HUSissa tutkitaan koronavirustartunnan synnyttämää immuunipuolustusta
Koronaviruksen vasta-aineiden löytyminen verestä viittaa useimmiten siihen, että henkilön elimistössä on joskus ollut SARS-CoV-2-virus. Positiivinen vasta-ainetulos ei kuitenkaan varmuudella kerro siitä, onko henkilölle kehittynyt suojaavaa immuniteettia eli vastustuskykyä koronavirusta vastaan.
Parempana immuniteetin mittarina pidetään vain tutkimuslaboratorioissa tehtävää neutraloivien vasta-aineiden määrittämistä, sillä niillä on kyky tehdä virus tehottomaksi. Ainakin osalle COVID-19-taudin sairastaneista ilmaantuu vereen neutraloivia vasta-aineita.
”Koronavirustartunnan aiheuttamaa immuunisuojaa on ehditty tutkia varsin niukasti. Tiedetään kuitenkin, että yleensä virusten aiheuttamissa hengitystieinfektioissa syntyy lyhytaikainen immuniteetti samalle virukselle. Pienessä tutkimuksessa COVID-19-taudista parantuneille rhesus-apinoille syntyi neutraloivia vasta-aineita ja kun niille annettiin virusta hengitysteihin ne eivät sairastuneet uudelleen. Vastaavasti COVID-19-taudin sairastaneille ihmisille syntyvät neutraloivat vasta-aineet voisivat suojata heitä uudelta sairastumiselta”, ylilääkäri, professori Anu Kantele HUSin infektiosairauksista kertoo.
Neutraloivia vasta-aineita tutkitaan potilailta ja henkilökunnalta
HUSissa menossa olevassa potilastutkimuksessa selvitetään vasta-aineiden kehittymistä ja merkitystä taudin aikana. Erityisesti tutkitaan eroja vasta-aineiden muodostuksessa ja neutraloivien vasta-aineiden määrässä infektion eri vaiheissa ja eri taudinkuvissa. Vasta-aineiden laatua, määrää sekä niiden osuutta verrataan oireettomien, vähäoireisien ja vakavasti sairastuneiden kesken.
Neutraloivia vasta-aineita mitataan myös henkilökunnalta. HUS aloitti huhtikuussa työntekijöiden vapaaehtoiset vasta-ainemittaukset. Samalla työntekijät kutsuttiin tieteelliseen tutkimukseen, jossa koronaviruksen vasta-aineita sisältävistä verinäytteistä analysoidaan myös neutraloivat vasta-aineet. Lisäksi tutkimukseen osallistuvat vastaavat sähköiseen kyselyyn, jossa selvitetään koronavirusinfektiolle altistavia tekijöitä, kuten kontakteja ja työolosuhteita.
Osalta tutkimukseen osallistuneista pyydetään myöhemmin uusia verinäytteitä, joiden avulla voidaan seurata, kuinka kauan vasta-aineita löytyy verestä infektion jälkeen. Osaa pyydetään tarvittaessa käymään verinäytteessä vuosittain jopa 10 vuoden ajan vasta-ainetasojen ja samalla immuunisuojan säilymisen tutkimiseksi.
”Epidemian hallinnan kannalta olisi arvokasta saada tietoa tartunnan ja ennen kaikkea mahdollisen suojan saaneista kussakin terveydenhuollon yksikössä. Toivommekin, että mahdollisimman moni työntekijä osallistuu tutkimukseen ja siten saadaan tietoa nimenomaan neutralisoivista vasta-aineista”, Kantele sanoo.
Potilastutkimukset tehdään HUSissa, jossa tutkittavilta kerätään näytteitä ja käsitellään sairaustietoja professori Anu Kanteleen johdolla. Henkilökunnan näytteet seulotaan HUSLABissa ja vasta-aineiden jatkotutkimukset tehdään professori Olli Vapalahden laboratoriossa Helsingin yliopistolla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Kantele, professori, ylilääkäri
Helsingin yliopisto ja HUSin infektiosairauksien poliklinikka
anu.kantele@hus.fi, 050 4711
Olli Vapalahti, professori, ylilääkäri
Helsingin yliopisto, HUSLAB, virologia ja immunologia
olli.vapalahti@helsinki.fi, 040 838 4015 tai 02 9412 6380
Muut HUSissa meneillään olevat ja alkavat tutkimukset
Anne Pitkäranta, professori, HUSin tutkimusjohtaja
anne.pitkaranta@hus.fi, 040 643 0511
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Sockervärdena hos barn med diabetes kan hållas under kontroll med en smartpump11.4.2024 12:02:08 EEST | Tiedote
En självreglerande insulinpump håller sockervärdena hos barn med diabetes stabila, till och med på samma nivå som hos friska barn.
Diabeteslasten sokeriarvot pysyvät älypumpulla kurissa11.4.2024 12:02:08 EEST | Tiedote
Itsesäätävä insuliinipumppu pitää diabetesta sairastavien lasten sokeriarvot vakaina, jopa terveiden tasolla.
Necrotizing fasciitis not always caused by bacteria but by a combination of tissue damage and a gene defect9.4.2024 15:34:01 EEST | Press release
A new Finnish-led study suggests that necrotizing fasciitis, a life-threatening inflammation of connective tissue that leads to tissue necrosis, may be caused by a gene defect. The findings offer hope for an effective new treatment for the disease that could avoid repeated surgery and amputations.
Nekrotiserande fasciit beror inte alltid på en bakterie utan på en kombination av en vävnadsskada och en genetisk defekt9.4.2024 14:29:15 EEST | Tiedote
Enligt en studie som letts av finländska forskare kan livshotande nekrotiserande fasciit, det vill säga bindvävshinneinflammation som leder till nekros, bero på en genetisk defekt. Forskningsresultaten ger hopp om ny effektiv behandling av sjukdomen för att kunna undvika upprepade operationer och amputationer.
Nekrotisoiva faskiitti ei aina johdukaan bakteerista vaan kudosvaurion ja geenivirheen yhdistelmästä9.4.2024 12:13:42 EEST | Tiedote
Uuden suomalaisjohtoisen tutkimuksen mukaan kudosten kuolioon johtava ja henkeä uhkaava nekrotisoiva faskiitti eli lihaskalvon tulehdus voi johtua geenivirheestä. Tutkimustulokset antavat toivoa sairauden uudesta tehokkaasta hoidosta, jolla voitaisiin välttää toistuvia leikkauksia ja amputaatioita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme