Hyppy terveystiedon HUS-tietoaltaaseen
HUS-tietoallas on valtava raakadatan säilytyspaikka. Se myös yksi iso loikka HUSin tavoitteessa edelläkävijänä luoda sähköistä terveydenhuoltoa ja sähköisiä järjestelmiä potilaiden hyväksi.
Valtava datamäärä halutaan siirtää ja tallentaa yhteen paikkaan. Jo nyt suomalaisiin sähköisiin terveydenhoidon tietojärjestelmiin on tallennettu valtavat määrät sairauksiin liittyvää seurantatietoa.
HUS-tietoaltaan uskotaankin parantavan esimerkiksi ennakoivaa sairaanhoitoa ja lääketieteellisiä innovaatioita. Terveysdataa hyödyntävää tekoälyä käytetään jo nyt HUSissa diagnostiikassa, hoidon suunnittelussa ja riskien ennakoinnissa.
– HUS-tietoaltaan käyttö ei rajoitu kuitenkaan pelkästään tutkimukseen, vaan sitä tullaan hyödyntämään jatkossa myös HUSin uuden raportointijärjestelmän tiedonlähteenä. Tulevaisuudessa myös kliininen henkilökunta voi käyttää sitä päätöksenteon tukijärjestelmien tietolähteenä, sovellussuunnittelija Kari Laukkanen HUS-Tietohallinnosta kertoo.
Mitä data-altaasta haetaan?
HUS-tietoallas kerää ja tallentaa erityyppistä terveystietoa yhteen paikkaan edelleen jalostettavaksi.
– Raakatietoaltaaseen tuodaan potilastietojärjestelmistä henkilötunnus-tasoista dataa, josta muodostetaan pseudonymisoitu varastotaso. Hetu- tai pseudonymisoidusta datasta tehdään sitten tutkimusluvasta riippuen tutkimusryhmille tutkijan tietoaltaita, joiden suorituskykyä voidaan lisätä tarpeen mukaan, kehittämispäällikkö Jari Kähkölä HUS-Tietohallinnosta toteaa.
Raakadata mallinnetaan käyttötarkoituksen mukaisesti. Tietoaltaan teknologiset ratkaisut mahdollistavat sekä rakenteellisen että ei-rakenteellisen tiedon keruun ajantasaisesti. Tutkijat ja lääkärit saavat näin valtavasta raakatietomassasta entistä nopeammin irti tarvitsemaansa tietoa.
Tietoallas mahdollistaa esimerkiksi potilastietojärjestelmien, laboratoriotietojen ja kuvantamisen datan yhdistelyn tutkimuksia varten.
Tietoturva keskiössä
HUS-tietoaltaan kaikilta käyttäjiltä edellytetään aina tutkimuslupa. HUSin ulkopuoliset käyttäjät toimivat tutkimuslupaan perustuen HUS-sisäverkosta eristetyllä alueella.
HUS-Tietohallinnossa tehtiin pitkää päivää ennen kuin tietoallas voitiin ottaa laajempaan käyttöön. On pitänyt esimerkiksi varmistaa, että HUS-tietoallas vastaa tietosuojaan ja lääkinnällisten laitteiden CE-merkintään liittyviä vaatimuksia.
Koska HUS-tietoaltaaseen tuodaan potilastietojärjestelmästä dataa, siihen pätevät samat potilastietolait kuin alkuperäiseen potilastietojärjestelmään. Dataa luovutetaan tutkijoille vain tutkimuslupiin perustuen.
– Tietoturva on otettu erittäin tarkasti huomioon, koska tietoallas sisältää henkilötunnustasoista tietoa. Pääsy tietoon on HUSin omissa käsissä, Kari Laukkanen täsmentää.
Itse isoon raakatietoaltaaseen pääsy on rajoitettu vain muutamille pääkäyttäjille.
Jari Kähkölä lisää, että tällä hetkellä raakatietoaltaasta eristettyjä sivutietoaltaita on muutamilla tutkimushankkeilla ja Helsingin Biopankilla.
Tähän mennessä tietoaltaaseen on integroitu jo parikymmentä HUSin tietojärjestelmää. Joukossa ovat muun muassa laboratorio ja leikkaukset, laaturekistereitä sekä kuvantamisen, patologian ja anestesian järjestelmiä sekä potilastietojärjestelmä.
Vuoden 2018 loppuun mennessä pyritään toteuttamaan vielä muutama tietojärjestelmäintegraatio. Ensi vuonna HUS-tietoaltaaseen integroidaan muun muassa Apotti ja Terveyskylä.
Vauhtia terveysteknologiaan
HUS-tietoaltaan käytön reunat eivät vielä ole näkyvissä. Digitaalista dataa HUSissa on olemassa jo 1980-luvulta lähtien.
– HUS on sähköisten terveydenhuollon tietojärjestelmien edelläkävijä. Kun meillä on jo valtava tietomassa koottuna yhteen paikkaan HUS-tietoaltaaseen, aikaa ei tarvitse enää käyttää tiedon hakemiseen eri järjestelmistä. Haluamme näin vauhdittaa myös terveysteknologisia innovaatioita, joilla voi olla kansainvälistä kiinnostusta, HUSin kehitysjohtaja Visa Honkanen sanoo.
Tulevaisuudessa terveysdatan uskotaan hyödyttävän paitsi yksittäisiä potilaita, myös koko yhteiskuntaa tarjoamalla ratkaisuja sairauksien ennakointiin.
Ennen tätä HUS-tietohallinnossa aletaan tosissaan tutkia ostoslistan laatimista tutkijoiden työn helpottamiseksi.
– Tavoitteena on luoda digitaalinen palvelukatalogi. Muutaman vuoden kuluttua tutkijoilla olisi mahdollisuus tarkistaa tästä ”shoppailulistasta”, löytyisikö HUS-tietoaltaasta juuri heidän tutkimukseensa sopiva n-määrä tutkimuspotilaita, Laukkanen ja Kähkölä visioivat.
HUS-tietoallas pähkinänkuoressa
HUS-tietoallas on yksi iso raakadatan säilytyspaikka, joka on toteutettu MS Azure Data Lake -teknologialla. Raakatietoaltaaseen tuodaan potilastietojärjestelmistä henkilötunnus-tasoista dataa. Siitä muodostetaan pseudonymisoitu varastotaso, josta tehdään tutkimusryhmille tutkijan tietoaltaita. Tutkijat saavat tutkimuslupaan perustuen käyttöönsä yksilötason käsittelemätöntä potilastietoa tieteelliseen tutkimukseen, hoitoprosessin ohjaukseen, kehitystyöhön ja laadunvalvontaan.
Kehitystyö alkoi Sitran Isaacus-esitietohankkeessa. HUS-Tietohallinto toteutti siinä pilvipohjaisen tietoaltaan, johon integroitiin HUSin potilastietojärjestelmiä.
Teksti: Vuokko Maria Nummi
Yhteyshenkilöt
Kari Laukkanen, sovellussuunnittelija HUS-Tietohallinto, kari.laukkanen@hus.fi, puh.
Jari Kähkölä, kehittämispäällikkö HUS-Tietohallinto, jari.kahkola@hus.fi, puh. 040 673 4228
Anne Pitkäranta, tutkimusjohtaja, HUS Yhtymähallinto, anne.pitkaranta@hus.fi, puh. 040 643 0511
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme