Huvilat kulttuuri-ilmiönä – Pohjanmaan museon näyttely valottaa kesäasutuksen historiaa

Pohjanmaalla ensimmäiset kesähuvilat rakennettiin Vaasan ja Kokkolan seuduille 1700-luvun lopulla. Varhaisiin huviloihin vuodelta 1799 kuuluu esimerkiksi Vaasan hovioikeuden presidentin Axel Christian Reuterholmin ja tämän Lovisa-puolison huvila, joka toimii nykyisin Vähänkyrön pappilana. Pohjanmaan rannikolta kesäasutus levisi vähitellen sisämaahan päin. 

Näyttelyssä nostetaan esiin valikoima huvila- ja mökkikohteita Vaasan seudulta, Kokkolasta, Pietarsaaresta, Uudestakaarlepyystä ja Kristiinankaupungista.

– Jo näyttelyn suunnitteluvaiheessa on ajateltu, että näyttely tai jokin sen osa on mahdollista saada syksystä lähtien kiertäväksi näyttelyksi eri paikkakunnille, kertoo vs. amanuenssi Nina Takala.

Huviloilta saunamökkeihin – ja takaisin huvilarakentamiseen

Huvilakulttuuri alkoi 1800-luvulla levitä Ruotsista Varsinais-Suomeen. Virosta, Venäjältä ja Ruotsista se levisi Etelä-Suomeen ja Karjalan kannakselle.

Huvilakulttuuri levisi laajemmin 1800-luvun lopussa teollistumisen synnyttämän vaurauden myötä. Klassisissa pitsihuviloissa asuttiin koko kesä ja kaupunkiin palattiin elo-syyskuun vaihteessa. 1920-luvulta alkaen isojen huviloiden sijasta alettiin rakentaa pienempiä viikonloppumajoja ja saunamökkejä.

Mökkeilyä harrasti etenkin vaurastunut keskiluokka, ja elintason kohotessa 1950-luvulla yhä useammalla oli mahdollisuus mökin hankkimiseen. Mökkielämä oli ulkoilmaelämää, saunomista, uimista, kalastamista, pienimuotoista kotitarveviljelyä sekä metsän antimien keräämistä.

Mökkien määrä kasvoi voimakkaasti 1980-luvulla, ja seuraavilla vuosikymmenillä vapaa-ajan asuntojen keskikoko suureni ja varustelutaso kehittyi. Huvilarakentamisessa on palattu takaisin kohti sitä, mistä kaikki yli sata vuotta sitten lähti liikkeelle.

Yleisön huvilamuistot ja valokuvat osana näyttelyä

Näyttelyssä tuodaan esiin huvila- ja mökkirakennusten lisäksi niillä vietettyä elämää ja ajanviettoa, arkea ja juhlaa. Eri aikakausien kesäelämää esitellään valokuvien, kartta-aineiston ja kokoelmaesineistön avulla, jotka ovat pääosin Pohjanmaan museon omista kokoelmista.

Materiaalista ei näyttelyn tekijöillä ole ollut pulaa. Näyttelyn suunnitteluvaiheessa myös yleisölle tarjoutui tilaisuus kertoa huvilamuistojaan, jakaa muistitietoa ja vanhoja valokuvia. Näitä aineistoja on hyödynnetty ja otettu osaksi näyttelyä. Näyttelyn tekijät ovatkin pohtineet uusia tapoja esittää sisältöjä, joista osa on viety digitaaliseen muotoon ja ne ovat luettavissa kosketusnäytöiltä.

Näyttelyn on tuottanut Vaasan kaupungin museot. Monialaiseen työryhmään ovat kuuluneet vs. amanuenssi Nina Takala, rakennustutkija Outi Orhanen, maakuntamuseotutkija Kaj Höglund, tutkija Minna Vihla, arkistoamanuenssi Kimmo Vatanen, näyttelypäällikkö Maaria Salo sekä Vaasan kaupungin paikkatietoasiantuntija Martti Vaali, joka on vastannut näyttelyn kosketusnäyttöjen teknisestä toteutuksesta. Näyttelyn karttasovellukset on tehty yhteistyössä Vaasan kaupungin paikkatietopalveluiden kanssa.

Kesäisiä tapahtumia mahdollisuuksien mukaan

Näyttelyn yhteydessä järjestetään mahdollisuuksien mukaan tapahtumia, kuten huvilateemaisia asiantuntijaluentoja sekä oheisohjelmaa, josta välittyy huvilaelämään ja kesänviettoon liittyvät onnen ja ilon tunteet. Se sopiikin aiheeltaan maailman onnellisimmaksi kaupungiksi tavoittelevalle Vaasalle.

Äitienpäivänä 9.5. näyttelystä järjestetään opastus klo 13 ruotsiksi ja 14 suomeksi. Päivän aikana äidit pääsevät lasten kanssa maksutta Pohjanmaan museoon.

Näyttely Huvilaelämää on esillä Pohjanmaan museossa 7.5.–29.8.2021.

Tiedotuskuvat: https://kuvapankki.vaasa.fi/s/N72HBZYE2W9R3JDH/fo