HUSissa tutkitaan koronavirustartunnan synnyttämää immuunipuolustusta
Koronaviruksen vasta-aineiden löytyminen verestä viittaa useimmiten siihen, että henkilön elimistössä on joskus ollut SARS-CoV-2-virus. Positiivinen vasta-ainetulos ei kuitenkaan varmuudella kerro siitä, onko henkilölle kehittynyt suojaavaa immuniteettia eli vastustuskykyä koronavirusta vastaan.
Parempana immuniteetin mittarina pidetään vain tutkimuslaboratorioissa tehtävää neutraloivien vasta-aineiden määrittämistä, sillä niillä on kyky tehdä virus tehottomaksi. Ainakin osalle COVID-19-taudin sairastaneista ilmaantuu vereen neutraloivia vasta-aineita.
”Koronavirustartunnan aiheuttamaa immuunisuojaa on ehditty tutkia varsin niukasti. Tiedetään kuitenkin, että yleensä virusten aiheuttamissa hengitystieinfektioissa syntyy lyhytaikainen immuniteetti samalle virukselle. Pienessä tutkimuksessa COVID-19-taudista parantuneille rhesus-apinoille syntyi neutraloivia vasta-aineita ja kun niille annettiin virusta hengitysteihin ne eivät sairastuneet uudelleen. Vastaavasti COVID-19-taudin sairastaneille ihmisille syntyvät neutraloivat vasta-aineet voisivat suojata heitä uudelta sairastumiselta”, ylilääkäri, professori Anu Kantele HUSin infektiosairauksista kertoo.
Neutraloivia vasta-aineita tutkitaan potilailta ja henkilökunnalta
HUSissa menossa olevassa potilastutkimuksessa selvitetään vasta-aineiden kehittymistä ja merkitystä taudin aikana. Erityisesti tutkitaan eroja vasta-aineiden muodostuksessa ja neutraloivien vasta-aineiden määrässä infektion eri vaiheissa ja eri taudinkuvissa. Vasta-aineiden laatua, määrää sekä niiden osuutta verrataan oireettomien, vähäoireisien ja vakavasti sairastuneiden kesken.
Neutraloivia vasta-aineita mitataan myös henkilökunnalta. HUS aloitti huhtikuussa työntekijöiden vapaaehtoiset vasta-ainemittaukset. Samalla työntekijät kutsuttiin tieteelliseen tutkimukseen, jossa koronaviruksen vasta-aineita sisältävistä verinäytteistä analysoidaan myös neutraloivat vasta-aineet. Lisäksi tutkimukseen osallistuvat vastaavat sähköiseen kyselyyn, jossa selvitetään koronavirusinfektiolle altistavia tekijöitä, kuten kontakteja ja työolosuhteita.
Osalta tutkimukseen osallistuneista pyydetään myöhemmin uusia verinäytteitä, joiden avulla voidaan seurata, kuinka kauan vasta-aineita löytyy verestä infektion jälkeen. Osaa pyydetään tarvittaessa käymään verinäytteessä vuosittain jopa 10 vuoden ajan vasta-ainetasojen ja samalla immuunisuojan säilymisen tutkimiseksi.
”Epidemian hallinnan kannalta olisi arvokasta saada tietoa tartunnan ja ennen kaikkea mahdollisen suojan saaneista kussakin terveydenhuollon yksikössä. Toivommekin, että mahdollisimman moni työntekijä osallistuu tutkimukseen ja siten saadaan tietoa nimenomaan neutralisoivista vasta-aineista”, Kantele sanoo.
Potilastutkimukset tehdään HUSissa, jossa tutkittavilta kerätään näytteitä ja käsitellään sairaustietoja professori Anu Kanteleen johdolla. Henkilökunnan näytteet seulotaan HUSLABissa ja vasta-aineiden jatkotutkimukset tehdään professori Olli Vapalahden laboratoriossa Helsingin yliopistolla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Kantele, professori, ylilääkäri
Helsingin yliopisto ja HUSin infektiosairauksien poliklinikka
anu.kantele@hus.fi, 050 4711
Olli Vapalahti, professori, ylilääkäri
Helsingin yliopisto, HUSLAB, virologia ja immunologia
olli.vapalahti@helsinki.fi, 040 838 4015 tai 02 9412 6380
Muut HUSissa meneillään olevat ja alkavat tutkimukset
Anne Pitkäranta, professori, HUSin tutkimusjohtaja
anne.pitkaranta@hus.fi, 040 643 0511
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme