HUSissa suhtaudutaan vakavasti koronavirusnäytteenoton ja -analysoinnin ruuhkautumiseen – toimenpiteisiin ryhdytty
”Olimme varautuneet siihen, että näytteenottotarve lisääntyy syksyllä ihmisten palattua töihin ja opiskelemaan, mutta näytteenottomäärien voimakas lisääntyminen heinä-elokuun vaihteessa on ollut yllättävä käänne”, sanoo HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen. Testaustarpeen kasvua on lisännyt omalta osaltaan lentokentän näytteenoton käynnistäminen lyhyellä varoitusajalla.
Kevätkaudella pystytettyä koronavirusnäytteenottoverkostoa ja analysointikapasiteettia on pidetty HUSin alueella yllä läpi kesän. Näytteenottopisteiden ajanvaraustilannetta on seurattu erityisen tarkasti heinäkuun toiselta viikolta lähtien näytemäärien lähdettyä nousuun ja resursseja on lisätty siinä määrin kuin on ollut mahdollista henkilöstön kesälomakaudella. Lisäksi kesän aikana koronavirusnäytteenottoon on rekrytoitu 150 henkilöä ja lisää rekrytoidaan jatkuvasti noin 10 henkilön viikkovauhdilla.
Koronavirusnäytteiden analysoinnin ruuhkautumisen taustalla on ennen kaikkea lisääntyneet näytemäärät. HUSLABin yhdessä laitteessa ollut ongelma lisäsi ruuhkaa, mutta laitevika on pääosin korjattu. HUSissa on koronavirusanalytiikkaa varten kolme rinnakkaista laitteistokokonaisuutta. Niillä pystytään nyt lähes normaaliin tuotantotasoon. ”Vastausajat pyritään saamaan mahdollisimman pikaisesti tavoitteena olevaan 48 tunnin tasoon. Neuvottelemme myös yksityissektorin kanssa yhteistyöstä näytteiden analysointijonojen purkamisessa”, sanoo Lehtonen.
HUSLABissa analysoitiin eilen 11.8. ennätysmäärä eli 2934 näytettä.”On hienoa, että kansalaiset ovat toimineet ohjeiden mukaisesti ja hakeutuneet testeihin oireiden ilmaantuessa. Odotusaikojen pitkittyminen on ymmärrettävästi aiheuttanut monelle harmia ja huolta ja olemme tästä pahoillamme”, sanoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
Toimintaa kehitetään ja sujuvoitetaan jatkuvasti
Tällä hetkellä näytteenotosta vastaavat HUS ja kunnat yhdessä. Keväällä nopeaan tahtiin käynnistetyssä näytteenottotoiminnassa on erilaisia käytäntöjä. HUSin alueen kuntien toiveiden mukaisesti HUSLAB ottaa syksyn aikana vastuulleen HUS-alueen kuntien koronavirusnäytteenoton. Tämä mahdollistaa toimintatapojen yhtenäistämisen ja prosessien sujuvoittamisen. ”Tavoitteena on ottaa käyttöön myös sähköinen ajanvaraus, jossa testiin hakeutuva voi varata ajan itse netistä. Tämä poistaa yhden nykyisistä pullonkauloista eli ajanvarauksen ruuhkat”, sanoo Mäkijärvi.
Valtakunnallista keskustelua tarvitaan
STM asetti keväällä valtakunnalliseksi testaustavoitteeksi 10 000 testiä vuorokaudessa. Tämän pohjalta HUS asetti omaksi tavoitteekseen 4000 testiä vuorokaudessa ja investointipäätökset tehtiin tämän mukaisesti. Kesäkuusta lähtien HUSissa on ollut mahdollisuus analysoida 4000 näytettä vuorokaudessa.
”Nyt julkisuudessa on puhuttu valtakunnallisesti jopa 25 000 testistä per päivä. Nämä ovat määriä, joiden toteuttamismahdollisuutta ei ole mitenkään varmistettu”, sanoo toimitusjohtaja Juha Tuominen.
Testaa, jäljitä, eristä -strategian täytäntöönpano edellyttää myös valtakunnallista keskustelua. ”Meidän tulisi sopia resurssien hyödyntämisestä valtakunnallisesti ruuhkahuippujen tasaamisessa näytteiden analysoinnissa. Toinen pohdittava asia on maahantulijoiden testaamisen laajuus, mihin meillä riittävät resurssit ja mihin olisi tärkeintä ne kohdentaa”, sanoo Tuominen.
”Meillä on myös huoli syksystä. Tavoittelemme mahdollisimman matalaa testauskynnystä, mutta on syytä pohtia, voidaanko syksyllä testata kaikki, joilla on hengitystieoireita. Kaikkia terveydenhuollon resursseja ei voida siirtää koronaviruksen hoitoon. Tasapainon löytäminen on tärkeää. Myös muut potilaat vaativat hoitoa ja jonot keväältä ovat pitkät”, sanoo Mäkijärvi.
Det här pressmeddelandet publiceras inom kort också på svenska på HUS webbplats.
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme