HUSissa tutkitaan koronavirustartunnan synnyttämää immuunipuolustusta

Koronaviruksen vasta-aineiden löytyminen verestä viittaa useimmiten siihen, että henkilön elimistössä on joskus ollut SARS-CoV-2-virus. Positiivinen vasta-ainetulos ei kuitenkaan varmuudella kerro siitä, onko henkilölle kehittynyt suojaavaa immuniteettia eli vastustuskykyä koronavirusta vastaan.

Parempana immuniteetin mittarina pidetään vain tutkimuslaboratorioissa tehtävää neutraloivien vasta-aineiden määrittämistä, sillä niillä on kyky tehdä virus tehottomaksi. Ainakin osalle COVID-19-taudin sairastaneista ilmaantuu vereen neutraloivia vasta-aineita.

”Koronavirustartunnan aiheuttamaa immuunisuojaa on ehditty tutkia varsin niukasti. Tiedetään kuitenkin, että yleensä virusten aiheuttamissa hengitystieinfektioissa syntyy lyhytaikainen immuniteetti samalle virukselle. Pienessä tutkimuksessa COVID-19-taudista parantuneille rhesus-apinoille syntyi neutraloivia vasta-aineita ja kun niille annettiin virusta hengitysteihin ne eivät sairastuneet uudelleen. Vastaavasti COVID-19-taudin sairastaneille ihmisille syntyvät neutraloivat vasta-aineet voisivat suojata heitä uudelta sairastumiselta”, ylilääkäri, professori Anu Kantele HUSin infektiosairauksista kertoo.

Neutraloivia vasta-aineita tutkitaan potilailta ja henkilökunnalta

HUSissa menossa olevassa potilastutkimuksessa selvitetään vasta-aineiden kehittymistä ja merkitystä taudin aikana. Erityisesti tutkitaan eroja vasta-aineiden muodostuksessa ja neutraloivien vasta-aineiden määrässä infektion eri vaiheissa ja eri taudinkuvissa. Vasta-aineiden laatua, määrää sekä niiden osuutta verrataan oireettomien, vähäoireisien ja vakavasti sairastuneiden kesken.

Neutraloivia vasta-aineita mitataan myös henkilökunnalta. HUS aloitti huhtikuussa työntekijöiden vapaaehtoiset vasta-ainemittaukset. Samalla työntekijät kutsuttiin tieteelliseen tutkimukseen, jossa koronaviruksen vasta-aineita sisältävistä verinäytteistä analysoidaan myös neutraloivat vasta-aineet. Lisäksi tutkimukseen osallistuvat vastaavat sähköiseen kyselyyn, jossa selvitetään koronavirusinfektiolle altistavia tekijöitä, kuten kontakteja ja työolosuhteita.

Osalta tutkimukseen osallistuneista pyydetään myöhemmin uusia verinäytteitä, joiden avulla voidaan seurata, kuinka kauan vasta-aineita löytyy verestä infektion jälkeen. Osaa pyydetään tarvittaessa käymään verinäytteessä vuosittain jopa 10 vuoden ajan vasta-ainetasojen ja samalla immuunisuojan säilymisen tutkimiseksi.

”Epidemian hallinnan kannalta olisi arvokasta saada tietoa tartunnan ja ennen kaikkea mahdollisen suojan saaneista kussakin terveydenhuollon yksikössä. Toivommekin, että mahdollisimman moni työntekijä osallistuu tutkimukseen ja siten saadaan tietoa nimenomaan neutralisoivista vasta-aineista”, Kantele sanoo.

Potilastutkimukset tehdään HUSissa, jossa tutkittavilta kerätään näytteitä ja käsitellään sairaustietoja professori Anu Kanteleen johdolla. Henkilökunnan näytteet seulotaan HUSLABissa ja vasta-aineiden jatkotutkimukset tehdään professori Olli Vapalahden laboratoriossa Helsingin yliopistolla.