HUSissa tutkitaan koronavirustaudin pitkäaikaisvaikutuksia keuhkoille ja elämänlaadulle
28.10.2020 08:20:11 EET | HUS | Tiedote
Lähiviikkoina HUSissa alkavassa tutkimuksessa selvitetään koronavirustaudin keuhkoihin liittyviä pitkäaikaisvaikutuksia. Tutkimusaineisto kootaan kuvantamistutkimuksin, kyselyin sekä potilas- ja rekisteritiedoista.
”Etsimme vastauksia kysymyksiin, miten koronavirusinfektio vaikuttaa hengityskykyyn, suorituskykyyn ja elämänlaatuun sekä mitä muita mahdollisia pitkäaikaisia oireita infektion sairastaneilla on”, tutkimusta johtava keuhkosairauksien erikoislääkäri, työelämäprofessori Tuula Vasankari, Filhasta kertoo.
Tutkimus tehdään HUSin, Filhan, Hengitysliiton yhteistyönä. HUSista ovat mukana ylilääkäri ja Helsingin yliopiston professori Mika Mäkelä sekä lääketieteen tohtori Jere Reijula. Hengitysliitto vastaa osin tutkimuksen rahoituksesta.
Tutkimuspotilaat kahden vuoden seurantaan
Tutkimusaineisto kerätään vuosien 2020–2021 aikana koronavirusinfektion sairastaneista potilaista, joita on hoidettu HUSin teho-, infektio- tai keuhko-osastolla. Tutkimusaineistoon pyritään saamaan 300 potilasta, yhtä paljon miehiä ja naisia kaikista aikuisikäryhmistä.
Tutkimuspotilaiden terveyttä seurataan vuoden ajan ja heidät jaetaan kahteen ryhmään. Lievemmin sairastuneisiin, jotka eivät ole tarvinneet teho- tai valvontatasoista hoitoa sekä vakavasti sairastuneisiin, jotka ovat sellaista tarvinneet.
Vaikeammin sairastuneet potilaat kutsutaan kolmen kuukauden kuluttua kotiutumisestaan keuhkojen röntgenkuvaukseen, keuhkojen toimintakokeisiin, hengitysilman typpioksidin mittaukseen ja oskillometriaan. Lisäksi lääkäri soittaa potilaalle hoitopuhelun. Mikäli keuhkojen röntgenkuvauksessa on poikkeava löydös, tehdään lisätutkimuksia. Vaikeammin sairastuneille tehdään vuoden kuluttua keuhkotutkimuksia.
Tutkimukseen kuuluu myös kyselytutkimus. Siinä hyödynnetään myös potilasasiakirjoja ja tarvittaessa tietoja haetaan eri rekistereistä.
Alustavat tiedot kertovat pitkäaikaisvaikutuksista
Nyt epidemian aiheuttaneen koronaviruksen sekä kahden muun koronaviruksen, SARSin ja MERSin, aiheuttamien jälkioireiden perusteella oletetaan, että koronavirustauti saattaa jättää toiminta- ja työkykyä alentavia pysyviä vaurioita keuhkoihin sekä pitkäaikaisvaikutuksia elämänlaatuun.
”Tiedämme jo nyt, että monet koronavirustautiin sairastuneet tarvitsevat seurantaa ja tukea. Tarvitsemme lisätietoa, jotta näihin ja mahdollisiin muihinkin ongelmiin voitaisiin puuttua nopeasti”, Tuula Vasankari kertoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa
Tuula Vasankari, keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, Turun yliopiston keuhkosairausopin työelämäprofessori, Filha ry:n toiminnanjohtaja, tuula.vasankari(at)filha.fi, puh. 050 545 0589
Jere Reijula, keuhkosairauksiin erikoistuva lääkäri, LT, HUS, jere.reijula(at)hus.fi, puh. 040 612 5448
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Största delen av dem som avled i hjärnblödning hann aldrig få neurokirurgisk vård17.11.2026 08:25:15 EET | Pressmeddelande
I en internationell studie som leddes av HUS neurokirurgi observerades att mer än 70 procent av dem som avled i subaraknoidalblödning inte hann få neurokirurgisk vård. Störst är andelen i glesbygden.
Valtaosa aivoverenvuotoon kuolleista ei koskaan päässyt neurokirurgiseen hoitoon17.11.2026 08:25:15 EET | Tiedote
HUSin neurokirurgian johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa havaittiin, että yli 70 prosenttia lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon kuolleista ei ollut päässyt neurokirurgiseen hoitoon. Osuus oli suurin syrjäseuduilla.
Most people who died from a brain hemorrhage never received neurosurgical treatment17.11.2026 08:25:15 EET | Press release
An international study led by HUS Neurosurgery discovered that more than 70 percent of those who died from a subarachnoid hemorrhage never made it to neurosurgical treatment. The proportion was highest in remote areas.
Sammanslutningens styrelse beslutade om HUS-sammanslutningens budgetförslag för 202716.11.2026 11:53:41 EET | Pressmeddelande
Sammanslutningens styrelse beslutade för egen del om HUS-sammanslutningens budgetförslag för 2027 och ekonomiplanen för 2027–2029.
Yhtymähallitus päätti HUS-yhtymän vuoden 2027 talousarvioesityksestä16.11.2026 11:53:41 EET | Tiedote
Yhtymähallitus päätti omalta osaltaan HUS-yhtymän vuoden 2027 talousarvioesityksestä sekä taloussuunnitelmasta vuosille 2027–2029.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
