HUSissa tutkitaan koronavirustaudin pitkäaikaisvaikutuksia keuhkoille ja elämänlaadulle

Lähiviikkoina HUSissa alkavassa tutkimuksessa selvitetään koronavirustaudin keuhkoihin liittyviä pitkäaikaisvaikutuksia. Tutkimusaineisto kootaan kuvantamistutkimuksin, kyselyin sekä potilas- ja rekisteritiedoista.

”Etsimme vastauksia kysymyksiin, miten koronavirusinfektio vaikuttaa hengityskykyyn, suorituskykyyn ja elämänlaatuun sekä mitä muita mahdollisia pitkäaikaisia oireita infektion sairastaneilla on”, tutkimusta johtava keuhkosairauksien erikoislääkäri, työelämäprofessori Tuula Vasankari, Filhasta kertoo. 

Tutkimus tehdään HUSin, Filhan, Hengitysliiton yhteistyönä. HUSista ovat mukana ylilääkäri ja Helsingin yliopiston professori Mika Mäkelä sekä lääketieteen tohtori Jere Reijula. Hengitysliitto vastaa osin tutkimuksen rahoituksesta.

Tutkimuspotilaat kahden vuoden seurantaan

Tutkimusaineisto kerätään vuosien 2020–2021 aikana koronavirusinfektion sairastaneista potilaista, joita on hoidettu HUSin teho-, infektio- tai keuhko-osastolla. Tutkimusaineistoon pyritään saamaan 300 potilasta, yhtä paljon miehiä ja naisia kaikista aikuisikäryhmistä.

Tutkimuspotilaiden terveyttä seurataan vuoden ajan ja heidät jaetaan kahteen ryhmään. Lievemmin sairastuneisiin, jotka eivät ole tarvinneet teho- tai valvontatasoista hoitoa sekä vakavasti sairastuneisiin, jotka ovat sellaista tarvinneet. 

Vaikeammin sairastuneet potilaat kutsutaan kolmen kuukauden kuluttua kotiutumisestaan keuhkojen röntgenkuvaukseen, keuhkojen toimintakokeisiin, hengitysilman typpioksidin mittaukseen ja oskillometriaan. Lisäksi lääkäri soittaa potilaalle hoitopuhelun. Mikäli keuhkojen röntgenkuvauksessa on poikkeava löydös, tehdään lisätutkimuksia. Vaikeammin sairastuneille tehdään vuoden kuluttua keuhkotutkimuksia.

Tutkimukseen kuuluu myös kyselytutkimus. Siinä hyödynnetään myös potilasasiakirjoja ja tarvittaessa tietoja haetaan eri rekistereistä.

Alustavat tiedot kertovat pitkäaikaisvaikutuksista

Nyt epidemian aiheuttaneen koronaviruksen sekä kahden muun koronaviruksen, SARSin ja MERSin, aiheuttamien jälkioireiden perusteella oletetaan, että koronavirustauti saattaa jättää toiminta- ja työkykyä alentavia pysyviä vaurioita keuhkoihin sekä pitkäaikaisvaikutuksia elämänlaatuun.

”Tiedämme jo nyt, että monet koronavirustautiin sairastuneet tarvitsevat seurantaa ja tukea. Tarvitsemme lisätietoa, jotta näihin ja mahdollisiin muihinkin ongelmiin voitaisiin puuttua nopeasti”, Tuula Vasankari kertoo.