HUSissa tutkitaan koronavirustaudin pitkäaikaisvaikutuksia keuhkoille ja elämänlaadulle
28.10.2020 08:20:11 EET | HUS | Tiedote
Lähiviikkoina HUSissa alkavassa tutkimuksessa selvitetään koronavirustaudin keuhkoihin liittyviä pitkäaikaisvaikutuksia. Tutkimusaineisto kootaan kuvantamistutkimuksin, kyselyin sekä potilas- ja rekisteritiedoista.
”Etsimme vastauksia kysymyksiin, miten koronavirusinfektio vaikuttaa hengityskykyyn, suorituskykyyn ja elämänlaatuun sekä mitä muita mahdollisia pitkäaikaisia oireita infektion sairastaneilla on”, tutkimusta johtava keuhkosairauksien erikoislääkäri, työelämäprofessori Tuula Vasankari, Filhasta kertoo.
Tutkimus tehdään HUSin, Filhan, Hengitysliiton yhteistyönä. HUSista ovat mukana ylilääkäri ja Helsingin yliopiston professori Mika Mäkelä sekä lääketieteen tohtori Jere Reijula. Hengitysliitto vastaa osin tutkimuksen rahoituksesta.
Tutkimuspotilaat kahden vuoden seurantaan
Tutkimusaineisto kerätään vuosien 2020–2021 aikana koronavirusinfektion sairastaneista potilaista, joita on hoidettu HUSin teho-, infektio- tai keuhko-osastolla. Tutkimusaineistoon pyritään saamaan 300 potilasta, yhtä paljon miehiä ja naisia kaikista aikuisikäryhmistä.
Tutkimuspotilaiden terveyttä seurataan vuoden ajan ja heidät jaetaan kahteen ryhmään. Lievemmin sairastuneisiin, jotka eivät ole tarvinneet teho- tai valvontatasoista hoitoa sekä vakavasti sairastuneisiin, jotka ovat sellaista tarvinneet.
Vaikeammin sairastuneet potilaat kutsutaan kolmen kuukauden kuluttua kotiutumisestaan keuhkojen röntgenkuvaukseen, keuhkojen toimintakokeisiin, hengitysilman typpioksidin mittaukseen ja oskillometriaan. Lisäksi lääkäri soittaa potilaalle hoitopuhelun. Mikäli keuhkojen röntgenkuvauksessa on poikkeava löydös, tehdään lisätutkimuksia. Vaikeammin sairastuneille tehdään vuoden kuluttua keuhkotutkimuksia.
Tutkimukseen kuuluu myös kyselytutkimus. Siinä hyödynnetään myös potilasasiakirjoja ja tarvittaessa tietoja haetaan eri rekistereistä.
Alustavat tiedot kertovat pitkäaikaisvaikutuksista
Nyt epidemian aiheuttaneen koronaviruksen sekä kahden muun koronaviruksen, SARSin ja MERSin, aiheuttamien jälkioireiden perusteella oletetaan, että koronavirustauti saattaa jättää toiminta- ja työkykyä alentavia pysyviä vaurioita keuhkoihin sekä pitkäaikaisvaikutuksia elämänlaatuun.
”Tiedämme jo nyt, että monet koronavirustautiin sairastuneet tarvitsevat seurantaa ja tukea. Tarvitsemme lisätietoa, jotta näihin ja mahdollisiin muihinkin ongelmiin voitaisiin puuttua nopeasti”, Tuula Vasankari kertoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa
Tuula Vasankari, keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, Turun yliopiston keuhkosairausopin työelämäprofessori, Filha ry:n toiminnanjohtaja, tuula.vasankari(at)filha.fi, puh. 050 545 0589
Jere Reijula, keuhkosairauksiin erikoistuva lääkäri, LT, HUS, jere.reijula(at)hus.fi, puh. 040 612 5448
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Genetiska undersökningar kan avslöja orsaken till plötslig oförklarlig död hos unga14.9.2026 09:18:15 EEST | Pressmeddelande
Den bakomliggande orsaken till plötslig oförklarlig död hos unga kan vara en sällsynt ärftlig sjukdom som nödvändigtvis inte kommer fram i vanliga undersökningar. Genetiska undersökningar är en viktig del särskilt i utredningen av plötsliga oväntade dödsfall hos unga. Genetiska undersökningar kan också bidra till att identifiera släktingar som omfattas av risken och förebygga eventuella allvarliga hjärthändelser.
Geenitutkimus voi paljastaa syyn nuoren selittämättömälle äkkikuolemalle14.9.2026 09:18:15 EEST | Tiedote
Nuoren selittämättömän äkkikuoleman taustalla voi olla harvinainen perinnöllinen sairaus, joka ei välttämättä tule esiin tavanomaisissa tutkimuksissa. Geenitutkimus on tärkeä osa erityisesti nuorten odottamattomien äkkikuolemien syyn selvittämisessä. Geenitutkimus voi myös auttaa tunnistamaan riskissä olevia sukulaisia ja ehkäistä mahdollisia vakavia sydäntapahtumia.
Genetic testing may reveal the cause of sudden death in a young person14.9.2026 09:18:15 EEST | Press release
The reason for an unexplained sudden death of a young person may be a rare hereditary disease that can remain undetected in standard examinations. Genetic testing is an important part of investigating the cause of an unexpected sudden death, especially in adolescents. Genetic testing may also help to identify relatives who are at risk of sudden death, and to prevent possible severe cardiac events.
Svår RS-virusinfektion kan öka risken att barnet drabbas av astma i den tidiga barndomen8.9.2026 07:55:55 EEST | Pressmeddelande
En svår RS-virusinfektion i spädbarnsåldern ser ut att öka risken för pipande andning och astma i den tidiga barndomen. I en nyligen publicerad studie identifierades också ett nytt genområde som är förknippat med benägenheten att drabbas av RS-virusinfektion.
Vaikea RSV-infektio voi lisätä lapsen riskiä sairastua astmaan varhaislapsuudessa8.9.2026 07:55:55 EEST | Tiedote
Vauvana sairastettu vakava RSV-infektio näyttää lisäävän hengityksen vinkunan ja astman riskiä varhaislapsuudessa. Vastajulkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin myös uusi geenialue, joka liittyy alttiuteen sairastua RSV-infektioon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme