitojonojen purkamista. Vuosina 2024−2025 tavoitteena on ollut parhaimmillaan hoitojonojen kasvun pysäyttäminen. Hoitoonpääsyä on silti onnistuttu parantamaan merkittävästi.
Unga vuxna som genomgått en transplantation i barndomen behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar9.10.2025 08:13:26 EEST | Pressmeddelande
I en nyligen färdigställd studie framgick det att personer som genomgått en transplantation som barn har högre benägenhet för långvariga sjukdomar än den övriga befolkningen och behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar än andra personer i samma ålder.
Lapsuudessa elinsiirron saaneet nuoret aikuiset tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin9.10.2025 08:13:26 EEST | Tiedote
Vasta valmistuneessa tutkimuksessa selvisi, että lapsena elinsiirron saaneet ovat muuta väestöä alttiimpia pitkäaikaisille sairauksille, ja tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin kuin muut samanikäiset.
Den palliativa vården för barn utvecklas aktivt8.10.2025 08:39:53 EEST | Pressmeddelande
Palliativ vård för barn och unga är övergripande vård, där hela familjen beaktas. Vi HUS utvecklas den palliativa vården för barn aktivt bland annat inom det europeiska projektet PALLIAKID. Projektets syfte är att ännu bättre än tidigare identifiera patienter som har nytta av palliativ vård.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme